Tehokkuusajattelu koulukasvatuksessa

Tutkimuksen tavoitteena on selittää alakoulun opettajien ja rehtorien sekä luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä koulukasvatuksesta ja siitä, näkyykö yhteiskunnan tehokkuusajattelu koulussa. Tutkimuskysymykseni ovat: Millaista kasvatus on koulussa? Mitä tehokkuus koulumaailmassa tarkoittaa? Kokevatko alakoulun opettajat, rehtorit ja luokanopettajaopiskelijat ristiriitaa yhteiskunnan ja omien arvojen sekä kasvatustavoitteiden välillä? Tutkimukseni tehtiin laadullisena tutkimuksena, jossa aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Haastateltavia oli yhteensä 15, joista viisi oli rehtoreita, seitsemän alakoulun opettajaa ja kolme luokanopettajaopiskelijaa. Aineistoni koostuu kahdesta osasta. Ensimmäiseen osaan haastattelin kolmea henkilöä: kahta opettajaa ja yhtä luokanopettajaopiskelijaa huhtikuussa 2010. Toisessa osassa haastattelut toistettiin kolmelle henkilölle ja lisäksi haastateltiin 12 uutta henkilöä. Ne toteutettiin huhti-, touko- ja kesäkuussa 2011. Haastattelut kestivät yhteensä 6 tuntia 32 minuuttia ja litteroituna aineistoa oli 98 sivua. Aineiston analyysissä käytettiin sekä teoriaohjaavaa että aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Keskeisiä tutkimustuloksia oli, että kasvatusvastuu ja ennen kaikkea vanhempien vaatimukset koulua kohtaan ovat lisääntyneet. Tuloksista kävi ilmi, että tehokkuus kuuluu vahvasti nykypäivään, mutta sen korostamista tutkimuksen osallistujat pitävät negatiivisena asiana. Kaikista kielteisimmin tehokkuuteen suhtautuivat luokanopettajaopiskelijat. Lisäksi luokanopettajaopiskelijat sekä rehtorit kokivat eniten ristiriitoja yhteiskunnan ja omien arvojensa välillä. Koulun tärkeimpänä tehtävänä opettajat, rehtorit ja luokanopettajaopiskelijat pitävät oppilaan persoonallisen kasvun tukemista ja jokaisen oman paikan löytämistä yhteiskunnassa.