Yhteisöreaktio turvapaikanhakijoiden laajamittaiseen maahantuloon : Kriisityön organisoituminen Tampereella syksyllä 2015

Tuhansien turvapaikanhakijoiden laajamittainen maahantulo Suomeen syksyllä 2015 vaati pikaisia toimenpiteitä sekä Maahanmuuttovirastolta että kunnilta. Hätämajoitusyksiköitä perustettiin nopealla aikataululla eri puolille maata. Myös Tampereelle tuli reilun kuukauden aikana lähes 950 turvapaikanhakijaa ja tilanne kriisiytyi. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, miten tamperelainen auttajien yhteisö reagoi turvapaikanhakijoiden laajamittaiseen maahantuloon syksyllä 2015 ja millaisena kriisityöntekijöiden identiteetit jäsentyivät reagoimisen myötä. Tutkimus paikantuu kriisityön kontekstiin. Teoreettinen näkökulma muodostuu katastrofien, kaaosajattelun, kriisityön ja yhteisöreaktion idean avulla. Aineistona on kriisityössä eri tehtävissä toimineiden Tampereen kaupungin ja Punaisen Ristin työntekijöiden (n=13) haastattelut, jotka on analysoitu sisällönanalyysin menetelmällä. Analyysin tuloksina muodostui neljä kriisityön ulottuvuutta ja viisi kriisityöntekijän identiteettiä. Kriisityön ulottuvuudet ovat toiminnan organisoimisen ja yhteistyön ulottuvuus, käytännön auttamistyön ja asiakkaiden kohtaamisen ulottuvuus, kokemuksellinen ulottuvuus ja yhteiskunnallinen ulottuvuus. Kriisityöntekijän identiteetit ovat asiantuntijan, vahvan toimijan, sitoutuneen työntekijän, auttajan ja oppijan identiteetit. Ulottuvuudet ja identiteetit voivat olla työssä läsnä samanaikaisesti tai tilanteittain vaihdellen. Kriisitilanteessa toimiminen on nopeatempoista, kaoottista ja vaativaa moniulotteista työskentelyä. Toiminnan ulottuvuudet on tärkeä tiedostaa ja pyrkiä valmistautumaan niihin etukäteen suunnittelulla ja koulutuksella. Toimiva yhteistyö sekä selkeä roolien ja vastuiden jako kriisin toimijoiden kesken on oleellista sujuvan kriisityön kannalta. Kriisitilanteessa toimiminen edellyttää etenkin johtajilta tilannetajua, jämäkkyyttä, joustavuutta ja nopeaa päätöksentekokykyä. Kaikkien työntekijöiden, myös esimiesten, jaksamisesta kriisin aikana on huolehdittava. Kriisitilanteen läpikäyminen jälkikäteen ja siitä oppiminen on ensiarvoisen tärkeää mahdollisia tulevia kriisejä varten.