Search

Publisher Copyright: © 2022 The Author(s). Published by Informa UK Limited, trading as Taylor & Francis Group. Merging scientific and stakeholder knowledge plays a critical part in knowledge co-production processes, yet it is far from straightforward. We describe knowledge co-production processes by drawing on experiences from four strategic research cases that all sought to integrate scientific and stakeholder knowledge, while demonstrating the different settings and methodological choices for knowledge co-production in environmental research. To facilitate systematic analysis, we utilized the knowledge-weaving framework by Tengö et al. (2017) to examine co-production through the phases of knowledge mobilizing, translating, negotiating, synthesizing and applying. We also considered the inclusiveness of the weaving processes, where our results show that all of the study cases were able to engage participants across the four phases. Our analysis indicates that the framework is useful for unpacking the different phases of the knowledge-weaving process as well as the variety of activities that are used throughout the process. However, the results also emphasize the long-term nature of these processes, as knowledge-weaving activities were used predominantly in the mobilize and translate/negotiate phases and less at later phases of the process. This indicates that the benefits may be foreseen in similar future actions through the initiated learning and change processes.

Effective monitoring of microalgae growth is crucial for environmental observation, while the applications of this monitoring could also be expanded to commercial and research-focused microalgae cultivation. Currently, the distinctive optical properties of different microalgae groups are targeted for monitoring. Since different microalgae can grow together, their spectral signals are mixed with ambient properties, making estimations of species biomasses a challenging task. In this study, we cultured five different microalgae and monitored their growth with a mobile spectral imager in three separate experiments. We trained and validated a one-dimensional convolution neural network by introducing absorbance spectra of the cultured microalgae and simulated pairwise mixtures of them. We then tested the model with samples of microalgae (monocultures and their pairwise mixtures) that were not part of the training or validation data. The convolution neural network classified microalgae accurately in the monocultures (test accuracy = 95%, SD = 4) and in the pairwise mixtures (test accuracy = 100%, SD = 0). Median prediction errors for biomasses were 17% (mean = 22%, SD = 18) for the monocultures and 17% (mean 24%, SD = 28) for the pairwise mixtures. As the spectral camera produced spatial information of the imaged target, we also demonstrated here the spatial distribution of microalgae biomass by applying the model across 5 × 5 pixel areas of the spectral images. The results of this study encourage the application of a one-dimensional convolution neural network to solve classification, regression, and distribution problems related to microalgae observation, simultaneously.

Risteyksessä on Alue- ja ympäristötutkimuksen seuran ja Versus-verkkojulkaisun yhteistyössä toteuttama julkaisusarja. Ensimmäinen Risteyksessä-sarja käsittelee soita, soidensuojelua ja suopolitiikkaa. Tämän johdanto-puheenvuoron ovat kirjoittaneet Risteyksessä-sarjan toimittaja Uula Saastamoinen yhdessä Luontopaneelin puheenjohtajan Janne Kotiahon ja koordinaattorin Ilona Laineen kanssa.

Environment and society. Concepts and challenges / Magnus Boström & Debra J. Davidson (toim.). Cham, Switzerland : Palgrave Macmillan, 2018.

Työssä rakennettiin peruskoulusta lukioon ulottuva ympäristökasvatuksen oppimispolku, jossa yhdistyvät uudenlaiset oppimisen vaatimukset, ympäristötietoisuus sekä aktiivinen vaikuttaminen. Työn lähtökohtana olivat uusi perusopetuksen opetussuunnitelma ja lukion opetussuunnitelma. Perusopetuksen opetussuunnitelma kannustaa kasvattajia laaja-alaiseen opetukseen, erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntämiseen ja vuorovaikutteiseen oppimiseen. Oppimispolku antaa mallin lähivesien tutkimukseen ja luo lapsille ja nuorille mahdollisuuden kasvaa ympäristötietoisiksi ja -vastuullisiksi kansalaisiksi. Työn on tarkoitus palvella erilaisia kasvatusalan toimijoita niin, että sitä on helppo hyödyntää lasten ja nuorten opetusta ja siihen liittyviä työkaluja, oppimateriaaleja ja opetusta suunniteltaessa ja toteutettaessa. Lasten ja nuorten tekemät tutkimukset avaavat uusia mahdollisuuksia myös kansalaishavainnoinnille. Oppimispolku rakennettiin opetussuunnitelman, teemahaastattelujen sekä ympäristökasvatuksen teorioiden pohjalta. Opetussuunnitelma ohjasi polun ja sen pohjalta tehtyjen esimerkkien laadintaa. Polkua tehdessä huomiota kiinnitettiin erityisesti laaja-alaiseen osaamiseen ja eri oppiaineiden sisältöihin ja tavoitteisiin. Kahdeksan kasvatusalan ammattilaisen teemahaastattelut analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Kasvattajien kokemukset lasten ja nuorten kanssa tutkimisesta tarjosivat näkemyksiä tutkivan oppimisympäristön rakentamiseen, haasteisiin ja kasvatuksellisiin näkökulmiin. Opetussuunnitelman tavoitteiden, haastatteluista saatujen näkemysten ja ympäristökasvatuksen teorioiden avulla luotiin ensin opetusta jaksottava, lähivesien tutkimukseen tarkoitettu polku alakoulusta lukioon. Tämän jälkeen oppimispolkua sekä opetussuunnitelman oppiainekohtaisia tavoitteita analysoimalla rakennettiin eri vuosiluokille suunnatut esimerkkikokonaisuudet, joiden avulla lähivesien tutkimusta voidaan lähestyä monialaisesti oppiainerajat ylittäen.

Tässä raportissa arvioidaan sammutusvaahtojen käytön seurauksena maaperään päässeiden per- ja polyfluorattujen alkyyliyhdisteiden (PFAS) ympäristökäyttäytymistä ja -riskejä neljällä paloharjoitusalueella (Kuopio, Joroinen, Joensuu ja Porvoo). Harjoitusalueiden ympäristötutkimuksissa ja niihin perustuvissa kohdearvioinneissa tarkastellaan erityisesti PFAS-yhdisteiden kulkeutumista ja siitä aiheutuvia riskejä vesiympäristölle ja pohjaveden käytölle. Hankkeen tulokset vahvistavat kansainvälisiin tutkimuksiin pohjautuvaa käsitystä PFAS-yhdisteiden esiintymisestä ja ympäristökäyttäytymisestä sammutusvaahtojen käyttökohteissa. Raportissa annetaan esimerkkejä ja yleisiä suosituksia mm. kohdetutkimuksissa ja riskinarvioinnissa sovellettavista menetelmistä sekä PFAS-yhdisteiden laboratoriomäärityksistä. Lisäksi raportissa esitetään arvio PFAS-yhdisteiden aiheuttamista riskeistä sekä suositukset tarvittavista jatkotoimista hankkeen tutkimuskohteissa.

This White Paper presents a vision of globally leading, scientifically important and socially relevant environmental research infrastructures (RIs) in Finland, and identifies what we consider as the key issues to be developed to improve the impact and to support the Finnish national infrastructures in their international visibility. The focus is on: 1. The scientific questions driving the terrestrial ecosystem and environmental research globally and in Finland; 2. Specific requirements by different user groups in Finland for ecological and environmental RIs; and 3. Roadmap for the sustainable ecological and environmental RI in Finland. We also present the strategies of organizations regarding their RI development, and the existing infrastructures and networks which form the basis for future development. The final goal of this document is to encourage the development of a coherent vision at national level, and to increase the scientific significance, national synergies and benefits towards a stronger research community. The need for developing a national RI strategy for environmental field arises from the global challenges, which threaten the ecosystems’ functioning. Human activities are imposing many identified, but also previously unknown pressures to ecosystem properties and functions, which are also feeding back to the societies via the quality and quantity of ecosystem services. However, the ecosystem responses to changes in environment are in many cases poorly quantified and the studies only cover short time scales. In order to succeed in providing answers to the grand challenges (ICSU 2010), integrated research infrastructures and efficient analysis tools are crucially needed. The request to improve our knowledge of the state of the environment and the complex biosphere-hydrosphere-atmosphere interactions, and to detect and analyze the impact of global change on these systems has been recognized as a general priority in developing environmental research infrastructures in EU and globally. Currently, Finland is one of the world leaders in atmospheric and environmental sciences, both in terms of research and in coordinating the European and global observation station networks and infrastructures. With this existing experience from close-by research fields and the high research outputs from ecology and ecophysiology in our research organizations, Finland has also the potential to actively promote the ecosystem RI concept, and to act as an example of integrated RIs for other countries. The vision is to develop the capacity of the Finnish ecosystem research community to integrate, upscale and synthesize the observations with relevant holistic process understanding as well as open and reliable data management practices. This can be implemented by creating functional and cost-efficient in-situ platforms and by providing quality-checked data in findable, accessible, interoperable and reusable (FAIR) manner for high-level environmental research. This White paper was made in connection with the INAR Ecosystems initiative funded by Academy of Finland and updated with proceeding of European processes, and it provides a starting point for national cooperation in environmental research infrastructures.

Amazonian alkuperäiskansojen tapa käsittää mieli ja ruumis sekä ympäristö ja ihminen toisistaan erottamattomina kokonaisuuksina haastavat ajattelutapaa, jossa nämä asiat on perinteisesti ajateltu toisistaan erillisiksi ja rajoitetuiksi. Erilaiset tavat käsittää koettu todellisuus voivat tuottaa arvokasta tietoa siitä, kuinka ympäristön eri entiteetit ovat osa ihmisen historiaa, kokemusmaailmaa ja jatkuvaa oppimista. Non

Ilmastonmuutoksesta ja sen vaatimista toimenpiteistä esiintyy suurta erimielisyyttä. Vaikuttaa siltä, että koko aiheesta on vaikea puhua. Tuore kansainvälinen kirjallisuus yhdistelee kiinnostavasti eri tutkimusalojen näkökulmia tämän ongelman syistä. Tässä artikkelissa nostan esiin sellaisia keskeiseksi katsottuja teemoja, joista on Suomessa keskusteltu toistaiseksi kohtalaisen vähän. Samalla esittelen kaksi yleistajuista uutta teosta, jotka tarjoavat monipuolisia näkökulmia. Non

Esipuhe, 5 1. Luonto ja yhteiskunta – ympäristösosiologian lähtökohdat, Jarno Valkonen & Kimmo Saaristo, 7 2. Ympäristösosiologinen luonto, Jarno Valkonen, 29 3. Sosiologisia lähestymistapoja yhteiskunnan ympäristösuhteeseen, Marja Ylönen & Tapio Litmanen, 51 4.Tieto, tiede ja asiantuntijuus, Marja Ylönen, 83 5. Ympäristökonfliktit, Jarno Valkonen & Kimmo Saaristo, 101 6. Eläimet – luonnon ja yhteiskunnan rajoilla, Salla Tuomivaara, 115 7. Ympäristö, talous ja kulutus, Jarno Valkonen & Tapio Litmanen, 143 8. Riski ympäristösosiologian käsitteenä, Tapio Litmanen, 167 9. Teknologinen modernisaatio ja ympäristösosiologia, Tapio Litmanen, 183 10. Ympäristösosiologian haaste, Jarno Valkonen, 197 Kirjoittajat, 215 Kirjallisuus, 216 Asiahakemisto, 247 Henkilöhakemisto, 255

Efforts towards developing and using virtual laboratories are increasing across the world. Virtual laboratories provide a platform for collaborative research without geographical or temporal boundaries. There is, however, a need for improving the coherence of structures providing virtual laboratories, especially concerning ecosystem services. This paper is a literature review on virtual laboratories with an emphasis on the ecosystem service sector. It provides recommendations and ideas to assist in closing the gap of coherencies of the complexities in this sector. The literaure report formed part of the work done in the Finnish Environement Institute (SYKE) to develop an assessment framework for ecosystem services (ESLab) and was linked to the LifeWatch project, funded by the Academy of Finland, and to the CLIMES project, funded by the Academy of Finland and the Chinese Academy of Sciences.

Euroopan ympäristöhankkeiden rahoitusväline Life rahoittaa erityisesti tutkimustiedon käytännön hyödyntämiseen tähtääviä laajoja hankkeita. Suomeen maksettava Life+ -rahoitus on suuruusluokaltaan noin 6–10 miljoonaa euroa/vuosi. Tämä ei kuitenkaan tule meille automaattisesti vaan riippuu täysin suomalaishankkeiden määrästä ja laadusta. Tässä julkaisussa identifioidaan tekijöitä, joita potentiaaliset hakijat kokevat ongelmallisiksi ja toisaalta myönteisiksi Life+ -ohjelmassa ja esitetään suosituksia rahoitusvälineen käytön kehittämiseksi maassamme.

Vuodesta 1997 vuoteen 2009 kestäneen ympäristöklusterin tutkimusohjelman tavoitteena oli etsiä uusia keinoja säästää ympäristöä, luoda innovaatioita ihmisen ja ympäristön hyvinvoinnin edistämiseksi sekä tehostaa tutkijoiden, elinkeinoelämän, viranomaisten ja rahoittajien yhteistyötä. Tärkeänä tavoitteena oli myös tuottaa tietoa ympäristöhallinnolle politiikkatoimenpiteiden suunnittelua ja päätöksentekoa varten. Tässä julkaisussa esitellään ympäristöklusterin tutkimusohjelman tuloksia ja vaikuttavuutta vuosina 2003–2009. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota ohjelmalle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen, ohjelman vaikutuksiin sekä sen asemaan suhteessa toiminta- ja tutkimusympäristöön. Lopuksi esitetään suosituksia ympäristöalan tutkimustoiminnan kehittämisestä ja tutkimusrahoituksesta tulevina vuosina.

Vihreä teoria : ympäristö yhteiskuntateorioissa / Ilmo Massa (toim.). Helsinki : Gaudeamus, 2009.

ERA-Nets are networks of research funding organizations with the aim of promoting the creation of jointly coordinated and funded research programmes. Developing the European Research Area (ERA) and ERANets as an instrument of networking research funders are one part of the implementation of the Lisbon strategy to combine resources of different Member States and to improve the coordination and focus ofresearch and innovation activities in Europe. In planning and carrying out joint calls ERA-Nets have gained experience, responded to numerous challenges and developed good practices. This report analyses experiences of the environmental ERA-Nets in the process of preparation and implementation of the transnational calls, and based on this experience draws ”good practices” for the transnational calls, that future ERA-Nets do not have to ”invent the wheel” when planning their joint calls. The report continues the series of two previous reports on management of transnational calls, carried out by the Finnish Environment Institute under SKEP ERA-Net. The report contains general recommendations for each step of the process and typology of the ERA-Nets with specific recommendations depending on a type of funding network. These recommendations and good practices of the environmental ERA-Nets can be used for planning of the future joint calls of the ERA-Nets and to further develop and enhance joint collaboration between funding agencies and researchers of the EU Member States.

Riippumaton kuusijäseninen kansainvälinen asiantuntijapaneeli arvioi SYKEn tutkimustoimintaa ja asiantuntija-palveluita marraskuussa 2008. Työssään se hyödynsi saamiansa taustamateriaaleja ja tekemiänsä kysely- ja haastatteluaineistoja. Arviointipaneelin mukaan SYKE on aktiivinen ja elinvoimainen laitos. SYKEn menetelmälliset vahvuudet ovat laitoksen kehittämissä tieteellisissä lähestymistavoissa ja työkaluissa, jotka pohjautuvat sen laajoihin ympäristötietovarantoihin. Panelistien keskeisimmät suositukset liittyvät tutkimuksen ja asiantuntijapalveluiden organisatoriseen jakoon, operatiivisiin 24/7-palveluihin, neuvottelukunnan rooliin sekä SYKEn rooliin ja asemaan ympäristönsuojelun kentässä, erityisesti ympäristöpolitiikan tukemisessa. Panelistien näkemysten mukaan SYKEllä on hyvät mahdollisuudet vahvistaa ennakoivaa roolia monessa: arvioida ympäristöpolitiikan toteutumista, kehittää kestävän kehityksen strategioita ja skenaarioita sekä tuottaa tietoa eri politiikkavaihtoehtojen ympäristövaikutuksista. Panelistit suosittelevat tutkimuksen ja politiikan välisen yhteyden vahvistamista luomalla osallistumiseen ja kokonaisvaltaiseen arviointiin perustuva lähestymistapa, jossa hyödynnetään SYKEn ympäristöosaamista ja sidosryhmien tarpeita. SYKEn ympäristöön liittyvät paikkatiedot ja sosio-ekonomiset tiedot mahdollistavat yhdessä innovatiivisten yhdennettyjen arviointien tekemisen. Panelistien näkemyksen mukaan tavoite lisätä SYKEn yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten yliopistojen kanssa, ympäristö ja luonnonvarat -konsortion perustaminen sekä osallistuminen strategisen huippuosaamisen keskittymien ohjelmiin ovat kaikki tärkeitä SYKEn kehittymisen kannalta.

SKEP ERA-NET is a partnership that aims to improve the coordination of environmental research in Europe. This report is a result of Work Package 3 of the SKEP ERA-NET, led by the Finnish Environment Institute (SYKE) and the Finnish Ministry of the Environment (FiMoE). SKEP ERA-NET is part of the ERA-NET scheme, which is one of the tools of the European Union to create an integrated European Research Area for innovative knowledge production. The report concentrates on the mid-term and ex-post evaluation of environment-related research programmes. It synthesises experiences of programme evaluations by reviewing evaluation literature and analysing material that has been collected from various research funding agencies. The material includes both written documents and interviews. The report also presents outcomes of an evaluation-related workshop held in spring 2007. Different approaches are provided concerning the planning of programme evaluation and choosing the type, focus and methods of the evaluation. Special attention is paid to the challenges of evaluating the societal and environmental outcomes of a research programme. The utilisation of the evaluation results is also covered. As the ERA-NET scheme aims at increasing supranational research collaboration in the form of e.g. joint research programmes, one part of the report is devoted to the evaluation of jointly coordinated and funded research programmes.

The ERA-NET scheme, which is designed to support the networking of national research funding organisations, is among the means of the European Union to create an integrated European Research Area for innovative knowledge production. The SKEP ERA-NET aims at improving the co-ordination of environmental research, including among other things the management and assessment of research programmes. This report documents and analyses the practices of research programme planning and management in the EU and highlights some of the best practices available in environment-related research. Information on research programme management of thirtyseven case programmes of eight countries was collected through a questionnaire survey. In addition, interviews considering research programme management in seven countries and workshop discussions among twenty-one representatives from nine countries were used to gain comprehensive insight examples. There is a great deal of variation in countries' experience in programme management. Based on the country experiences from the study, readers are provided with set procedures and practices for the research programme management.The variety of funding structures and governance cultures, however, requires flexibility in implementing the recommended procedures, and the recommendations of the report should be interpreted in such a way. Working with stakeholders is an example of culture-dependent practice. Careful but flexible planning is needed despite the culture and context. Therefore, the report recommends that objectives and goals should be developed on the subject of the research programme but also for more general issues such as dissemination, evaluation and gender. A core management team is seen as the crucial operational tool of programme management and should thus be carefully planned to serve the programme. Evaluation finally reveals how well the programme has succeeded, also from the management point of view. For the sake of continuity it is crucial that the lessons learned be translated to future programmes which aim to contribute to innovative European knowledge production.

Julkaisussa on selvitetty ympäristönäytteiden pitkäaikaisen säilytyksen ja yhteiskäytön nykytila ja kehittämistarpeet Suomessa. Selvityksessä on huomioitu elollisia tai elottomia ympäristönäytteitä keräävät ja tallentavat tutkimuslaitokset, yliopistot ja luonnontieteelliset museot. Ihmisperäisten näytteiden tallentaminen (ns. biopankit) on tässä selvityksessä jätetty vähemmälle huomiolle. Julkaisu koostuu itsenäisistä kappaleista, jotka ovat luettavissa myös erillisinä omina osakokonaisuuksinaan. Julkaisussa pyritään luomaan pohja laajemmalle yhteistyölle ympäristönäytteiden sekä näytteitä käsittelevän tiedon tallennukseen ja käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Selvityksen mukaan ympäristönäytteiden säilytystä ja hyötykäyttöä voidaan kehittää toimintoja keskittämällä ja laitosten välistä yhteistyötä tehostamalla sekä välittämällä aineistoja käsittelevä informaatio laajempaan saatavuuteen. Nämä toimet myös vähentävät ympäristönäytteiden keräämiseen ja säilyttämiseen liittyviä päällekkäisyyksiä.

Oikeudenmukaisuus ja ympäristö, Ari Lehtinen & Pertti Rannikko (toim.), Helsinki (2003)

Alunperin julkaistu Gaudeamus, 1996 Teos on rautaisannos ympäristöstä ja ympäristönsuojelusta tietoja tarvitsevalle. Teos esittelee ympäristöongelmien syitä ja hahmottelee niiden ratkaisuja. Erityisen painon saavat suomalaisen yhteiskunnan kannalta tärkeät sektorit: energiantuotanto, liikenne, metsä- ja maatalousalat sekä kotitalouksien kulutus. Kirja on laadittu ympäristönsuojelun perus­kurssin opintomateriaaliksi yliopistoille ja korkeakouluille. Teos on ympäristötiedon yleisoppikirja: sitä voidaan käyttää ammatil­lisessa koulutuksessa, keskiasteella, aikuis­koulutuksessa, lukio-opetuksen lisäaineis­tona ja opettajan tietopakettina. Samalla teos antaa lehtitietoja syvemmän näke­myksen kaikille ympäristökysymyksistä kiin­nostuneille.

peerReviewed