Päivittäisten myönteisten ja kielteisten kokemusten yhteys strukturoidulla päiväkirjalla mitattuihin tunteisiin

Tutkimuksen ensimmäisenä tarkoituksena oli selvittää päivittäisten myönteisten ja kielteisten kokemusten yhteyttä strukturoidulla päiväkirjalla mitattuihin tunteisiin alku- ja 5-vuotisseurantatutkimuksessa. Lisäksi tutkittiin erilaisista kokemuksista muodostettujen alaryhmien yhteyttä alku- ja seu-rantatutkimuksen tunteisiin. Tutkimuksessa huomioitiin taustamuuttujista ikä ja verenpaineryhmä. Käytössä oli alkututkimuksen päivittäisiä kokemuksia mittaavat kyselylomakkeet sekä kahtena ajankohtana kerätyt päiväkirjat viiden vuoden aikavälillä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin Lazaruksen ja Folkmanin (1984) stressiteoriaa. Itsearvioidut päivittäiset tapahtumat olivat tämän teorian pohjalta stressitekijöitä ja päiväkirjojen itsearvioidut tunteet stressireaktioita. Alkukyselyyn osallistui 124 miestä, jotka olivat 35-45- vuotiaita; alku- ja seurantatutkimuksen päiväkirjat kerättiin 95 mieheltä. Tutkimuksiin valittiin n. 1/3 normaaleja ja n. 2/3 terveitä miehiä, joilla oli ensi kerran havaittu koholla oleva verenpaine. Kaikki tutkittavat olivat olleet Tampereen kaupungin 5-vuotisterveystarkastuksissa. Päivittäisiä myönteisiä ja kielteisiä kokemuksia mitattiin kansainvälisillä mittareilla, joihin on olemassa suomennokset. Päivittäisten kokemusten indikaattori muodostui päivittäisten tapahtumien määrästä sekä tapahtumiin liittyvästä ilmoitetusta intensiteetistä. Tunteiden mittaamisessa käytettiin strukturoitua päiväkirjamallia.Tämä on tiettävästi ensimmäinen pitkittäistutkimus, jossa päivittäisten kyselykaavakkeella mitattujen kokemusten yhteyttä alku- ja seurantatutkimuksen, päiväkirjalla mitattuihin tunteisiin arvioitiin näin pitkällä aika välillä. Tutkittavat kokivat kokonaisuudessaan enemmän myönteisiä kuin kielteisiä kokemuksia. Myönteisiä kokemuksia liittyi suhteellisesti eniten talouteen sekä perheeseen ja avioliittoon. Kielteisimpiä kokemuksia raportoitiin eniten vapaa-ajalta ja taloudesta. Tunteista raportoitiin eniten innostuneisuutta, väsymystä ja kiireisyyttä. Kielteisten kokemusten kokonaispistemäärä ei ollut lineaarisessa yhteydessä alku- ja seurantatutkimuksen tunteisiin. Myönteiset voimakkaat kokemukset sitä vastoin ennustivat vähäisempiä kielteisiä tunteita päiväkirjoissa. Päivittäisillä kokemuksilla näyttäisi olevan erilainen yhteys erilaisiin tunteisiin. Myönteiset ja kielteiset kokemukset yhdessä ennustivat innostuneisuutta ja kiireisyyttä. Kielteiset kokemukset korostuivat pitkällä aikavälillä; terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät kokemukset olivat yhteydessä vähäisempään onnellisuuteen ja korkeampaan surullisuuteen seurantatutkimuksen päiväkirjoissa. Iällä ja verenpaineryhmällä havaittiin yhdysvaikutus kielteisten kokemusten ja alku- ja seurantatutkimuksen päiväkirjan suhteen. Kielteisiä kokemuksia ja tunteita oli eniten raja-alueen hypertensiivisillä miehillä. Käytännön työssä olisi tärkeätä huomioida asiakkaiden myönteisiä ja kielteisiä kokemuksia. Kuntoutuksessa ja asiakastapaamisten yhteydessä tulisi enemmän käynnistää voimavarakeskeistä keskustelua ja tukea sekä kertoa asiakkaille myönteisten kokemusten merkityksestä hyvinvointia suojaavana tekijänä. Myös organisaatioiden olisi hyvä pohtia enemmän myönteisten kokemusten merkitystä ja tukea työntekijöiden hyvinvointia ja terveyttä. Terveyteen liittyvät huolet lisäävät kielteisten tunteiden määrää ja tyytymättömyyttä, mikä kokonaisuudessaan saattaa lisätä myös muita terveysriskejä. Asiasanat:päivittäiset myönteiset ja kielteiset kokemukset, tunteet