Suomen ja Ruotsin eurokoodien soveltamisohjeiden vertailu sillan mitoituksessa

Tiivistelmä. Tässä kandidaatintyössä vertaillaan Suomen ja Ruotsin eurokoodien soveltamisohjeita kuormien yhdistely- ja suurennuskertoimien osalta sekä tutkitaan, onko materiaalien osavarmuusluvuissa eroavaisuuksia. Työssä paneudutaan lisäksi kevyen liikenteen siltoihin vaikuttaviin kuormiin ja tutkitaan, onko maiden soveltamisohjeiden välillä eroja niiden laskentatavoissa. Suomen ja Ruotsin ollessa hyvin samanlaisia valtioita ilmastoltaan, on mielenkiintoista selvittää maiden tapoja eurokoodien soveltamiseen siltojen suunnittelussa. Lisäksi on mielenkiintoista selvittää, vaikuttavatko Ruotsin hieman vuoristoisemmat maastot tai eteläisempi sijainti soveltamisohjeissa esitettyihin kertoimiin tai laskentatapoihin. Tutkimusmenetelminä toimivat kirjallisuuskatsaus ja vertailu. Kirjallisuuskatsauksessa käydään läpi soveltamisohjeiden mukaisia kertoimia sekä laskentamenetelmiä. Vertailussa käsitellään maiden välisiä eroja ja samankaltaisuuksia edellä mainittujen asioiden osalta ja pohditaan, mistä ne voivat johtua. Vertailussa käy ilmi, että soveltamisohjeiden välillä esiintyy eniten eroavaisuuksia kuormien suurennuskertoimien osalta. Näiden osalta Ruotsissa on käytössä turvallisuusluokat, jotka määräytyvät sillan sortuessa aiheutuvien seuraamusten perusteella. Suomessa noudatetaan eurokoodin mukaisia seuraamusluokkia. Lopuksi lasketaan I-profiiliselle teräspalkille taivutusmomentin käyttöasteet, jolla havainnollistetaan soveltamisohjeiden välisiä eroja ja samankaltaisuuksia. Laskentaesimerkissä käy ilmi, että normaalissa seuraamus- ja turvallisuusluokassa eroa ei synny juuri lainkaan. Korkeimmissa luokissa laskettuna eroa alkaa syntyä. Näitä tutkimustuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välisessä yhteistyössä tai yhteisissä projekteissa. On myös hyvä kartoittaa sitä, miten Suomen soveltamisohjeet toimivat suunnittelussa suhteessa muiden maiden ohjeisiin. Jatkotutkimuskohteena voisi olla soveltamisohjeiden vertailu muidenkin, kuin pelkästään kevyen liikenteen siltojen näkökulmasta. Esimerkiksi aihetta voisi laajentaa talonrakennuksen puolelle. Lisäksi soveltamisohjeita voisi vertailla muidenkin pohjoismaiden kanssa, jotta asiaan saataisiin lisänäkökulmaa.