Kylmä sota saapuu Karibialle - miksi Yhdysvallat syrjäytti Jacobo Arbenzin?

Pro gradu tutkielmassani tutkin Guatemalassa vuonna 1954 tapahtunutta vallankaappausta Yhdysvaltojen näkökulmasta. CIA:n organisoimassa vallankaappauksessa syrjäytettiin demokraattisesti valittu presidentti Jacobo Arbenz Guzmán ja lopulta Guatemala ajautui 1990-luvulle asti kestäneeseen sisällissotaan. Tutkimuskysymykseni on, miksi Yhdysvallat syrjäytti Jacobo Arbenzin, ja käsittelen sitä aatehistoriallisesta näkökulmasta. Tutkimuskohde on yhdysvaltalaista toimintaa ohjannut ajattelu eli siis inhimillisen toiminnan ajatuksellinen ulottuvuus. Koska toiminnan ja ajattelun suhde on käsitteellinen, ei toimintaa voi ymmärtää irrallaan ajattelusta. Lähdeaineisto perustuu eri tarkoituksia varten tuotettuihin teksteihin ja argumentaatioon, joten on luonnollista käyttää retoriikka tutkimuksen metodina. Tutkimuksessa tutustutaan niihin premisseihin, joihin yhdysvaltalainen ajattelu pohjautui. Myös argumentaatiotekniikoita käytetään apuvälineen selitettäessä ajattelua ja argumentaatiota. Tutkimuskirjallisuutta Guatemalan tapahtumista on muutama teos, jotka ovat perinteistä poliittisen historian tutkimusta. Niissä käydään läpi tapahtumia, päätöksentekoa ja eri henkilöiden rooleja, mutta ajattelua tai käsitteitä ei kuitenkaan pysähdytä pohtimaan. Käyttämäni lähdeaineisto voidaan jakaa sen saavuttaman yleisön perusteella kahteen kategoriaan. Ensimmäisessä potentiaalinen yleisö on universaali, vaikka puheet tai tekstit ovatkin suunnattuja joko kaikille Yhdysvaltojen kansalaisille ja Yhdysvaltojen liittolaisille tai rajatummalle joukolle yhdysvaltalaisia, kuten kongressille. Toinen kategoria perustuu Yhdysvaltojen ulkoministeriön julkaisemalle Foreign Relations of the United States sarjasta. Tällöin materiaalin yleisö on valmiiksi rajattu sen mukaan, miten tietty teksti on salattu. Yleisö saattaa koostua vain yhdestä henkilöstä, kaikista Guatemalan asioiden kanssa tekemisissä olevista henkilöistä tai näiden ääripäiden väliltä. Foreign Relations of the United States sarja pitää sisällään muun muassa erilaisia muistiota keskusteluista ja Yhdysvaltojen ulkoasiainhallinnon sisäisiä sähkeitä. Guatemala sijaitsee latinalaisessa Amerikassa, jota Yhdysvallat on pitänyt omana etupiirinään jo 1800-luvulta ja Monroen doktriinista saakka. Monroen doktriinin avulla Yhdysvallat halusi estää Amerikan mantereen uudelleenkolonialisoinnin eurooppalaisten valtioiden toimesta. Latinalainen Amerikka oli sidottu Yhdysvaltoihin poliittisesti ja taloudellisesti. 1930-luvulta lähtien Yhdysvallat oli toteuttanut alueella niin sanottua Good Neighbor politiikkaa, joka kunnioitti aikaisempaa enemmän valtioiden suvereniteettia. Kylmän sodan alussa Harry Trumanin presidenttikaudella Washingtonissa jouduttiin määrittelemään kommunismin ja Neuvostoliiton piirteitä, sillä niistä oli aikaisemmin ollut hyvin niukasti tietoa. Trumanin doktriinin myötä Yhdysvallat hylkäsi II maailmansotaa edeltäneen eristäytyneisyyden politiikkansa ja sitoutui kommunismin vastaiseen taisteluun. George Kennan oli suuressa roolissa Yhdysvaltojen määritellessä kommunismia. Kommunismi käsitettiin maailmanlaajuiseksi liikkeeksi, jota johdettiin aina Moskovasta ja kaikki kommunistit käsitettiin Neuvostoliiton agenteiksi. Näin ollen kommunistien toiminta läntisellä pallonpuoliskolla loukkasi Monroen doktriinin periaatteita, sillä kaikkien kommunistien ollessa Neuvostoliiton agentteja, käsitettiin kaikki kommunistinen toiminta eurooppalaisen valtion yritykseksi hankkia valtaa Yhdysvaltojen omaksi julistamastaan etupiiristä. Neuvostoliiton politiikan päämääräksi ymmärrettiin kommunismin levittäminen sekä Yhdysvaltojen ja kapitalistisen maailman tuhoaminen ja muuttaminen kommunistisiksi. Rauhanomaisen yhteiselon kommunistisen ja kapitalistisen maailman välillä ei uskottu voivan toteutua, koska kommunistit eivät uskoneet sen olevan mahdollista. Trumania seurannut presidentti Dwight Eisenhower ja hänen hallintonsa jakoivat nämä samat käsitykset kommunismin luonteesta. Guatemalassa oli tapahtunut vallankumous vuonna 1944, jonka jälkeen valtio oli muuttunut demokratiaksi. Jacobo Arbenz oli ollut yksi vallankumousjohtajista ja hänestä tuli demokraattisten vaalien jälkeen Guatemalan toinen presidentti vuonna 1951. Arbenz jatkoi häntä edeltäneen presidentin työtä ja ryhtyi modernisoimaan Guatemalan valtiota, jonka omistussuhteet perustuivat puolifeodaaliselle järjestelmälle. Arbenzin presidenttiyden aikana toteutettiin maareformi, jossa valtio lunasti käyttämätöntä maata maanomistajilta ja jakoi sitä maata omistamattomalle kansalle. Maareformin seurauksena Guatemalan hallituksen ja yhdysvaltalaisen banaaninviljelyä harjoittavan United Fruit Companyn välillä syntyi ristiriitoja. United Fruit Company oli suuri yritys, jolla oli hyvät yhteydet Eisenhowerin hallitukseen. Yhtiö teki kaikkensa, jotta Arbenzin hallinto vaikuttaisi kommunistiselta Yhdysvaltojen hallituksen silmin. Washingtonissa oli huolestuttu kommunismin leviämisestä Guatemalassa jo Arbenzia edeltäneen presidentin aikana, mutta Arbenzin presidenttikaudella kommunismin leviämisen tulkittiin menneen liian pitkälle, vaikka Arbenzia itseään ei pidettykään kommunistina. Guatemalan myötä kylmä sota saapui latinalaiseen Amerikkaan ja Yhdysvalloissa jouduttiin pohtimaan, miten kyseiseen ongelmaan tulisi reagoida. Trumanin presidenttikaudella Yhdysvalloissa oli tunnistettu kommunismi Guatemalassa ja Eisenhowerin aikana kommunismin katsottiin levinneen niin laajalle, että paras mahdollinen tapa sen pysäyttämiseksi oli vallankaappaus. Jos Guatemala olisi muuttunut kommunistiseksi, olisi se Eisenhowerin hallinnon mielestä merkinnyt suurta arvovaltatappiota Yhdysvalloille. Tämän lisäksi kommunismin leviäminen Guatemalassa koettiin myös turvallisuusriskinä. Vallankaappaus oli osa Eisenhowerin New Look turvallisuuspolitiikkaa, jonka avulla Yhdysvallat pyrki taistelemaan aggressiivisemmin kommunismin leviämistä vastaan. Trumanin aikakaudella suosittua patoamispolitiikkaa pidettiin liian kalliina eikä sen katsottu pyrkivän vihollisen tuhoamiseen, vaan sen kanssa elämiseen. Vallankaappauksen myötä Yhdysvallat hylkäsi Good Neighbor politiikan ja aloitti ensimmäisen todellisen kylmään sotaan liittyvän taistelun latinalaisessa Amerikassa.