Kuun kumotuksesta Kultakypärään: Nimien kääntäminen englannista suomeen Bloodborne-videopelissä

Tämä on videopelien lokalisointiin keskittyvä vertaileva tapaustutkimus Bloodborne-videopelin nimien kääntämisestä englannista suomeen. Tutkimuksessa selvitetään käännösstrategia-analyysin kautta, miten kyseisessä videopelissä esiintyviä nimiä on suomennettu ja pohditaan mitä syitä käännösstrategioiden käytön takana on voinut olla. Hypoteesina on, että nimiä on käännetty paljolti käännösstrategioilla laina ja käännös, muttei juurikaan foneettisella adaptaatiolla. Pelejä myydään ja lokalisoidaan kasvavissa määrin, mutta pelikääntäminen, etenkin suomentamisen näkökulmasta, on vielä tutkimusalana melko nuori. Peleissä esiintyvien nimien kääntämistäkään ei olla vielä tutkittu paljon, joten aihe on siltäkin osin ajankohtainen. Tutkimuksen aineistona on vuoden 2015 Bloodborne-toimintaroolipeli The Old Hunters -lisäosineen ja yli 300 niissä esiintyvää englannista suomeen käännettyä nimeä. Nimet sijoittuvat seuraaviin kategorioihin: hahmonimet, paikannimet, kulutusesineet, tärkeimmät esineet, aseet ja asut. Näistä neljä viimeistä on otettu suoraan pelivalikoista, eli pelissä itsessään tehdään jako erilaisten esineiden välille. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä yhdistyy videopelialan ja pelilokalisoinnin tutkimus ja kirjallisuus sekä nimitutkimus ja käännöstiede. Analyysi pohjautuu käännöstieteellisiin ja suurelta osin nimien kääntämiseen keskittyviin käännösstrategioihin: laina, käännös, foneettinen adaptaatio, korvaaminen, eksplisiittisyyden muutos ja poisto. Tutkielmassa pelikääntämistä pohditaan myös nimien funktioiden kautta. Keskeisimpien tulosten mukaan nimiä todella on suomennettu eniten käännöksellä ja lainalla, eikä foneettista adaptaatiota juuri esiinny. Myöskään poistoa ei ilmene suomennetuissa nimissä kuin harvoin. Aineistossa kuitenkin esiintyi kaikkia analysoituja käännösstrategioita, ja niiden käyttöön ovat saattaneet vaikuttaa nimien funktiot ja jotkin pelikääntämiseen liittyvät haasteet, kuten kontekstin puute. Suomenkielisessä aineistossa ilmeni lisäksi sanajärjestyksen muutoksia ja genetiivin ja allitteraation lisääntynyttä käyttöä.