Draamatoiminnan aikainen ryhmän ohjaaminen : Observointityökalun kehittäminen kasvatustieteellisenä design-tutkimuksena

This qualitative educational design research examines classroom management and systematic observation during dramawork in the context of the lower level of comprehensive school. The theoretical premises of this study include theoretical views related to drama education, peer groups, classroom management, and systematic classroom observation. The main task of this doctoral study was to develop an observation tool for the purpose of observing classroom management during dramawork. The research and development process involved investigating 1) which dimensions and observable indicators emerge in the classroom management during dramawork, 2) which demands dramawork sets for the development of the observation tool and 3) which factors enhance the usability of the developed observation tool. This educational research design reports on one primary design research cycle, which included a preliminary research phase, a development phase and an assessment phase. The development occurred during these phases with a theory- and data-driven approach in seven iterative development cycles. The main data set of this study included video material (n=2,250 min) recorded during the academic year 2017–2018 in the drama classes (n=50) of classroom teachers in basic education (n=17). The analysis, development, testing and re-design of the observation tool varied during the development cycles. In accordance with the principles of design research, the study made use of collaborative development work carried out in the Draamatoiminnan Observointi (DRAO; ‘Observation of Dramawork’) research group established for the purposes of this study. During the development process, the assessment of the various versions of the observation tool utilized the expertise of specialists in addition to tool testers. The main output of this study was the observation tool created for making systematic observations of video-recorded dramawork, which can be used to aid the examination of classroom management during dramawork. Based on the knowledge produced in this study, classroom management and organization were structured as the following dimensions of content: 1) the organization of procedures and activities, 2) the support of interactions between peers, and 3) the management of behavior. The developed tool is part of the DRAO observation system and is designed to be also used alongside two other system tools. The results of the study complement previous knowledge about the work of drama teachers and classroom management. Based on the results, the significance of the peer group and the support provided by the teacher through interactions lie at the core of dramawork. The study revealed that dramawork requires teachers to have an ability to support the smooth progress of the activities and provides pupils with a lot of time to act as themselves and in a role among peers. This doctoral study emphasized the challenges in observing dramawork due to its interactive, creative and bodily nature. As a result of the development work, it was found that focusing observation on a general level and also non-verbal communication support making observations on dramawork. The study also produced knowledge about the development process and usability of the observation tool. According to the study usability was affected by the amount of information available on the observation tool and its valid use and the unambiguity of the data. According to the study, information about the tool should be provided in relation to the observed content and context, theoretical background, operating principle, use instructions, and validity and copyright of the tool. This study brings a new, theory-based tool and concepts to the field of drama education, fostering the observation of classroom management during dramaworks. The knowledge produced by this study and the created observation tool can be utilized in research, as part of teacher education, and in continuing education for teachers already employed in the field. The knowledge produced in this study also enables developing observation used in interactive situations in the teaching of other subjects as well as across the borders of individual subjects. Keywords: Drama education, classroom management, systematic classroom observation, development of an observation tool, educational design research Tässä laadullisessa kasvatustieteellisessä design-tutkimuksessa tarkastellaan draamatoimintaa ryhmän ohjaamisen ja systemaattisen observoinnin näkökulmasta perusopetuksen alakoulun kontekstissa. Väitöstutkimuksen päätehtävänä oli kehittää draamatoiminnan aikaisen ryhmän ohjaamisen havainnoimiseen tarkoitettu observointityökalu. Tutkimus- ja kehittämisprosessin aikana haettiin vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) millaisina ulottuvuuksina ja havainnoitavina indikaattoreina draamatoiminnan aikainen ryhmän ohjaaminen ilmenee, 2) millaisia vaatimuksia draamatoiminta asettaa kehitettävälle observointityökalulle ja 3) millaiset tekijät lisäävät kehitettävän observointityökalun käytettävyyttä. Väitöstutkimus koostui yhdestä pääasiallisesta design-tutkimussyklistä, joka sisälsi alustavan tutkimusvaiheen, kehittämisvaiheen sekä arviointivaiheen. Kehittäminen tapahtui näiden vaiheiden aikana teoria- ja aineistolähtöisesti seitsemässä iteratiivisessa kehittämissyklissä. Pääaineistona tutkimuksessa oli lukuvuoden 2017–2018 aikana kuvattu videoaineisto (n=2250 min), joka koostui perusopetuksen luokanopettajien (n=17) draamatunneista (n=50). Tutkimuksen päätuloksena rakentui peruskoulun alaluokkien videoidun draamatoiminnan systemaattiseen havainnointiin tarkoitettu työkalu, jonka avulla voi tarkastella draamatoiminnan aikaista ryhmän ohjaamista. Havainnointityökalussa draamatoiminnan aikainen ryhmän ohjaaminen koostui seuraavista osa-alueista: 1) toimintojen organisointina, 2) vertaisvuorovaikutuksen tukemisena ja 3) käyttäytymisen ohjaamisena. Kehitetty työkalu on osa DRAO-observointisysteemiä, ja se suunniteltu käytettäväksi myös rinnan kahden muun systeemin työkalun kanssa. Tutkimuksen tulokset täydentävät aiempaa tietämystä draamaopettajuudesta sekä ryhmän ohjaamisesta. Ne korostavat vertaisryhmän sekä opettajan vuorovaikutuksen kautta antaman tuen merkitystä draamatoiminnan aikana. Väitöstutkimus nostaa esiin draamatoiminnan observoinnin haasteellisuuden sen vuorovaikutuksellisen, luovan ja kehollisen luonteen vuoksi. Tutkimus tuottaa tietoa myös observointityökalun kehittämisprosessista ja käytettävyydestä. Tutkimus tuo draamaopetuksen kentälle uuden teoriapohjaisen työkalun ja käsitteet, jotka mahdollistavat draamatoiminnan aikaisen ryhmän ohjaamisen tarkastelun. Tutkimuksen tuottamaa tietoa ja observointityökalua voidaan hyödyntää tutkimuskäytössä, osana opettajankoulutusta sekä kentällä jo toimivien opettajien itsereflektion tukena sekä täydennyskouluttamisessa. Lisäksi tutkimuksessa tuotetun tiedon avulla on mahdollista kehittää observointia muiden oppiaineiden ja oppiaineiden rajat ylittävän opetuksen vuorovaikutustilanteiden tarkasteluun. Avainsanat: Draamakasvatus, ryhmän ohjaaminen, systemaattinen luokkahuoneobservointi, observointityökalun kehittäminen, kasvatustieteellinen design-tutkimus