Korkeakouluorganisaation strateginen mittaristo

Suorituskyvyn mittaaminen ja oikean tiedon merkitys on tunnustettu tärkeiksi osatekijöiksi organisaation menestyksekkään johtamisen kannalta. Korkeakouluorganisaatiot eivät tee tästä poikkeusta, vaikka niihin kohdistettua tutkimusta suorituskyvyn mittaamisesta onkin vielä verraten vähän. Myös korkeakouluorganisaatiot joutuvat kilpailemaan menestyksestä, jolloin toiminta vaatii jatkuvaa kehittämistä. Toiminnan kehittämisen ja päätöksenteon tueksi tarvitaan tietoa organisaation prosesseista. Näihin tietotarpeisiin pystytään vastaamaan vain hyvällä suorituskykymittaristolla. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millainen mittaaminen tukisi kohdeorganisaation strategisten tavoitteiden saavuttamista. Tutkimus toteutettiin konstruktiivisena tapaustutkimuksena, jossa tiedonkeruumenetelmänä toimi pääasiassa haastattelut. Haastatteluilla kerättiin tietoa organisaation strategisista tavoitteista, niiden aiheuttamista toimenpiteistä sekä mittariston nykytilasta. Tutkimuksen teoriaosassa perehdyttiin tiedon ja mittaamisen merkitykseen johtamisessa, erilaisten mittareiden luokitteluun, sekä tuloksellisuuden mittaamiseen. Näiden lisäksi tutustuttiin myös erilaisiin mittausjärjestelmiin, hyvän mittariston ominaisuuksiin ja mittaristojen rakentamisen teoriaan. Työn lopputuloksena rakennettiin kohdeorganisaatiolle konstruktio ulkoisen rahoituksen hankintaan liittyvän toiminnan mittaamiseen. Konstruktio rakentuu organisaation operatiiviselta tasolta aina strategiselle tasolle asti, jolloin mittariston avulla on mahdollista porautua organisaation eri tasoille. uuden mittariston suunnittelussa huomioitiin organisaation strategiset tavoitteet ja esiin nousseet kehitystoiveet mittariston osalta. Näiden toiveiden sekä organisaation tietojärjestelmien ja toimintatapojen muodostamien reunaehtojen sisällä saatiin aikaan mittaristo, joka pystytään käyttöönottamaan nopeasti ja jatkokehittämään tarpeiden mukaan jatkossa. Korkeakouluorganisaatiot poikkeavat monilta osin tyypillisistä liike-elämän yrityksistä. Mittaristoja käsittelevä tutkimus ja valmiit mittausjärjestelmät sijoittuvat pääasiassa yritysmaailmaan. Tutkimus osoitti, että se miten suorituskykyä olisi järkevää mitata, on jokseenkin kontekstisidonnaista. Siihen vaikuttavat organisaation toimintaympäristö ja -kulttuuri, aivan kuten organisaation tietojärjestelmät ja mittaamiseen käytettävissä olevat resurssit. Suorituskyvyn mittaamista korkeakouluorganisaatioissa tulisi jatkossakin tutkia enemmän, jolloin pystyttäisiin muodostamaan paremmin korkeakouluympäristöön kohdennettuja mittaristoja. Performance measurement and the importance of reliable information have been recognized as important components of successful management in organizations. Higher education organizations make no exception to this, although there is still relatively scarce amount of research on performance measurement in higher education. Higher education organizations also must compete for success, which requires continuous development. Information on organizational processes is needed to support operational development and decision-making. These information needs can only be met with a good performance measurement system. The aim of this study was to determine what kind of measurement would support the target organization on its pursuit of strategic goals. The study was carried out as a constructive case study, in which the data was collected mainly by doing interviews. In the interviews, information was collected on the organization's strategic goals, the actions they caused and the current state of the measurement system. The theoretical part of the study focused on the importance of information and measurement in management, the classification of various indicators, and the measurement of performance. In addition to these, various measurement systems, the properties of a good measurement system and the theory of constructing a measurement system were also introduced. As a result, a construction was built for the case-organization of this study to measure the activities related to the acquisition of external financing. The structure is built from the operational level of the organization to the strategic level, which makes it possible to drill down to different levels of the organization with the help of measurement system. The design of the new measurement system considered the organizations strategic goals and mentioned development aspirations for the measurement system. Within the boundary conditions formed by these aspirations, the organization's data-systems and operating methods, a set of indicators was created that can be implemented quickly and then further developed, according to the possible needs in the future. Higher education organizations differ in many respects from typical business enterprises. Research on measurement systems is mainly focused in the corporate world. The study showed that the way performance should be measured in organizations, is somewhat context sensitive. It is influenced by the organization's operating environment and culture, just like the organization's information systems and the amount of resources used for performance measurement. Measuring performance in higher education organizations should be studied more, in order to be able to form better measurement systems targeted to the higher education environment.