Yrittäjyyskasvatuksen retoriikka kansanedustajien puheissa 2004–2006

Yhteiskunnalliseen keskusteluun on liittynyt jo usean vuosikymmenen ajan puhe yrittäjyyskasvatuksesta. Se on aihealue, joka on otettu osaksi virallisia asiakirjoja, kuten opetussuunnitelmia ja hallitusohjelmia. Puheenvuoroja yrittäjyyskasvatuksesta käyttävät monet tahot, esimerkiksi kansanedustajat, opettajat ja erilaiset etujärjestöt. Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten kansanedustajat puhuvat yrittäjyyskasvatuksesta. Tausta-ajatuksena on diskurssianalyyttinen lähestymistapa puheen totuutta rakentavaan luonteeseen. Tutkimuksen metodina on retorinen analyysi, joka tarjoaa mahdollisuuden puhkoa argumentteja ja päästä käsiksi piilossa oleviin premisseihin. Tutkimus on syntynyt tarpeesta selvittää yrittäjyyskasvatukseen liitettyjä ja sen luomia merkityksiä. Tarkoituksena on selvittää, millaisia merkityksiä yrittäjyyskasvatukseen liitetään, ja analyysin kohteena on kysymyksen todellisuutta erityisesti rakentava puhepositio: kansanedustajien puheet. Aineistona on 26 kansanedustajien pitämää puheenvuoroa, joissa puhutaan yrittäjyyskasvatuksesta. Tutkimuksen tulos osoittaa, että kansanedustajien yrittäjyyskasvatuspuheet ovat ylistyspuhetta, jossa ylistyksen kohteena on yrittäjyyskasvatus ja yrittäjyys. Puheenvuoroissa yrittäjyyskasvatus käsitetään ulkoisen yrittäjyyden edistämiseksi, joka antaa viitteitä uusliberalistisesta tavasta puhua koulusta. Tämä puhe kuitenkin verhoillaan yleisesti hyväksyttyjen ajatusten taakse. Tutkimus antaa viitteitä myös kansanedustajien suhtautumisesta yleisesti koulujärjestelmään, joka avaa monia uusia tutkimusaiheita.
This recearch examines entrepreneurship education and rhetoric. Members of Parliament produce authoritative speech and they talk a lot about this topic. The research material consists of 26 speeches by MPs focusing entrepreneurship education. We examine the rhetoric of these speeches through rhetorical analysis. Question is: “How do the MPs talk about entrepreneurship education?” In this way it is possible to refine the perception on entrepreneurship education. The rhetorical analysis shows that the discourse of entrepreneurship education praises entrepreneurship education and entrepreneurship. The MPs’ discourse is mainly epideictic. This epideictic speech is based on many rhetorical devices such as ethos, logos and pathos, style, order of arguments and oppressive praise. Neoliberal discourse can be found behind these speeches. The discourse is brought out with point of departure that are generally accepted, for example equality and welfare. Rhetorical analysis provides valuable information about MPs’ attitudes towards school. Their relationship to school appears to be financial and entrepreneurial. This allows many new opportunities for future investigation.