Asevelvollinen. Aleksandra Gripenbergin työ ensimmäisessä ja toisessa eduskunnassa 1907-1908

Tutkimukseni kohteena on Aleksandra Gripenbergin, porvarillisen naisasianaisen, työ kansanedustajana. Voidakseni ymmärtää hänen ajatus- ja arvomaailmaansa olen perehtynyt myös hänen lapsuuteensa ja nuoruuteensa. Aleksandra omaksui nuoruudessaan uskonnollisuuden, raittiusaatteen, fennomania ja naisasian, jotka olivat hänelle tärkeitä koko loppuelämän.. Lähteenä olen käyttänyt Aleksandra Gripenbergiltä jääneitä kirjeitä. Niitä on Suomen Kirjallisuuden Seuran arkistossa kolmisen tuhatta. Lisäksi olen käyttänyt Tyyne Tuulion 1950-luvulla järjestämää materiaalia Helsingin Kaupungin arkistossa. Arkistossa on Aleksandran kirjeitä, erilaisia kutsukortteja ja testamentti. Lisäksi olen käyttänyt vuosilta 1906 ja 1907 Aleksandran kustantamaa ja toimittamaa lehteä Koti ja Yhteiskuntaa, joka oli Suomen Naisyhdistyksen äänenkannattaja. Eduskuntatyön selvittämiseksi olen käyttänyt myös valtiopäiväasiakirjoja ensimmäisestä ja toisesta eduskunnasta vuosilta 1907-1908. Metodinani olen tutkimuksessa käyttänyt uusien kysymysten esittämistä kirjeille. Kirjeistä nousi esille uudenlainen näkökulma Aleksandran työhön eduskunnassa. Tutkimukseni tulokset osoittavat, että Aleksandran työ eduskunnassa oli jatkumo hänen työlleen naisasian hyväksi jo ennen eduskuntauudistusta. Hän jatkoi konservatiivista linjaa myös eduskunnassa. Linja johti hänet ristiriitoihin sekä muiden puolueiden naisedustajien kanssa että oman puolueen eduskuntaryhmän miesten kanssa. Sosialistien naisedustajien ja Aleksandran väliset ristiriidat tulivat esille erityisesti eduskunnassa naisten asemaa koskevia anomuksia käsiteltäessä. Keskusteltaessa turvakodeista väittely yltyi niin kiivaaksi, että varapuhemies Palmén nuhteli naisia eduskunnan ajan tuhlaamisesta. Sosiaaliset suhteet Suomalaisen puolueen eduskuntaryhmän sisällä olivat myös kireät. Aleksandra syytti puolueen miehiä naisasian väheksymisestä. Aleksandra pettyi eduskuntatyön raskauteen, riitoihin edustajien välillä ja lainsäädäntötyön hitauteen. Nämä seikat saivat hänet heikkoon terveyteensä vedoten luopumaan edustaja ehdokkuudesta vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä. Asiasanat: Aleksandra Gripenberg, ensimmäinen eduskunta, suomalainen puolue, naisasialiike, naisasia