Kuvatiede ja luonnontaide : tutkielma luonnonilmiöiden kuvallisuudesta

Dokumentaatio sisältyy kirjalliseen osaan. Työn esitarkastetut taiteelliset osiot: Liplatus (2009), Galleria Sculptor 21.10.–8.11.2009. Merivesivärit (2012), ART & HENVI, Helsingin yliopiston Tiedekulma 22.11.–13.12.2012. Sateen kosketus (2013), Kluuvin galleria 15.2.–3.3.2013. Muovimuotoilua Itämerestä (2014), Helsingin valokuvabiennaali 2014, Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talo 27.3.–14.5.2014. Kuvataiteen tohtorin opinnäytteessään Tuula Närhinen seuraa aaltojen, sateen sekä meriveden jättämien jälkien kuvallista jäsentymistä. Hän rakentaa laitteita, joiden avulla luonnonilmiöt piirtyvät näkyviin. Teokset saavat alkunsa havaintoja tallentavasta kenttätyöstä, ja niiden keskiössä ovat Närhisen soveltamat kokeellisen luonnontutkimuksen menetelmät. Närhisen työ arvioi luonnonilmiöiden kuvallista potentiaalia. Opinnäytteeseen kuuluu neljä vesiaiheista teoskokonaisuutta: Liplatus (2009), Merivesivärit (2012), Sateen kosketus (2013) ja Muovimuotoilua Itämerestä (2014). Installaatiot dokumentoivat työprosessia: kuvausvälineet ovat olennainen osa teosta, ja ne esitetään yhdessä syntyneen kuvamateriaalin kanssa. Ilmiöiden fysikaalinen ja materiaalinen kirjautuminen näyttäytyy runollisena tapahtumana, jossa taiteilija, luonto sekä instrumentit toimivat yhteistyössä. Vesiteemaa tulkitsevat teokset muodostavat sarjan tapaustutkimuksia, joiden avulla Närhinen erittelee kuvaesityksissä syntyvää tietoa ja näköhavainnoista rakentuvaa ymmärrystä. Opinnäytteensä kirjallisessa osassa Närhinen tarkastelee kuvausmenetelmien tiedollisia ulottuvuuksia laajemmassa kontekstissa. Hän taustoittaa pohdintojaan luonnonhistorian, tieteentutkimuksen ja (tieteen)filosofian esimerkein. Sekä taiteilijan että luonnontutkijan työ perustuu totuttujen kuvaamisen tapojen kyseenalaistamiseen ja uudistamiseen. Närhinen rinnastaa kuvataiteilijan työtä kokeellisen tieteen käytäntöihin ja selvittää erityisesti optisten instrumenttien merkitystä todellisuuden lähestymiskeinona sekä aistimaailman kuvallisena tutkimusvälineenä. Visual science and natural art : a study on the pictorial agency of natural phenomena Tuula Närhinen’s doctoral research is built around an artistic practice that explores tracings and (photo)graphic recordings created by waves, rain and seawater. Re-adapting instruments derived from natural science, she constructs visual interfaces that enable us to move beyond the explicit and to grasp the unfurling of a world invisible to the naked eye. Närhinen’s project considers the inherent visual potential in naturally occurring events. The thesis includes four exhibitions on the theme of water: Clapotis (2009), Seawatercolours(2012), Touch of Rain (2013) and Baltic Sea Plastique (2014). The artworks exhibit the making of the pictorial representations. The works emerge from interactions with water and result in gallery installations that, alongside the yielded graphs and artefacts, showcase the methods of inscribing and the devices implemented. The poetics of the practice arise from the corporeal enactment and the exposition of the medial translation. The artworks serve as case studies for further analysis of the cognitive and epistemic underpinnings of visual representation. In the written component of the thesis, Närhinen discusses aspects of visual knowledge in broader terms. Informed by the disciplines of science studies, natural history and philosophy her research compares and draws parallels between the instrumental practices of natural science and visual art, with an emphasis on optical technologies. The thesis focuses on pragmatic analogies between the scientific and artistic ways of knowing in order to explicate and contextualise methods of aesthetic meaning-making and to provide for a critical approach to the study of the phenomenal world.