Lihavuusleikkaukseen tulevien potilaiden toimintakyky, henkinen hyvinvointi ja polven nivelrikon aiheuttamat kivut

Suomalaisista 25–64-vuotiaista naisista 8.1 % ja miehistä 5.0 % oli vaikeasti lihavia (BMI yli 35 kg/m²). Sairaalloisen lihavia (BMI yli 40 kg/m²) oli naisista 2.8 % ja miehistä 1.1 %. (Peltonen ym. 2008) Lihavuuden lisätessä merkittävästi useiden sairauksien määrää, on sairastuvuuden ja sairauden vaikeusaste yhteydessä lihavuuden vaikeusasteeseen. Nuorelta iältä alkava lihavuus ja vyötäröpainotteinen lihavuus ovat niin ikään sairastavuutta lisääviä tekijöitä. (Bender ym. 1999) Maailman yleisin nivelsairaus nivelrikko ja sen ilmeneminen lonkassa, polvessa ja ranteessa on kaksi kertaa yleisempää lihavassa väestössä. (Arden ym. 2006, Lievense ym. 2002) Suomalaisen lihavan väestön toimintakyky ja elämänlaatu ovat alentuneet (Lihavuus, Käypä hoito-suositus 2011). Päivittäinen arjessa selviytyminen on alentunut, kun tuolilta nouseminen, portaissa liikkuminen ja tavanomainen kävely ovat hankaloituneet lihavuuden myötä. Liikuntakyky alentuu lihavuuden ja nivelrikon yhteisvaikutuksesta. (Vincent ym. 2012) Tärkeimpiä liikuntakykyä alentavina tekijöinä nähdään nivelrikosta johtuvat kipu, jäykkyys ja heikentynyt lihasvoima. (Peltonen ym. 2003) Lihavuus ja sen vaikeus korreloi huonompaan elämänlaatuun, mihin oleellisimpana tekijänä on fyysisen toimintakyvyn lasku. Myös psyykkinen hyvinvointi on alentunut, mutta harvemmin kuin fyysinen hyvinvointi. (Slagter ym. 2015) Lihavuuden on raportoitu olevan yhteydessä masennukseen laajalti, ja toisaalta masennus ennakoi tulevaa lihavuutta. (Luppino ym. 2012) Lihavuusleikkaukseen tulevien potilaiden toimintakykyä ja sen muutosta leikkauksen jälkeen, on tutkittua suhteellisen vähän, ja erityisesti objektiivista toimintakykyä on tutkittu verrattain vähän. Fyysistä toimintakykyä mittasi suomalainen tutkimusryhmä vuonna 2013, jolloin tutkimukseen otettiin mukaan 16 potilasta, joiden toimintakykyä arvioitiin mm. RAND-36 ja WOMAC kyselyin sekä objektiivisin fysiologisin toimintakyky-mittauksin. Tutkimuksessa havaittiin tilastollisesti merkittävä paraneminen RAND-36-kyselyjen perusteella fyysisessä toimintakyvyssä ja yleisessä terveydentilassa Roux-en-Y mahalaukun ohitusleikkauksen jälkeen. Seuranta suoritettiin noin 9kk kohdalla, ja seuratuilla potilailla oli todettu polven nivelrikko. Vastaavaan tulokseen pääsi myös tanskalainen tutkimusryhmä vuonna 2015. Sama tanskalainen tutkimus myös havaitsi, että potilaat, joilla todettiin polven tai lonkan nivelrikko, ilmoittivat suuremmin parantuneesta elämänlaadusta, kuin potilaat, joilla ei nivelrikkoa todettu.( Birn ym. 2015,Lyytinen ym. 2013). Polven krooninen nivelrikosta johtuva kipu saattaa johtaa itseluottamuksen laskuun, ahdistuneisuuteen, masennukseen ja huonoon psykologiseen tulevaisuuden näkymään. Nivelrikon aiheuttaman kivun aiheuttama liikkumisen pelko johtaessaan fyysisten harjoitustilanteiden ja sosiaalisten tilanteiden välttämiseen on itse itseään pahentava tila, jonka kierteestä on oleellista päästä irti fyysisen ja henkisen hyvin voinnin tukemiseksi. (Vincent ym. 2012) Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää lihavuusleikkaukseen tulevien potilaiden yleisen fyysisen toimintakyvyn, psyykkisen voinnin ja elimistön koostumuksen yhteyttä toisiinsa. Edellä mainittujen asioiden yhteyksiä toisiinsa tutkittiin keräämällä tietoa RAND-36-, WOMAC-, ja BDI-kyselyin. Edellä mainittujen kyselytutkimusten tuloksia vertailtiin sekä keskenään, että InBody-mittauksessa saatuihin kehon rasva- ja lihasmassoihin sekä BMI:hin.