Ulkomaalainen harjoittelija työyhteisössä – haasteena suomen kielen taito ja työelämän käytänteet

Artikkelissa tarkastellaan ulkomaalaisen harjoittelijan sopeutumista työyhteisöön sekä hänen selviytymistään työtehtäviinsä ja sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyvistä vuorovaikutustilanteista. Tutkimuskysymyksiä tarkastellaan kielellisen sosiaalistumisen ja työyhteisöviestinnän näkökulmista. Tutkimus on toteutettu laadullisena tapaustutkimuksena. Kohteena on keskisuuri yritys ja tapauksena Suomessa asuvan aasialaistaustaisen liiketalouden opiskelijan kolmen kuukauden mittainen harjoittelujakso. Tutkimusaineisto koostuu harjoittelijan, hänen esimiestensä sekä korkeakoulun harjoittelun ohjaajan teemahaastatteluista. Aineistolähtöinen analyysi nosti työyhteisöön integroitumisen ja sen yhteyden kielitaitoon keskeiseksi teemaksi. Harjoittelija jäi melko ulkopuoliseksi työyhteisössä. Se johtui harjoittelijan itsenäisestä työtehtävästä, harjoittelijan asemasta lyhytaikaisena työntekijänä sekä siitä, että vapaamuotoiset keskustelut tauoilla käytiin pääsääntöisesti suomen kielellä, eikä harjoittelija pystynyt seuraamaan niitä. Työyhteisö ei myöskään riittävästi tukenut hänen suomen kielen oppimistaan, eikä harjoittelijalla itsellään ollut tietoisia strategioita kielen oppimiseen.
This paper discusses the socialization of a foreign student trainee in workplace. The paper draws on the results of a qualitative case study of a Finnish mediumsized company, in which a student with Asian background was doing his practical training period of three months. The objective was to study how the student adjusts to the workplace practices, and how he manages the professional and social communication in the work community. The student, the company’s management and the training supervisor of the University of Applied Sciences were interviewed in different phases of this training period. The datadriven analysis revealed that the student stayed as an outsider in the workplace. This can be explained by the short period of the training, by the independency of his work tasks, and by the student’s insufficient Finnish language skills. In addition, the work community did not offer enough support, and the student himself was not prepared to find strategies for language learning.