Asia asiakirjassa? : perustelut ja lapsen mielipide lastensuojelulaitoksen rajoitustoimenpideasiakirjassa

Tässä kvalitatiivisessa asiakirjatutkimuksessa tarkastelun kohteena ovat huostaan otettuihin, nuorisoikäisiin lapsiin kohdistuvat rajoitustoimenpiteet, joilla lastensuojelulain perusteella voidaan rajoittaa yksilön perusoikeuksia. Rajoitustoimenpiteiden käyttämisen dokumentoiminen on lain mukaan ehdotonta. Tutkielmassa erityisen huomion kohteena ovat rajoitustoimenpidekertomusten kuvaukset toimenpiteiden perusteluista ja lapsen mielipiteistä. Tutkimusaineisto koostuu 219 rajoitustoimenpideasiakirjasta, jotka on tuotettu erään suomalaisen kunnan ylläpitämissä lastensuojelulaitoksissa. Rajoitustoimenpiteet, joita tässä tutkielmassa tarkastellaan, ovat aineiden ja esineiden haltuunotto, henkilöntarkastus ja henkilönkatsastus, omaisuuden ja lähetysten tarkastaminen, liikkumisvapauden rajoittaminen sekä eristäminen. Tutkielman viitekehyksenä käytetään sosiaalista konstruktionismia, jolloin näkökulman keskeisinä elementtinä on tiedon sidonnaisuus aikaan, laitoskulttuuriin ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Asiakirjojen analyysissä sovelletaan sisällönanalyysin ja kriittisen diskurssianalyysin ajatuksia, jolloin asiakirjojen kieli nähdään eräänä keskeisenä vallan välineenä dokumentoitaessa käytännön lastensuojelutyötä. Tutkielma paikantuu empiria- ja teorialähtöisen menetelmän välimaastoon. Rajoitustoimenpiteiden perustelut liittyvät lapsen itselleen haitalliseen toimintaan, kuten päihteidenkäyttöön, karkailuun, itsetuhoisuuteen, väkivaltaisuuteen tai rikollisuuteen. Toisinaan asiakirjojen perustelut ovat ristiriidassa lainsäädännön kanssa. Rajoitustoimenpiteiden dokumentointi näyttäytyy aikuislähtöisenä - lapsen osallisuuden ja mielipiteen näkyminen asiakirjoissa on heikkoa. Tutkimustuloksilla halutaan tarjota lastensuojelulaitoksien käytäntöön myös kehittämisehdotuksia, sillä aiempien selvitysten mukaan rajoitustoimenpiteiden käytännön soveltaminen ja dokumentoiminen on koettu lastensuojelulaitoksissa epäselvänä. Where's the beef? : justifications and child´s views in the restrictive measure document of child welfare institution In this qualitative document study in focus are child welfare law based, constitutional individual basic rights restricting measures directed at juveniles taken into care. Documentation of the applied restrictive measures is mandatory by law. In this thesis special attention is paid to the descriptions in restriction records concerning the arguments justifying the use of restrictions and child s views presented. The research material consists of 219 documents reporting the use of a restrictive measure. These documents have been produced in child welfare institutions maintained by one Finnish municipality. The restrictive measures examined in this thesis are; confiscation of substances and objects, bodily search and physical examination, inspection of possessions and deliveries, restrictions of freedom of movement and isolation. The framework used for this thesis is social constructionism, which turns the focal point to its essential elements of information time bind, institutional culture and social interaction. In the analysis of the documents the thoughts of content analysis and critical discourse analysis are adapted and the language of the documents is seen as a central medium of power when reporting the child welfare practice. This thesis positions itself in no man s land between empirical and theory based methods. The arguments justifying the use of restrictive measures are related to child self harming activities, such as the use of intoxicants, fleeing, suicidality, violence or crime. Sometimes the arguments in the documents are in contradiction with the law. The documentation of the restrictive measures appears as adult driven the involvement and the opinion of the child make weak appearances in the documents. The results of this study are also presented as development suggestions to the practice in the child welfare institutions because previous studies have reported that both the use of restrictive measures in practice and the documentation of their use are seen unclear in the institutions.