Hyvän ja pahan rinteillä : tieteen retoriikka ja moraalin metaforiikka Sam Harrisin kirjassa The Moral Landscape: How Science Can Determine Human Values

Tässä työssä tutkitaan kognitiivisten metaforien rakentumista ja toimintaa. Tutkimuksen pääkohteeksi nousee moraalisen ymmärryksen ja kognitiivisten metaforien suhde hyvinvoinnin käsitteen kautta. Aluksi tutkitaan Sam Harrisin tekstiä sen retorisesta viitekehyksestä käsin. Myöhemmin tutkielmassa metaforan toimintaa ja soveltamisen mahdollisuuksia tarkastellaan laajemmin suomalaisessa kulttuurissa ja mediassa. Tutkielman lähtökohtana on moraalisen ymmärtämisen vaikeus ja halu selvittää, voivatko kognitiiviset metaforat tarjota toimivia työkaluja moraalisen päätöksenteon arvottamiseen ja moraalisten narratiivien tutkimukseen. Tutkielmassa halutaan selvittää onko Harrisin moraalinen maisema -metafora näihin tarkoituksiin sopiva. Tutkielman muita lähteitä kerätään intertekstuaalisen metodin näkökulmasta, jolloin saadaan lainausten ja viittausten kautta kuva Harrisin moraalia koskevan kirjan ja ajattelun sijoittumisesta länsimaiseen populaaritieteelliseen kirjallisuuteen noin vuosina 2000-2016. Harrisin lisäksi muita päälähteitä tutkielmassa ovat Jonathan Haidtin, Mark Johnsonin ja George Lakoffin tuottamat tekstit. Heidän moraalin rakentumisen tutkimuksensa lingvistisestä ja kognitiivisesta näkökulmasta ovat akateemista teoriataustaa, mutta rakentavat myös intertekstuaalisesti tutkielman sisältöä koskien metaforien toimintaa. Tämä seuraa siitä, että kognitiivinen semantiikka, neurologia ja lingvistinen filosofia luovat objektiivisen alustan moraalisten narratiivien tutkimuksessa. Tämän tutkielman tulokset ovat osittain subjektiivisia tulkintoja tekstistä. Pääsääntöisesti niiden voi silti sanoa olevan objektiivisella tasolla ymmärrettäviä ja sovellettavissa kaunokirjallisen tekstin tai median diskurssien moraalisiin narratiiveihin. Tämän tutkielman tulosten pohjalta on kohtuullisen helppo jatkaa kulttuurin ja taiteen tutkimuksessa moraalisten ilmentymien tutkimusta. Harrisin kirjasta kohostettu moraalin metafora on monenlaisiin puheakteihin, sanallisiin viitekehyksiin tai moraalisesti latautuneisiin narratiiveihin liitettynä kulttuurisesti ja taiteen teorian tasolla hyödyllinen käsite.