Mental Management: NLP and Relaxation as a means of enhancing the work ability of teachers

Mental Management: NLP ja relaksaatio opettajien jaksamisen edistäjinä Koulut ja oppilaitokset ovat merkittävältä osin vastuussa yhteiskunnan kehityksestä. Tämän vuoksi raportit opettajien puutteellisesta jaksamisesta ovat huolestuttavia. Useiden raporttien mukaan opettajat kokevat, että heiltä vaaditaan sellaista, mihin heidän resurssinsa eivät riitä. Heidän toimintamahdollisuuksiaan on vieläpä rajoitettu erilaisilla supistuksilla. Samankaltainen ilmiö on ollut havaittavissa muuallakin työelämässä. Uusia tavoitteita asetetaan ilman vastaavanlaisia säätöjä resursseissa. Työntekijälle syntyy helposti riittämättömyyden tunne, kun ulkoiset muutospaineet ylittävät hänen vahvuutensa. Howard McClusky kehitti 1960-luvulla teorian siitä, miten työn velvollisuuksien (load) on oltava sellaisessa suhteessa työntekijän voimavaroihin (power), että työntekijän käyttöön jää tietty marginaali, jota kutsutaan pelivaraksi. Tämän tutkimustyön lähtökohta on, että pelivaran luominen edellyttää jonkinlaista muutosohjelmaa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltavien muutosohjelmien tarkoitus on, että työntekijä oppii muuntamaan mentaaliset mallinsa työn velvollisuuksista (muutospaineet, tulosodotukset) ja omista voimavaroistaan (vahvuudet, tehokkuususkomukset) sellaisiksi, että näiden suhde jättää hänen käyttöönsä jaksamista edistävän pelivaran. Hän luo näin työtehtävilleen uusia merkityksiä eli uudelleenmäärittelee ne. Tutkimushenkilöt (n = 101) olivat perusopetuksen ja ammattikasvatuksen opettajia tai muuten ohjaavissa työtehtävissä toimivia, joiden osallistuminen perustui vapaaehtoisuuteen. Tutkittaviksi muutosohjelmiksi valittiin NLP (kognitiivinen arkipsykologinen suuntaus) ja relaksaatio (kehonosien rentouden säätäminen). Valinta perustui aikaisempien tutkimusten tuloksiin sekä näiden muutosohjelmien toiminnalliseen luonteeseen. Tutkimusote oli täysin eksploratiivinen selvitettäessä kvalitatiivisesti tutkimushenkilöiden kokemuksia. Muutosohjelmien vaikutusta jaksamiseen arvioitiin myös kvantitatiivisesti työterveyslaitoksen kehittämällä työkykyindeksin mittarilla. Tutkimustulosten mukaan työntekijä oppii NLP:n ja relaksaation avulla muuntamaan mentaalisia mallejaan sekä työstä että itsestä. Tutkimushenkilöiden kokemukset NLP:stä kertovat lisääntyneistä vuorovaikutustaidoista, uusista ajattelutavoista, muutosvoimasta ja paremmasta itsetunnosta. Relaksaatioryhmä raportoi yhtä lailla uusista ajattelutavoista, muutosvoimasta ja paremmasta itsetunnosta, mutta heidän kokemuksensa liittyivät pikemminkin heidän sisäiseen rauhaansa ja oman mielentilansa hallintaan. Molemmat koulutukset paransivat selvästi osallistujien työssä jaksamista. Osallistujat olivat tutkimuksen alussa Työterveyslaitoksen kehittämällä työkykyindeksillä mitattuna keskimäärin suhteellisen hyvässä työvireessä, mikä todennäköisesti selittyy sillä, että osallistuminen oli vapaaehtoista. Silti neljän kuukauden mittaisen koulutuksen aikana työkyky parani molemmissa ryhmissä selvästi. Mitä matalampi työkyvyn lähtötaso oli, sitä enemmän koulutuksista hyödyttiin. Kenenkään työkyky ei laskenut tutkimusaikana. Seurantakysely kaksi vuotta koulutuksista osoitti, että niiden vaikutus oli säilynyt hyvin ja osallistujat olivat mielestään edelleen hyvässä tai erinomaisessa työvireessä ja halukkaita opiskeluun ja kehitykseen. NLP-koulutuksessa harjoiteltiin paljon vaihtoehtoisia hahmottelu- ja prosessointitapoja, mikä selittää tutkimushenkilöiden parantuneen kyvyn muuntaa mentaalisia karttoja. Koulutuksessa käsiteltiin myös tavoitteiden toteuttamismenetelmiä ja painotettiin tavoiteorientoituneisuutta tehtäväorientoituneisuuden sijasta, jotta työntekijä osaisi priorisoida työtehtäviään paremmin. Relaksaatioharjoituksissa huomio kohdistettiin puolestaan yksilön mentaaliseen karttaan hänestä itsestään, hänen omaan levollisuuteensa sekä hänen yleiseen hallinnan tunteeseensa. Mentaalisten mallien muuntelu uusien merkityksien luomiseksi edellyttää myös empowermentia (suomeksi ’voimaantuminen’ ja ’voimaannuttaminen’) siinäkin merkityksessä, että työntekijä itse päättää työtehtävien suoritusjärjestyksestä ja pystyy olemaan askeleen edellä jopa omia esimiehiään. Tutkimushenkilöiden kokemukset vastasivat pitkälti empowermentin yleisiä tuntomerkkejä. Raportoitujen voimavarakokemuksien luonne yhdessä parantuneiden työkykyindeksien kanssa viittaavat siihen, että NLP ja relaksaatio saattavat edistää perusasteen opettajien jaksamista. School and teaching have all possibilities to influence children and youth and thus the whole society. This does not happen automatically, of course, but is up to the teachers’ competence and empowerment, in other words their work ability. I am not going to address their competence. Instead, I will be concerned with their working well-being. This research eventually applies not only to teachers but to any kind of counselors and instructors. In our postmodern society, old ways of directing, counseling and controlling do not work anymore. Teachers and counselors have to find other than authoritarian methods to guide people. Today it is important to create an inspiring atmosphere and to motivate people in a more personal manner. Teachers and counselors seem to need new ways of communication and control in group situations as well as skills to see others’ point of view. The workload has grown to an extent that puts the professional well-being at stake in the teaching field as well as in other fields. Demanding changes in goal-setting has not been followed by corresponding adjustments in resources. In the 1960’s Howard McClusky developed a formula describing the relationship between workload and power. In this context power is defined as the resources a person needs to be able to cope with his tasks. This relationship between load and power has to produce a margin of surplus power. The margin can be increased by reducing the load or increasing power. The presupposition of this research is that there will be no margin in any field of work without a decent development program. In such a program the employee learns how to regulate his mental models of himself and his work situation. In other words, he has to reframe the external demands and outcome expectations from the employer, as well as his own internal resources and self-efficacy beliefs, in such a way that the relationship between them leaves him a margin for enhancing his work ability. NLP (Neuro-Linguistic Programming) and Relaxation were chosen as development programs for this study, which is based on partly qualitative, and partly quantitative data. The qualitative data consist of the research persons’ (n = 101) own experiences whereas the quantitative data consist of some of the research persons’ work ability indexes (n = 47). The research persons are middle- and high school teachers, counselors and other instructors, whose attendance was voluntary. Clearly the NLP class provided its participants with resources such as communication skills, new ways of thinking, power to change and better self-confidence. Also the Relaxation group participants reported new ways of thinking, power to change, and better self-confidence, but their reports had more to do with inner peace and balance control. They could calm down even in situations of stress and nervous tension. The conclusion is that NLP is a means for a person to change the mental models of his work environment and situation, whereas Relaxation makes the person see himself as more empowered on the whole, regardless of the work environment. Both development programs affected the participants’ work ability positively. Initially, the participants were on average in a relatively good condition according to the work ability index measures, which probably can be explained by the voluntary nature of the attendance. Even so, attending a four months long development program clearly enhanced the work ability in both groups. The lower the initial work ability was, the more effect the program had. Nobody’s work condition got worse during the study. A follow up questionnaire two years later showed that the participants in the study were still in a quite good condition and keen on continuing their personal development. NLP involves a lot of training regarding the structuring and processing of situations in several alternative ways. This may explain the participants’ new skills to adapt their mental models. Goal setting was discussed in the classes as well as the advantage of being result-oriented instead of task-oriented as this will facilitate the prioritization of tasks. The Relaxation classes were focused on the person’s mental model of himself and on his own feeling of well-being and general control. Revision of mental models to create new meanings calls for empowerment, meaning also that the employee takes control over how he performs his tasks and thus keeps himself one step ahead even of his superior. The participants’ reported experiences corresponded in many aspects to the characteristics of empowerment. These findings, the qualities of the research persons’ experiences combined with their improved work ability indexes, point to the conclusion that NLP and Relaxation are very likely to enhance the professional well-being of middle- and high school teachers, counselors and other instructors.