Karjalan kuvia : siirtokarjalaisten jälkeläisten tulkintoja 2010-luvun Karjala-kuvastosta

Tutkielmassa tarkastelen siirtokarjalaisten jälkeläisten tulkintoja Karjalasta ja karjalaisuudesta. Vastaajien tulkinnat olen kerännyt verkkomuotoisella kyselyllä, johon vastasi 415 siirtokarjalaisten jälkeläistä. Vertailen saamiani vastauksia ajankohtaisten Karjala-tutkimusten ja yleisesti käytävän Karjala-keskustelun tuottamiin mielikuviin Karjalasta sekä omiin tulkintoihini karjalaisena. Selvitän erityisesti sitä, vaikuttaako Suomen alueluovutuksista juontuva kulttuurinen trauma evakkosukupolven jälkeläisten näkemyksiin, vai ovatko traumapohjaiset tunnemuistot saaneet rinnalleen uusia tulkintoja. Käsittelen tutkielmassa Karjalaa sekä konkreettisena maa-alueena että muistin, kertomusten ja myyttien paikkana. Selvitän Karjala-aiheisen kirjallisuuden, valokuvallisen ilmaisun ja valokuviin liittyvän teorian avulla Karjalan moniulotteista luonnetta ja Karjala-mielikuvien moninaisuutta. Olen hyödyntänyt tutkimusotteessani autoetnografiaa ja muita refleksiivisen etnografian menetelmiä, joissa painottuvat tutkijan osallistuva havainnointi, aistit, etnografinen ymmärrys ja intuitio. Kyselystä keräämieni vastausten pohjalta olen luonut vastaajien tulkintoja visuaalisesti hahmottavia sanapilviä. Sanapilvien ja niitä tukevien vastaajien avoimien vastausten pohjalta olen määritellyt siirtokarjalaisten jälkeläisten tulkinnoista kolme pääteemaa, jotka ovat 1) koti 2) köyhä, ränsistynyt ja menetetty sekä 3) vanha, kaunis ja oma. Kaikkia pääteemoja yhdistää tulkintojen taustalla vahvasti vaikuttava kulttuurinen trauma, joka on siirtynyt evakkosukupolven jälkeläisille Karjala-yhteisön kollektiivisen muistin ja kertomusten välityksellä. Vaikka tuloksista on havaittavissa myös vaihtoehtoisempia tulkintoja, ovat menetyspuheen ja trauman vaikutukset liian dominoivia, jotta muut tulkinnat pääsisivät esille. Tuloksista on pääteltävissä, että siirtokarjalaisten jälkeläiset kokevat Karjalaa kohtaan henkistä omistajuutta. Karjala näyttäytyy heille kauniina ja arvokkaana asiana, johon suhtaudutaan tunnepitoisesti. Tuloksista käy ilmi, että siirtokarjalaisten jälkeläisten suhtautuminen Karjalaan on utooppinen ja nostalginen. Suomalaisuuden vaikutukset Karjalassa nähdään yksimielisesti positiivisina ja suomalaisilla koetaan olevan alueella hyväntekijän rooli. Venäläisten vaikutus alueella taas koetaan täysin negatiivisena ja Karjalan nykyasukkaiden halua ja taitoa pitää huolta alueesta ja sen rakennuskannasta epäillään. Tutkielman tulokset vahvistavat 2000-luvulla tehtyjen Karjala-tutkimusten tulkintoja.