Ilmastonmuutoksen terveyskehykset : kehysanalyysi Helsingin Sanomien ilmastonmuutosuutisoinnista

Ilmastonmuutos on 2000-luvun keskeinen kansanterveydellinen haaste, jonka ratkaiseminen edellyttää niin monialaista yhteiskunnallista yhteistyötä kuin yksilöiden sitoutumista ilmastonmuutoksen torjuntaan ja kestävämpään elämäntapaan. Ilmastonmuutoksen torjuntaan ryhtymiseksi motivoivaa ja sitouttavaa voi olla ymmärtää ilmastonmuutos terveysuhkana. Siihen, miten ilmastonmuutoksen uhka terveydelle ymmärretään, vaikuttaa osaltaan uutismedia, joka kehystää viestimänsä informaation ja rakentaa näin ymmärrystä ympäröivästä maailmasta. Kehykset ovat tiedostamattomia tai tiedostettuja informaation esittämistapoja, joissa valitaan ja korostetaan tiettyjä viestinnän aiheena olevan asian näkökulmia toisten näkökulmien ohi. Kehykset liittyvät kaikkeen tiedon käsittelyyn, ja ne antavat merkityksiä tapahtumille ja tilanteille. Kehystämisessä on myös keskeistä ajatus vaikuttavuudesta, sillä valitulla kehyksellä voidaan ohjata kehystettävän asian tulkintaa tiettyyn suuntaan, vaikuttaa viestin vastaanottajan käsityksiin kehystettävästä asiasta sekä vaikuttaa tiedon vastaanottajan toimintaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia kehystetään Helsingin Sanomissa. Tutkimuksen pyrkimyksenä oli laajentaa ymmärrystä siitä, minkälaiset näkökulmat saavat suomalaisessa mediassa tilaa ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista uutisoitaessa. Samalla tutkimus tuottaa uutta tietoa, sillä Suomessa ei tiettävästi ole toistaiseksi juurikaan tutkittu ilmastonmuutosuutisoinnissa esiintyvää kehystämistä eikä tutkimusta ole tiettävästi tehty lainkaan erityisesti terveysnäkökulmaan keskittyen. Tutkimuksen aineisto koostui Helsingin Sanomissa 1.1.2018–31.5.2022 julkaistuista ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia käsittelevistä uutisartikkeleista (n=135), jotka analysoitiin kehysanalyysin menetelmin. Tutkimustulosten mukaan ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset kehystettiin vaikutuskehysten, ajallisten kehysten, paikkakehysten, uhrikehysten sekä vastaavuuskehysten kautta. Vaikutuskehyksiä olivat terveysuhka- ja terveyshyöty-kehykset, ajallisia kehyksiä nykyhetki- ja tulevaisuus-kehykset, paikkakehyksiä Suomi- ja muu maailma -kehykset, uhrikehyksiä eri väestöryhmiin kohdistuvia terveysvaikutuksia korostavat kehykset ja vastaavuuskehyksiä ilmastonmuutoksen negatiivisia ja positiivisia seurauksia korostavat kehykset. Kehysten esiintyvyys aineistossa vaihteli voimakkaasta (esimerkiksi terveysuhka-kehys) heikkoon (esimerkiksi uhrikehykset). Aineistossa voimakkaasti esiintyneiden kehysten perusteella suomalaisessa ilmastonmuutosuutisoinnissa ilmastonmuutos kehystetään yleisimmin ihmisten terveyttä muualla kuin Suomessa uhkaavaksi ilmiöksi, joka vaikuttaa ihmisten terveyteen nykyhetkessä ja tulevaisuudessa, ja jolla on suoraan ja epäsuoraan ihmisten terveyteen vaikuttavia negatiivisia seurauksia. Harvemmin aineistossa esiintyi kehyksiä, joiden perusteella ilmastonmuutos kehystettiin terveyshyötynä, Suomessa ja suomalaisten terveyteen vaikuttavana ilmiönä, tiettyjen väestöryhmien terveyteen vaikuttavana, ja ilmiönä, jonka torjumisesta voidaan saavuttaa positiivisia terveysvaikutuksia. Tutkimustulosten perusteella suomalaisessa mediassa korostuu ilmastonmuutoksen negatiiviset terveysvaikutukset, minkä lisäksi suomalaisuuden näkökulma on vähäistä. Näillä seikoilla voi olla ilmastonmuutoksen torjuntaan sitouttamisen kannalta etäännyttävä vaikutus. Ilmastonmuutoksesta medialle viestivät terveysalan ammattilaiset voivat hyödyntää tutkimustuloksia pyrkiessään vaikuttavaan ilmastonmuutosviestintään.