'Älä lähde yksin humalassa hoipertelemaan.' : Raiskaus uutisena Helsingin Sanomissa 1996-1999

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkielmani käsittelee (aikuisiin) naisiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan uutisointia. Aineistonani on 16 Helsingin Sanomien juttua vuosilta 1996-1999 ja menetelmänäni diskurssianalyysi (Norman Fairclough; Jokinen, Juhila & Suoninen). Teoreettinen viitekehykseni on 1970-luvulla syntynyt feministinen teoria naisiin kohdistuvasta seksuaalisesta väkivallasta. Tärkeimpiä lähteitäni tässä ovat olleet Susan Griffinin, Susan Brownmillerin, Diana Russellin ja Susan Estrichin teokset. Feministisen näkemyksen mukaan raiskaukset eivät tapahdu tyhjiössä, sattumanvaraisesti, yksilöllisten psykopatologisten ongelmien seurauksena. Naisiin kohdistuva väkivalta on rakenteellista ja seuraus patriarkaalisesta yhteiskuntajärjestelmästä, sukupuolten välisestä, biologis-keinotekoisesta sukupuoliroolijaosta ja naisten epätasa-arvoisesta asemasta yhteiskunnassa. Tätä teoriaa konkretisoin ja operationalisoin omaa työtäni varten aiheen aikaisemman, ulkomaisen tutkimuksen avulla. Yksi keskeisistä hypoteeseistani oli, että raiskauksista ei edelleenkään kirjoiteta samalla tavalla kuin muista väkivaltarikoksista vaan että uutisointi on arvovärittynyttä. Tälle hypoteesilleni hain tukea perehtymällä myös väkivaltarikosten uutisoinnista tehtyyn tutkimukseen. Keskeisiä teoreetikkoja olivat Stuart Hall, Jack Katz, Peter Dahlgren ja Marian Meyers. Olin myös erityisen kiinnostunut juttujen tarjoamasta sukupuolen representaatiosta. Aineiston diskurssianalyysi todisti hypoteesini oikeaksi. Jutuissa raiskaukset jaetaan hierarkkisesti kahteen luokkaan: oikeisiin raiskauksiin ja ei-oikeisiin raiskauksiin, väärinymmärryksiin. Raiskausta ei selitetä yhteiskunnallisena ilmiönä vaan sen syitä analysoidaan biologis-evolutionistiselle teorialle uskollisesti sukupuolten välisten (annettujen) erojen ja tilaisuus tekee varkaan -selitysten tasolla. Jutut toteuttavat myös hierakkista jakoa tavallisiin, normaaleihin miehiin (jotka saattavat vahingossa raiskata mutta eivät tarkoita sitä) ja väkivaltaisiin himoraiskaajiin, jotka päätyvät vankilaan tai ainakin oikeuteen; jakoa Meihin ja Niihin eli Toiseen. Tätä jakoa myös sukupuolten representaatio tukee. - Ideologisten seurausten tasolla uutisointi ei siis millään tavalla uhkaa vallitsevaa yhteiskuntajärjestystä vaan auttaa ummistamaan silmät myös aineistossa esiin tulleilta tilastollisilta tosiasioilta: suurin osa raiskauksista tapahtuu yksityiskodeissa ja uhri ja tekijä tuntevat toisensa.