Hearing impairment among ageing adults in Northern Finland:prevalence, incidence and risk factors

Hearing impairment (HI) is a common sensory impairment among ageing adults. It has been associated with worse health status, psychosocial problems, depression, and even dementia. With the increasing proportion of older individuals in Western countries, the number of hearing-impaired people is growing. This creates an increased need for resources for hearing health care. The aim of this study was to investigate epidemiological aspects of HI among ageing adults in Northern Finland, in the Oulu region and among indigenous Saami living in northernmost Finland. Both the incidence and change in hearing thresholds were studied in a longitudinal setting. In addition, the impact of cardiovascular diseases (CVDs) and CVD-related risk factors on HI were studied. The impact of CVD on hearing threshold changes over a 13-year time frame was also analysed. The subjects of the Oulu sample were randomly sampled from the population register by postal code and the year of birth. Of the 850 baseline participants, with a mean age of 61 years, 599 participated in the follow-up study 13 years later at a mean age of 74 years. In the Saami population, 514 participants participated with an age range of 49–77 years (mean age 61 years). A structured interview based on an extensive questionnaire, otological examination and pure-tone audiometry were performed. The overall prevalence of HI (at least 20 dB in the better ear) increased from 26.7% to 70.3% among the Oulu sample during the 13-year follow-up. No association between CVD and HI was observed in the baseline study or between CVD and hearing threshold changes in the follow-up study. Heavy smoking was found to be a risk factor for HI in both men and women. Obesity and lower socioeconomic class were risk factors for HI in men only. The overall incidence rate for HI was 45.8 per 1000 person years, and the 13-year cumulative incidence was 60.9%. Among Saami, both measured (37.2%) and self-reported HI (46.9%) were common. These results indicate that HI is highly prevalent and incidental among older adults. The prevalence and incidence of HI are higher among men, but there were no significant differences between men and women with respect to hearing threshold changes. These results can be used when planning hearing health care in the future. Tiivistelmä Kuulovika on ikääntyvillä aikuisilla yleinen aistivamma. Se on tutkimuksissa yhdistetty huonompaan terveydentilaan, psykososiaalisiin ongelmiin, masentuneisuuteen ja jopa dementiaan. Länsimaissa ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa, minkä seurauksena myös kuulovikaisten määrä lisääntyy. Tämä aiheuttaa kasvavaa resurssien tarvetta kuulonhuoltoon. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia kuulovian epidemiologiaa ikääntyvillä aikuisilla Pohjois-Suomessa Oulun alueella ja Pohjois-Suomen saamelaisväestössä. Pitkittäistutkimuksella haluttiin selvittää kuulovian ilmaantuvuutta ja kuulokynnysmuutoksia. Näiden lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli selvittää sydän- ja verisuonisairauksien ja niihin liittyvien riskitekijöiden yhteyttä kuulovikaan sekä sydän- ja verisuonisairauksien yhteyttä kuulokynnysmuutoksiin 13 vuoden seurantatutkimuksen aikana. Oulun aineiston tutkittavat valittiin satunnaisotannalla väestörekisteristä postinumeron ja syntymävuoden perusteella. Ensimmäiseen tutkimukseen osallistuneista 850 tutkittavasta, joiden keski-ikä oli 61 vuotta, 599 osallistui seurantatutkimukseen 13 vuotta myöhemmin, jolloin keski-ikä oli 74 vuotta. Saamelaistutkimukseen osallistui 514 tutkittavaa ikävälillä 49–77 vuotta (keski-ikä 61 vuotta). Tutkittavat täyttivät laajan kyselylomakkeen, jonka pohjalta tehtiin strukturoitu haastattelu. Lisäksi heidän korvansa tutkittiin ja heille tehtiin kuulontutkimukset. Kuulovika määriteltiin vähintään 20 dB keskiarvokuulokynnystasona paremmassa korvassa 0.5, 1, 2 ja 4 kHz taajuuksilla. Kuulovian yleisyys oli ensimmäisessä tutkimuksessa 26,7 % ja seurantatutkimuksessa 70,3 %. Sydän- ja verisuonisairauksien ja kuulovian välillä ei todettu yhteyttä poikkileikkaus-tutkimuksessa. Yhteyttä ei löytynyt myöskään pitkittäistutkimuksessa sydän- ja verisuonisairauksien ja kuulokynnysmuutosten välillä. Runsas tupakointi lisäsi kuulovian riskiä sekä miehillä että naisilla. Lihavuus ja alhainen sosiaaliluokka olivat miehillä itsenäisiä kuulovian riskitekijöitä. Kuulovian ilmaantuvuus oli 45.8. tuhatta henkilövuotta kohti ja 13-vuoden kumulatiivinen ilmaantuvuus oli 60,9 %. Saamelaisilla sekä mitattu kuulovika (37.2 %) että itse ilmoitettu kuulovaikeus (46,9 %) olivat yleisiä. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan kuulovian vallitsevuus ja ilmaantuvuus ovat korkeita ikääntyvillä aikuisilla. Sekä ilmaantuvuus että vallitsevuus olivat miehillä korkeammat kuin naisilla, mutta kuulokynnysten heikkenemisessä ei havaittu eroa sukupuolten välillä. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuuden kuulonhuollon suunnittelussa.