Tartunnanjäljityksen rooli COVID-19-epidemian hallinnassa

Vuosina 2020–2021 koronavirustartuntojen määrä ja niihin liittyvä kuolleisuus olivat Suomessa Euroopan alhaisimpia. Suomen hallitus päätti toukokuussa 2020 noudattaa testaa, jäljitä, eristä ja hoida -strategiaa. Tutkimuksessa arvioitiin strategiaan liittyneen tartunnanjäljityksen tehokkuutta ja vaikutusta epidemian hallintaan sekä analysoitiin tartunnanlähteitä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella 1.6.2020–31.5.2021. Kaikki positiivisen PCR-testin tehneet ja heidän lähikontaktinsa haastateltiin, ja haastatteluissa saadut tiedot kerättiin sairaanhoitopiirin tartunnanjäljitysrekisteriin. Tutkimusajanjaksona tehtiin 353 926 PCR-testiä, joista 4 739 (1,3 %) oli positiivisia. 14 vuorokauden ilmaantuvuusluvun keskiarvo 100 000 asukasta kohden oli 34. PCR-positiivisista tapauksista tavoitettiin yli 99 %, ja mediaaniaika oireiden alusta tartunnanjäljityssoittoon oli 3,6 vuorokautta. Karanteeniin määrättiin 26 881 korkean riskin kontaktia, joista 2 275:llä (8,5 % karanteeniin määrätyistä) todettiin myöhemmin COVID-19. Kaikista tapauksista 2 275 (48 %) oli karanteenissa ennen PCR-vastausta ja 825 (17 %) oli karanteenissa ≥48 tuntia ennen oireiden alkua. Pirkanmaan alueella tapahtuneista tartunnoista tartunnanlähde tunnistettiin 77 %:ssa. Suurin riski jatkotartunnalle oli kotona, yksityistilaisuuksissa ja potilaiden välillä potilashuoneissa tapahtuneissa altistuksissa. Tutkimus kuvaa tehokkaan testauksen ja tartunnanjäljityksen roolia matalan ilmaantuvuuden vaiheessa. Tartuntojen ehkäisyyn tarvittiin tartunnanjäljityksen lisäksi myös muita toimia, kuten kokoontumisrajoituksia ja julkisten tilojen sulkuja, vaikka lähes puolet uusista tapauksista oli karanteenissa jo ennen oireiden alkua. Koska koronaviruksen tartuttavuus alkaa altistuksen jälkeen nopeasti jo ennen oireiden alkua, tärkein epidemiaa rajaava tekijä on kuitenkin yksittäisten ihmisten päätökset siitä, kuinka paljon he tapaavat muita ihmisiä.