Essays on Finnish Economic Growth and Productivity, 1860-2005

This study examines Finnish economic growth. The key driver of economic growth was productivity. And the major engine of productivity growth was technology, especially the general purpose technologies (GPTs) electricity and ICT. A new GPT builds on previous knowledge, yet often in an uncertain, punctuated, fashion. Economic history, as well as the Finnish data analyzed in this study, teaches that growth is not a smooth process but is subject to episodes of sharp acceleration and deceleration which are associated with the arrival, diffusion and exhaustion of new general purpose technologies. These are technologies that affect the whole economy by transforming both household life and the ways in which firms conduct business. The findings of previous research, that Finnish economic growth exhibited late industrialisation and significant structural changes were corroborated by this study. Yet, it was not solely a story of manufacturing and structural change was more the effect of than the cause for economic growth. We offered an empirical resolution to the Artto-Pohjola paradox as we showed that a high rate of return on capital was combined with low capital productivity growth. This result is important in understanding Finnish economic growth 1975-90. The main contribution of this thesis was the growth accounting results on the impact of ICT on growth and productivity, as well as the comparison of electricity and ICT. It was shown that ICT s contribution to GDP growth was almost twice as large as electricity s contribution over comparable periods of time. Finland has thus been far more successful as an ICT producer than a producer of electricity. Unfortunately in the use of ICT the results were still more modest than for electricity. During the end of the period considered in this thesis, Finland switched from resource-based to ICT-based growth. However, given the large dependency on the ICT-producing sector, the ongoing outsourcing of ICT production to low wage countries provides a threat to productivity performance in the future. For a developed country only change is constant and history teaches us that it is likely that Finland is obliged to reorganize its economy once again in the digital era. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Suomen talouskasvua. Tärkeimmäksi tekijäksi Suomen talouskasvun selittäjänä tutkimuksessa havaitaan tuottavuuden kasvu. Tuottavuuden kasvun moottori on teknologinen kehitys, erityisen tärkeitä ovat ns. yleisteknologiat kuten sähkö sekä tieto- ja viestintäteknologia (ICT). Taloushistoriasta ja myös tässä tutkimuksessa analysoidusta Suomea koskevasta aineistosta tiedämme että talouskasvuun kuuluu sekä nopean että hidastuvan kasvun kausia. Tällaiset suhdannevaihteluita pidemmät taloudellisen kasvun vaihtelut liittyvät uusien yleisteknologioiden ilmestymiseen, leviämiseen ja häviämiseen. Tutkimus vahvistaa aiemmat havainnot siitä, että Suomi teollistui myöhään ja että Suomen kasvuun liittyi huomattava talouden rakennemuutos. Kuitenkaan yksinomaan tehdasteollisuuden kehitys ei riitä kasvun selittäjäksi, ja rakennemuutos oli pikemmin talouskasvun seuraus kuin syy. Tutkimuksessa esitetään miten korkea pääoman tuottoaste yhdistyi matalaan pääoman tuottavuuskasvuun vuosina 1975 1990; tämä ratkaisee ristiriidan ns. tehottoman pääoman koulukunnan sekä niiden välillä jotka havaitsivat tietyillä toimialoilla kohtuullisia pääoman tuottoasteita. Tutkimuksen päätulos on ICT:n kasvu- ja tuottavuushajotelma (käytetään kasvutilinpitoa, joka on menetelmä jonka avulla talouskasvu voidaan osittaa tuotantopanosten ja teknologisen kehityksen osatekijöihin) sekä vertailu kahden yleisteknologian sähkön ja ICT:n käyttöönoton ja leviämisen vaikutusten välillä. ICT:n kontribuutio BKT:n kasvulle oli vertailukelpoisina ajankohtina kaksi kertaa suurempi kuin sähkön. Suomi onkin ollut huomattavasti menestyksekkäämpi ICT:n tuottajana kuin sähkön tuottajana. Valitettavasti ICT:n käytön suhteen tulokset olivat vaatimattomammat kuin sähkön osalta. Tarkastelujakson aikana Suomi muuntui alkutuotantovaltaisesta, luonnonvaroistaan riippuvaisesta maasta, vauraaksi maaksi, jonka ICT-tuotanto on maailman huippuluokkaa. ICT-toimialojen suuresta merkityksestä johtuen ICT-tuotannon ulkoistaminen matalan palkkatason maihin muodostaa uhan tulevalle tuottavuuskasvulle. Kehittyneen maan taloudessa vain muutos on pysyvää. Historian oppien perusteella Suomi joutuu todennäköisesti jälleen kerran organisoimaan tuotantorakenteensa digitaaliaikakaudella uudelleen.