'Þetta hljómar bara vel' : Problem, lösningar och ackommodation i samtal på isländska mellan modersmålstalare och nordiska andraspråkstalare

Denna pro gradu-avhandling handlar om samtal mellan modersmålstalare och andraspråkstalare i isländska. Syftet med studien är att ta reda på om det uppstår några problem i samtalen, hurdana de möjliga problemen är och hur de eventuella problemen löses. Därtill studeras hurdana kommunikationsstrategier modersmålstalarna använder för att eventuellt hjälpa andraspråkstalarna. Studiens teoretiska referensram består av forskning i samtal mellan modersmålstalare och andraspråkstalare samt ackommodationsteorin. I teoridelen behandlas också kommunikation via digitala plattformar, reparationer och asymmetrisk kommunikation. Materialet i denna studie består av fem cirka 20 minuter långa samtal mellan modersmålstalare och andraspråkstalare i isländska. Samtalen spelades in via den digitala kommunikationsplattformen Zoom på våren 2021. Informanterna fyllde också i en kort enkät som användes för att samla in bakgrundsinformation om informanterna. Analysmetoden i denna studie är samtalsanalys. Resultaten i denna studie presenteras under tre rubriker: olika problem i samtalen, olika lösningar till problemen och modersmålstalarnas samtalsstrategier. Dessa tre delar är vidare indelade i olika kategorier. Problemen är indelade i problem i talproduktionen och problem i förståelsen. Lösningarna är indelade i sex kategorier: hjälp med ord eller form, ingen tydlig lösning, ett annat språk, kroppen, självreparation och ingen hjälp. Modersmålstalarnas samtalsstrategier omfattar sju kategorier: ett annat språk, synonymer, kroppen, reflektion, uppmuntra, fråga på olika sätt och bekräfta förståelse. Analysen visar att det förekommer problem i samtal mellan modersmålstalare och andraspråkstalare av isländska. Problemen är utmaningar i att producera tal eller i att förstå den andra samtalsparten. Problem indikeras med hjälp av till exempel tvekljud, pauser eller en direkt fråga. Både modersmålstalarna och andraspråkstalarna indikerar att det finns något problematiskt i samtalet. Analysen visar också att det förekommer flera olika lösningar till problemen. Både modersmålstalarna och andraspråkstalarna bidrog till att lösa problemen. I de flesta fallen hittade samtalsparterna en lösning till problemet men det förekom också samtalssituationer som inte nådde någon tydlig lösning. Samtalsdeltagarna kunde till exempel använda ett annat språk eller sin kropp för att lösa problemen. Lösningarna var både självinitierade, det vill säga initierade av talaren, och annan-initierade, det vill säga initierade av mottagaren. På basis av analysen kan man konstatera att modersmålstalarna verkade hjälpa andraspråkstalarna i samtalen. Modersmålstalarnas agerande i samtalen var ofta försök att anpassa språkbruket eller annat beteende i problemförebyggande syfte. Modersmålstalarnas strategier användes främst i problematiska situationer men kategorin uppmuntra är ett undantag. Uppmuntrande kommentarer förekom i materialet också när samtalssituationen inte hade markerats som problematisk. Modersmålstalarnas anpassningar var ofta unimodala, det vill säga skedde på en nivå, och partiella, det vill säga delvisa. Unimodala anpassningar skedde på enbart en kommunikationsnivå, till exempel på ordnivån, och partiell anpassning syntes i form av enstaka ord eller delvis anpassad talhastighet. Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee islanninkielisiä keskusteluita islannin kieltä äidinkielenään puhuvan ja islannin kieltä oppineen pohjoismaalaisen puhujan välillä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, ilmeneekö keskusteluissa ongelmakohtia, millaisia mahdolliset ongelmakohdat ovat ja miten nämä mahdolliset ongelmat ratkaistaan. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, millaisia kommunikaatiostrategioita islantia äidinkielenään puhuva mahdollisesti käyttää auttaakseen islantia oppinutta puhujaa keskustelussa. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu äidinkielisen puhujan ja kakkoskielisen puhujan välisen keskustelun tutkimuksesta sekä viestinnän mukauttamisen teoriasta. Tämän lisäksi teoriaosiossa käsitellään digitaalisten viestintäpalvelimien avulla tapahtuvaa vuorovaikutusta, korjauksia sekä epäsymmetristä vuorovaikutusta. Tutkielman aineisto koostuu viidestä, noin 20 minuuttia kestävästä, keskustelusta, jotka käydään islantia äidinkielenään puhuvan ja islantia oppineen pohjoismaalaisen puhujan välillä. Aineisto on kerätty digitaalisen viestintäpalvelin Zoomin kautta keväällä 2021. Tutkimuksen osallistujat täyttivät myös lyhyen lomakkeen, jolla kerättiin taustatietoa osallistujista. Tutkimuksen analyysimenetelmä on keskustelunanalyysi. Tutkimustulokset esitetään kolmen eri otsikon alla. Nämä otsikot ovat keskusteluiden eri ongelmat, ongelmien ratkaisut sekä äidinkielen puhujien keskustelustrategiat. Kaikki kolme osa-aluetta jakaantuvat lisäksi alakategorioihin. Keskusteluiden ongelmat jaetaan puheen tuottamisen ongelmiin ja ymmärtämisen ongelmiin. Ratkaisut jaettiin kuuteen kategoriaan: sanan tai sanamuodon apu, ei selkeää ratkaisua, toisen kielen käyttö, kehon käyttö, itsekorjaus ja ei apua ratkaisuun. Äidinkielen puhujien keskustelustrategiat jakaantuvat seitsemään kategoriaan, jotka ovat toisen kielen käyttö, synonyymit, kehon käyttö, itsereflektio, kannustus, kysymyksen uudelleenmuotoilu sekä ymmärryksen varmistaminen. Analyysini osoittaa, että islantia äidinkielenään puhuvien ja islantia oppineiden puhujien välisissä keskusteluissa syntyy ongelmia. Ongelmat ovat puheen tuottamisen tai keskustelukumppanin ymmärtämisen haasteita. Ongelmia voi ilmaista esimerkiksi epäröintiä ilmaisevien sanojen, taukojen tai suorien kysymysten avulla. Sekä äidinkielen puhujat että kakkoskieliset puhujat ilmaisivat, että jokin keskustelussa oli ongelmallista. Analyysini osoittaa myös, että ongelmat ratkaistiin eri tavoin. Molemmat keskustelun osapuolet osallistuivat ongelmien ratkaisemiseen. Suurimmassa osassa tapauksista keskustelukumppanit päätyivät johonkin ratkaisuun, mutta aina ratkaisua ei löytynyt. Keskustelijat voivat käyttää esimerkiksi toista kieltä tai omaa kehoaan apuna ongelmanratkaisussa. Ratkaisut olivat sekä itsekorjauksia että toisen korjauksia. Analyysin perusteella voidaan todeta, että äidinkielen puhujat vaikuttivat auttavan toisen kielen puhujia keskusteluissa. Äidinkielen puhujien toiminta keskusteluissa koostui pitkälti kielellisen tai muun käytöksen mukauttamisesta ongelmia ennaltaehkäisevällä tavalla. Äidinkielen puhujat käyttivät strategioitaan ensisijaisesti ongelmallisissa kohdissa, mutta kategoria kannustus on näistä poikkeus. Kannustusta esiintyi myös muissa kuin keskustelun ongelmallisissa kohdissa. Äidinkielen puhujien mukautukset olivat suurilta osin yksitasoisia ja osittaisia. Yksitasoiset mukautukset näkyivät vain yhdellä kommunikaation tasolla ja osittainen mukauttaminen näkyi yksittäisinä sanoina tai osin mukautettuna puhenopeutena.