Murteiden tutkimus väitöskirjojen viitteiden valossa

Artikkelissa tarkastellaan suomalaisen murteentutkimuksen historiaa suomen kielen alalla ilmestyneiden murteita käsittelevien väitöskirjojen lähdeluetteloiden avulla. Artikkelissa käsitellään dialektologian ja sosiolingvistiikan suhdetta sekä perustellaan sitä, miksi alueellisen vaihtelun tutkimushistoriaa on tarpeen tarkastella kokonaisuutena. Aineistona on 41 väitöskirjan lähdeluetteloista koostettu lähdetietokanta, jota analysoidaan tekijä-, nimike- ja julkaisuvuositietojen näkökulmasta. Lähdetietokannan viitatuin sadasosa tekijöistä kattaa 27 tutkijaa, joihin on viitattu lähdetietokannassa 40–316 kertaa. Yhteensä tähän tekijäjoukkoon viitataan lähdetietokanta-aineistossa 2 672 kertaa. Yli 10 kertaa lähdeluetteloissa mainittuja tekijöitä on 150. Miesten tekemään tutkimukseen viitataan useammin kuin naisten ja kotimaisten tutkijoiden tekemään tutkimukseen useammin kuin ei-kotimaisten. Murteita käsittelevissä väitöskirjoissa ei viitata juuri lainkaan tutkimukseen, joka olisi kotimaisten ja ei-kotimaisten tutkijoiden yhteistyössä tekemää. Sekä tekijöiden sukupuolen että kotimaisuuden näkökulmasta on havaittavissa paitsi laaja väitöskirjakohtainen vaihtelu myös tendenssi kohti kansainvälistymistä ja naisten tasavertaisempaa edustusta tutkimusalalla. Aineiston kumulatiivinen luonne aiheuttaa vanhojen nimikkeiden painottumisen. Tämä näkyy esimerkiksi siitä, että uusimmat pelkän frekvenssin perusteella viitatuimmiksi määritetyt teokset ovat ilmestyneet vuonna 1966. Tätä vinoutumista voi tasapainottaa tarkastelemalla viitattujen nimikkeiden julkaisuvuoteen suhteutettua suhdelukua. Myös siten, että tarkasteluun ottaa nimikkeet, joihin on viitattu neljäsosassa väitöskirjoja (88 kpl), on joukko vähemmän homogeeninen. Julkaisuvuosien ja nimikkeiden jakautumista verrattaessa voi perustellusti todeta, että 1900-luvun loppupuoliskolla ilmestyneisiin nimikkeisiin viittaaminen on heterogeenisempää kuin vuosisadan alkupuoliskolla ilmestyneisiin. Tätä selittävät paitsi tutkimuksen monimuotoistuminen myös sen määrän kasvu. Lähdeluetteloiden tarkasteleminen tuo uuden näkökulman tutkimushistorian analysointiin. Se todentaa empiirisesti, keihin ja mihin tutkimuksiin tieteenalalla viitataan. Kvantitatiivisen luonteensa vuoksi näkökulma tarjoaa myös paljon lisäkysymyksiä laadulliselle jatkotutkimukselle. Dialect study in the light of citations This article considers research history on dialects in Finland. It examines the relationship of dialectology and sociolinguistics in the study of dialects and explains why they must be understood as one continuous research history. The data used in this article comes from a citation database compiled from the bibliographies of 41 doctoral theses. In the citation database, 27 researchers comprise the most cited 1%; they have been cited between 40 and 316 times. The most cited 1% has been cited in the database a total of 2,672 times, while 150 individual researchers have been cited over 10 times. Men are cited more often than women, and Finnish researchers have been cited more frequently than non-Finnish ones. There are almost no citations to research that has been conducted jointly by a Finnish and non-Finnish researcher. The variation in citing women and non-Finnish researchers is great, and there is a tendency towards more international and equal citing. The cumulative nature of the data means that older research is over-represented. This can be deduced from the fact that the newest frequently cited research dates from 1966. This distortion can be balanced by creating and analysing a ratio based on the year in which individual works were published. Also, when looking at the research that has been cited in a quarter of all dissertations (88), the data becomes less homogenous. When analysing the amount of research published, it is justified to say that citing in the late 20th century is more heterogeneous than it was at the beginning of the century. The diversification and increased volume of research explains this change. The article demonstrates how a quantitative perspective, based on citations, can enhance our understanding of research history. It verifies with empirical data whom and which research has been cited over the years. Finally, the article concludes what kinds of questions concerning research history arise and can still be answered by further investigating the citation database.