Lasten kotihoidon tuen käyttö ja asenteet

Tutkimus käsittelee lasten kotihoidon tuen käyttöä ja käyttöön liittyviä asenteita. Tutkimuksen kontekstina on yhtäältä ajankohtainen lasten kotihoidon ja päivähoidon vastakkain asettava julkinen keskustelu ja toisaalta kotihoidon tukea käsittelevä tutkimuskirjallisuus, jossa kotihoidon tuki nähdään hyvin ristiriitaisena etuutena. Näkökulmasta riippuen kotihoidon tuki voidaan nähdä joko tärkeänä oikeutena tai kavalana ansana naisille. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että äidin työmarkkina-asema vaikuttaa voimakkaasti kotihoidon tuen käyttöön ja hoitovapaajakson pituuteen. Rakenteellisten ja institutionaalisten tekijöiden ohella valintaan vaikuttavat puolisoiden asenteet ja mieltymykset. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella kotihoidon tukeen ja pienten lasten hoivaan liittyviä valintoja ja valintojen taustalla vaikuttavia asenteita. Valitsemista tarkastellaan rationaalisen valinnan teorian ja preferenssiteorian kautta. Isien hoitovapaan käyttö on harvinaista ja pääosan hoitovapaasta ovat koko etuuden historian ajan käyttäneet naiset. Näin kotihoidon tuki on osaltaan vahvistanut perinteistä roolijakoa perheessä ja työmarkkinoiden sukupuolisegregaatiota. Tasa-arvoisen, jaetun vanhemmuuden ihanne ja niin sanottu uusi isyys haastavat ja pyrkivät muuttamaan lastenhoivan perinteistä mallia. Muutoksen edellytyksenä on, että isien oikeus ja velvollisuus osallistua pienten lasten hoivaan täysivaltaisena vanhempana ja äidin kanssa tasa-arvoisena hoivaajana toteutuu, mikä samalla merkitsee, että äitien on luovutettava isille osa etuoikeudestaan hoivaan ja samalla otettava oma osansa etuoikeutetusta asemasta työmarkkinoilla. Tutkimuksen empiirisen osan aineistona käytettiin Palkallisen ja palkattoman työn jako perheessä 1998 -aineistoa. Aineiston asenneväittämien perusteella muodostettiin kuusi asenteita kuvaavaa pääkomponenttia: työkeskeisyyden, kotiäitiyden, työn ja perheen yhteensovittamisen, perhekeskeisyyden ja perinteisten roolien, tasa-arvoisen jaetun vanhemmuuden ja isien familisoinnin pääkomponentit. Jatkoanalyysia varten pääkomponenteista muokattiin vastaavia asenne-ulottuvuuksia kuvaavat summamuuttujat. Asenteiden ja vanhempain- ja hoitovapaan käytön yhteyttä tarkasteltiin ristiintaulukoiden ja riippuvuuslukujen avulla. Tutkimuksen tulokset tukevat oletusta asenteiden merkityksestä perhevapaiden käyttöön liittyvissä valinnoissa sikäli, että isien familisoinnin kannatus oli yhteydessä suurempaan vanhempainvapaiden käyttöön miehillä ja suurempaan hoitovapaan käyttöön naisilla ja työkeskeisyys vähäisempään hoitovapaan käyttöön naisilla. Asiasanat:lasten kotihoidon tuki, asenteet, pääkomponenttianalyysi