Tehokkuuserot tekonivel- ja polvileikkauksissa : tuloksia StoNED-menetelmän sovelluksesta

Tämän tutkimuksen tavoite oli selvittää, voidaanko DEA- ja SFA-menetelmien ominaisuuksia yhdistävää Stochastic non-smooth envelopment of data (StoNED)- menetelmää käyttää terveydenhuollon tehokkuusanalyysiin. Tämän selvittämiseksi luotiin katsaus lonkan, polven ja nilkan tekonivelleikkausten sekä lyhythoitoisten polvileikkausten tuotannon kustannustehokkuuteen Manner-Suomen sairaanhoitopiireissä vuonna 2010. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kyseisten leikkausten tuotantomäärissä ja tuotantoon liittyvissä laskennallisissa kustannuksissa tapahtuneita muutoksia aikavälillä 2006-2010. Kustannustehokkuuden tutkimiseksi tuotettiin StoNED-menetelmän empiirinen sovellus, jossa panosmuuttujana käytettiin laskennallisia kustannuksia. Tuotoksina toimivat kirurgisia leikkauksia varten tuotetut hoitopäivät ja –jaksot. Näiden lisäksi käytössä oli ympäristöön liittyviä muuttujia. Tuotettujen StoNED-mallien perusteella menetelmä on käyttökelpoinen terveydenhuollon tehokkuusanalyysissa. Sairaanhoitopiirien keskimääräinen kustannustehokkuus tuottaa hoitopäiviä ja –jaksoja lonkan, polven tai nilkan tekonivelleikkausta varten oli 91,3 prosenttia ja lyhythoitoista polvileikkausta varten 97,1 prosenttia. Kustannustehokkaimmat sairaanhoitopiirit hoitopäivien ja –jaksojen tuotannossa omasivat korkeammat episodikohtaiset laskennalliset kustannukset molempien kirurgisten leikkausten osalta. Kustannustehokkaissa sairaanhoitopiireissä potilas voi saada esimerkiksi enemmän hoitopäiviä ja –jaksoja episodikohtaisesti eli toisin sanoen huomioivampaa hoitoa. Tuotettujen episodien määrät molemmille kirurgisille leikkauksille ovat muuttuneet valtakunnallisesti vähän seurattuna ajanjaksona 2006-2010. Merkkejä hoitojen keskittämisestä on vähän. Skaalatuottojen suomat suuremman tuotannon edut näyttävät olevan mahdollisia sairaanhoitopiireittäin. Laskennallisia kustannuksia on saatu pudotettua episodien lisääntyessä. Sen sijaan episodien vähentyessä kustannuksia ei ole kyetty laskemaan nopeasti. Episodimäärissä, laskennallisissa kustannuksissa ja kustannustehokkuudessa oli suuria eroja sairaanhoitopiirien välillä molemmissa kirurgisissa leikkauksissa.