Arvostava johtaminen ikäihmisten hoitotyössä – yhteys hoitotyön vetovoimaisuuteen ja työtyytyväisyyteen

Suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle hoitotyöstä ja yhä vähemmän hakeutuu alalle. Lisäksi väestö ikääntyy ja hoitotyön tarve kasvaa. Hoitotyöhön tarvitaan uusia ammattilaisia ja nykyiset pitäisi saada pidettyä työssään. Lähijohtamisella voidaan vaikuttaa merkittävästi työntekijöiden työtyytyväisyyteen ja työhyvinvointiin, mikä vaikuttaa suoraan hoitotyön vetovoimaisuuteen. Arvostava johtaminen toteutuu erityisesti lähijohtamisessa ja sen on todettu olevan yhteydessä työtyytyväisyyteen. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on kuvata arvostavan johtamisen toteutumista ja sen yhteyttä hoitotyön vetovoimaisuuteen ja hoitohenkilökunnan työtyytyväisyyteen terveyskeskusten vuodeosastoilla. Tavoitteena on tuottaa tietoa arvostavan johtamisen yhteydestä ikäihmisten hoitotyön vetovoimaisuuteen ja hoitohenkilökunnan työtyytyväisyyteen. Aineisto kerättiin Arvostavan johtamisen (AMS 2.0) -mittarilla ja hoitotyön vetovoimaisuus- sekä työtyytyväisyysmittarilla yhden maakunnan terveyskeskusten vuodeosastojen hoitohenkilökunnalta sähköisellä kyselylomakkeella. Tutkimukseen hyväksyttiin 112 vastaajan vastaukset. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Arvostava johtaminen toteutui terveyskeskuksen vuodeosastoilla keskitasoisesti. Lähiesimiesten mielestä arvostava johtaminen toteutui paremmin kuin työntekijöiden. Arvostavan johtamisen ulottuvuuksista parhaiten toteutui tasa-arvoisuus ja heikoiten suunnitelmallinen johtaminen. Työntekijöiden välinen tasa-arvoisuus toteutui paremmin kuin johtajan ja työntekijän välinen tasa-arvoisuus. Hoitotyön vetovoimaisuus oli melko heikkoa ja hoitohenkilöstön työtyytyväisyys kohtalaista. Koulutuksella, lähiesimiehenä työskentelyllä, työsuhteen kestolla nykyisessä työssä sekä työskentelyajalla nykyisen esimiehen kanssa oli yhteys hoitotyön vetovoimaisuuteen. Hoitotyön vetovoimaisuus ja työtyytyväisyys olivat yhteydessä arvostavaan johtamiseen. Ikäihmisten hoitotyön vetovoimaisuutta olisi edistettävä, jotta saadaan riittävästi osaavaa hoitohenkilökuntaa toteuttamaan laadukasta hoitotyötä. Vetovoimaisuutta voidaan edistää kehittämällä arvostavan johtamisen toteutumista ja kohdistamalla huomiota hoitohenkilöstön työtyytyväisyyteen. The large generations are retiring from care work and fewer people are entering the profession. In addition, the population is ageing and the need for care work is growing. New professionals are needed for care work and the ones currently there should be retained in their roles. The job satisfaction and well-being at work of employees can be affected significantly by front-line management, which in turn directly affects the attractiveness of care work. Appreciative management is particularly realised through front-line management and it has been found to be linked to job satisfaction. The aim of this master’s thesis is to describe the realisation of appreciative management and its connection to the attractiveness care work and the job satisfaction of personnel in the wards of health care centres. The objective is to produce information about the connection between appreciative management, the attractiveness of care work with the aged and the job satisfaction of care personnel. The data was collected with the Appreciative Management Scale (AMS 2.0) and the care work attractiveness and job satisfaction scale from the care personnel in the wards of the health centres of one county with an electronic questionnaire form. The replies of 112 respondents were accepted for the study. The data was analysed through statistical methods. Appreciative management was realised at a average level in the wards of health care centres. Appreciative management was realised better in the opinion of front-line managers than in the opinion of the employees. The dimensions of appreciative management that was the best-realised was equality and the worst-realised was systematic management. The equality amongst employees was realised better than that between managers and employees. The attractiveness of care work was fairly poor and the job satisfaction of care personnel was moderate. Training, working as a front-line manager, the duration of employment in the current role and the length of time worked with the current line manager were linked to the attractiveness of care work. The attractiveness of care work and job satisfaction were connected to appreciative management. The attractiveness of care work with the aged should be improved so that a sufficient number of competent care personnel is acquired to carry out high-quality care work. The attractiveness can be increased by developing the realisation of appreciative management and focusing on the job satisfaction of care personnel.