Seed production of two meadow fescue cultivars differing in growth habit

Meadow fescue (Festuca pratensis Huds.) is grown widely in the Nordic countries in forage grass mixtures. Locally adapted cultivars are preferred for establishment of mixed swards. Meadow fescue seed yield is determined by seed weight, the number of panicle bearing tillers, size of panicles and the number of fertile florets. We aimed to determine the differences in components of seed yield in two different meadow fescue cultivars differing in forage quality; Kalevi, released in 1979, and Fure, released in 1999. Biomass accumulation was monitored, numbers of fertile and sterile florets, and seeds were counted, and the forage quality was analysed. Seed quality was also analysed. Fure was leafier and accumulated more vegetative biomass than Kalevi. Kalevi had significantly more panicles than Fure, although Fure compensated for the lower number of panicles with increased panicle size. There were no differences in number of sterile and aborted florets between cultivars. Based on the results it seems that these two meadow fescue cultivars have a completely different strategy in seed production even though the final seed yield was not markedly different. It is apparent that meadow fescues have good ability to compensate among the components of seed yield. Long-term field experiments should be conducted to investigate the interactions between plant stand ecology, seed production and cultivation technology.
Nurminataa (Festuca pratensis Huds.) viljellään laajaltipohjoismaissa rehunurmiseoksissa. Seosnurmien perustamiseen halutaan usein käyttää paikallista alkuperää olevaa siementä mahdollisuuksien mukaan. Nurminadan siemensato määräytyy kasvustossa olevien röyhyllisten versojen, röyhyjen koon ja röyhyssä olevien fertiilien kukkien määrän sekä siementen painon mukaan. Tämän työn tarkoituksena oli tutkia, onko kahden kasvutavaltaan poikkeavan nurminatalajikkeen siemensadon muodostuksessa eroja. Lajikkeina olivat vuonna 1979 kauppaan laskettu Kalevi ja vuonna 1999 kauppaan laskettu Fure. Kasvustoista seurattiin biomassan muodostusta, laskettiin fertiilien ja steriilien kukkien lukumäärä sekä siementen lukumäärä ja analysoitiin kasvustojen rehulaatu. Lisäksi määritettiin siemensadon laatu. Fure oli lehtevämpi ja muodosti enemmän vegetatiivista massaa kuin Kalevi. Kalevi muodosti ensimmäisenä satovuotena enemmän röyhyjä kuin Fure, mutta Fure kompensoi vähäisempää röyhyjen määrää suuremmalla röyhyjen koolla. Steriilien ja abortoituneiden kukkien lukumäärässä ei lajikkeiden välillä ollut eroa. Tämän kokeen perusteella nurminata lajikkeet erosivat toisistaan täysin siemensadon muodostuksessa vaikkakaan merkitsevää eroa lopullisessa siemensadossa ei ollut. Nurminadalla näyttääkin olevan erinomainen kyky kompensoida siemensadon satokomponentteja. Siemensatojen nostamiseksi kasvustoekologian ja viljelytekniikan yhdysvaikutus tulisi selvittää monivuotisissa kokeissa.