Search

This study investigated whether an internet-based intervention aimed at enhancing the psychological well-being of female soccer players before the competitive season could be effective approach to meet the needs of the players. Players (n= 43; 17–26 years old)on the four separated teams in Finland’shighest league were assigned to either a guided six-week online Acceptance and Commitment Therapy intervention (ACTi) or to a control condition (CON). A between-groups pre–post (ACTi vs. CON) design was implemented before the competitive season. Players in the ACTi were offered three group sessions, performed internet-based tasks, and were individually supported by a guide. The results demonstrated that the ACTi players maintained their sports-related well-being (between-group, d = 0.72), while the sports-related well-being of the CON players, especially emotional and social well-being, had declined. In addition, ACTi players’perceived stress (d = 0.60) and depression (d = 0.88) declined, while their psychological flexibility in sports (d = 0.41) increased compared to the CON players. These results suggest that before the competitive season, players’ sports-related well-being decreases. The ACT intervention seemed to prevent this decrease and provide players with the skills to cope with emotional and social stressors related to the competitive season.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kuljetusliikkeiden web-portaalien ominaisuuksia ja niiden roolia kuljetusten ja logistiikan maailmassa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää web-portaalien hyötyjä asiakasyritysten kuljetusten hallinnassa, sekä portaalien tarjoamien e-palveluiden soveltuvuutta, käyttöä ja toimivuutta asiakkaan näkökulmasta. Yrityksen näkökulmasta kyse on järjestelmään sijoitettujen investointien tuomista hyödystä ja asiakastyytyväisyydestä. Tietojärjestelmien onnistumisen ja vaikuttavuuden mittaaminen on yrityksille tärkeää, jotta ne voisivat päätellä tehtyjen toimien ja investointien tuloksia. Web-portaalien kehitys ja digitalisaation hyödyntäminen on tärkeää kuljetusketjujen tiedonsiirron nopeuttamiseksi, tiedon eheyden ja laadun säilyttämiseksi sekä järjestelmiin tehtyjen investointien saamiseksi mahdollisimman hyvin käyttöön. Tutkimuksen teoreettisena taustana on DeLonen ja McLeanin tietojärjestelmien onnistumisen mittaamiseen kehitetty malli ja aiempia tutkimuksia aiheesta. Tutkimus sai alkunsa kohdeyrityksen ongelmasta, miksi asiakkaat eivät halunneet tilata tiettyä kuljetustuotetta web-portaalin kautta. Tutkimuksen kohteena olivat kuljetusyritysten asiakkaat, joille tehdyn sähköpostihaastattelun avulla kartoitettiin web-portaalien käyttöä kuljetusten hallinnassa, asiakkaiden ajatuksia ja kokemuksia niiden käytöstä sekä web-portaalien soveltuvuutta sähköisen kuljetustilauksen tekoon. Vastausten avulla selvitettiin web-portaalien käytön esteitä, miksi kuljetustilausta ei portaalin kautta haluta tehdä, ja kerättiin kehitysehdotuksia portaalien toimivuuden parantamiseksi. Tuloksista voidaan päätellä, että kuljetuksiin liittyville sähköisille palveluille on kysyntää ja mikäli niitä tarjoavat web-portaalit tuovat käyttäjälle hyötyjä verrattuna perinteisiin tapoihin olla yhteydessä kuljetusyrityksiin, niitä myös käytetään mielellään. Kuljetustilauksen tekeminen mahdollisimman helppokäyttöiseksi web-portaalissa edesauttaisi asiakkaita sen käyttöön. Sen lisäksi, että järjestelmän ja tiedon laadulla on merkittävä yhteys käyttöön ja käyttäjätyytyväisyyteen, interaktiivinen käyttäjätuki web-portaalissa nousi esiin kaivattuna toiminnallisuutena.

The rise of public and other non-recreational digital services is based on the idea of catering to the daily needs of the citizens cost-efficiently and with ease. Previous research has approached the use of digital services mainly from the perspective of an individual, while the significance of shared practices of use has attracted only a little attention. In this article, we (1) examine the incentives and limitations associated with the use of non-recreational digital services, which either encourage or discourage older adults to use them. Based on the first question, we then ask (2) how older adults in this study manage those non-recreational digital services they have chosen to use. Our qualitative analysis is based on participant-induced elicitation (PIE) interviews (n = 21) carried out in Central Finland with older adults aged between 65 and 89. Our findings suggest that there are conflicting views about digital services – they simultaneously evoke both positive and negative associations among interviewees. The incentives and limitations of digital services are expressly heterogeneous among older adults and vary depending on the individual and shared digital repertoire of each user. We describe how participants in this study employed multiple strategies, such as sharing digital repertoires with warm experts, to actively manage using digital services in their daily lives. peerReviewed

Tämän tutkielman keskeisenä tavoitteena on tutkia PIKI-verkkokirjaston (www.piki.fi) käytettävyyttä. Tutkimuskysymys on seuraavanlainen: millaisia ongelmatilanteita verkkokirjaston käytettävyydessä kohdataan? Käytettävyys on moniulotteinen käsite, jonka keskiössä on ihmisen ja teknologian välinen vuorovaikutus. Tutkielmassa verkkokirjaston käytettävyyttä tarkastellaan heuristisen läpikäynnin avulla. Kyseessä on menetelmä, joka yhdistelee kognitiivisen läpikäynnin ja heuristisen arvioinnin menetelmiä käytettävyyden arviointiin (Sears, A., 1997). Kognitiivinen läpikäynti on Lewisin ja Whartonin (1997) kehittämä menetelmä, jossa käytettävyyttä tarkastellaan strukturoidusti erityisten arviointia varten määriteltyjen työtehtävien kautta. Heuristinen arviointi on Molichin ja Nielsenin (1990) kehittämä menetelmä, joka perustuu yhden tai useamman asiantuntijan suorittamaan suurpiirteisempään arvioon järjestelmän käytettävyydestä hyödyntäen heuristista tarkistuslistaa. Yhdessä nämä kaksi menetelmää muodostavat heuristisen läpikäynnin. Kyseinen menetelmä yhdistelee niin kognitiivisen läpikäynnin strukturoidumpaa toimintarakennetta, kuin myös heuristisen arvioinnin vapaamuotoisempaa, koko käyttöliittymän käytettävyyteen kohdistuvaa käytettävyysarviointia, ja muodostaa niistä synteesin. Heuristista läpikäyntiä hyödyntäen tunnistettiin yhteensä 28 PIKI-verkkokirjaston käytössä ilmennyttä ongelmatilannetta. Näistä 9 tunnistettiin kognitiivisessa läpikäynnissä, 19 heuristisen arvioinnin avulla. Vaikka PIKI-verkkokirjasto arvioitiin päällisin puolin toimivaksi kokonaisuudeksi, löytyi kriittisiä ongelmatilanteita siihen nähden paljon. Suurimmat ongelmakohdat esiintyivät teosten varaamisen ja varausten muokkaamisen yhteydessä, aiheuttaen potentiaalisesti kriittisiä virhetilanteita. Myös muita ongelmatilanteita havainnoitiin, liittyen erityisesti verkkokirjastossa käytössä olevaan vaikeaselkoiseen terminologiaan. Muun muassa nämä ovat sellaisia ongelmakohtia, jotka olisi hyvä pyrkiä korjaamaan mahdollisimman nopealla aikajänteellä. Heuristinen läpikäynti osoittautui päteväksi menetelmäksi arvioida verkkokirjaston käytettävyyttä, sillä erilaisia käytettävyyteen liittyviä ongelmatilanteita löydettiin kohtuullisen paljon. On kuitenkin tässä vaiheessa todettava, että verkkokirjaston käytettävyydestä voisi saada kokonaisvaltaisemman käsityksen, jos arvioijia olisi enemmän. Jatkotutkimuksen näkökulmasta myös käytännön käytettävyystutkimus voisi tuoda lisää näkemystä aiheeseen. The focus of this Master’s Thesis is to study the usability issues of the PIKI web library (www.piki.fi). The research question is as follows: what kind of usability issues surface in the usability of the web library system? At its core, usability is a multidimensional concept, which revolves around the human-technology interaction (HTI). This thesis observes the usability of the web library via the lens of heuristic walkthrough. It is a method combining two approaches – that of cognitive walkthrough and heuristic evaluation to produce a synthesis to inspect usability issues (Sears, 1997). Cognitive walkthrough (Lewis & Wharton, 1997) is a more structured usability inspection method, in which usability is approached by completing pre-determined tasks considered noteworthy in regards of the performance of the interface being evaluated. Heuristic evaluation (Molich & Nielsen, 1990), on the other hand, is a more free-form evaluation of the whole interface, conducted by one or more evaluators utilizing a heuristic checklist. In unison these two approaches make up the heuristic walkthrough, which utilizes the structural approach of the cognitive walkthrough and the more open-ended approach of the heuristic evaluation, aiming to review the issues of the whole user interface and forming a synthesis out of it. By using heuristic walkthrough, a total of 28 usability issues were found from the use of the PIKI web library. 9 issues were discovered by using cognitive walkthrough, and further 19 issues by using heuristic evaluation. Even though the PIKI web library was deemed an overall working system, it still had its fair share of problematic situations. The greatest concentration of problems surfaced when attempting to reserve books and edit the reservations; these situations posed potentially critical errors. Other problematic situations arose as well, relating to the at times ambiguous and difficult terminology that is being used. Situations such as these should be considered fixed as soon as possible. Heuristic walkthrough was deemed an adequate method to evaluate the usability of a web library system, since it managed to discover a good amount of usability issues. However, at this point one must state the fact that with more usability evaluators one could attain a more comprehensible understanding of the usability of the web library system. In regards of the future research, one could also conduct practical user testing to gain insight into the subject even further.

Työn aiheena on markkinoiden suurimpien pilvipalveluntarjoajien pilvipalveluiden identiteetin- ja pääsynhallinnan toimintojen käytettävyyden arviointi ja palveluiden vertailu keskenään. Heuristiseen asiantuntija-arviointiin käytettiin Nielsenin kymmentä heuristiikkaa, sekä sovellettua rajatun kognitiivisen läpikäynnin menetelmää, joiden pohjalta tutkittiin, esiintyykö palveluissa selkeitä käytettävyysongelmia ja oliko tuloksissa merkittäviä eroja palveluntarjoajien välillä. Tuloksista nousi esiin neljä keskeistä teemaa: roolien ja oikeuksien ongelmat, epäselvät termit, tiedon kulkuun liittyvät ongelmat ja ongelmat navigoinnissa. Palveluntarjoajien välisessä vertailussa ei erottunut yksikään palvelu selkeästi suhteessa muihin, ja kaikissa palveluissa havaittiin tasaisesti käytettävyysongelmia. Amazon Web Services (AWS) palvelun kohdalla havaittiin 39 käytettävyysongelmaa, rikkoen heuristiikkoja 72 kertaa. Microsoft Azuressa havaittiin 38 käytettävyysongelmaa, rikkoen heuristiikkoja 69 kertaa. Google Cloud Platformin (GCP) osalta havaittiin 34 käytettävyysongelmaa, rikkoen heuristiikkoja yhteensä 63 kertaa. Yleisimmin rikottu heuristiikka kaikissa palveluissa oli Nielsenin 1. heuristiikka liittyen järjestelmän tilan näkyvyyteen. Tutkimuksen otannan ollessa suhteellisen pieni, on aiheesta hyvä tehdä vielä enemmän jatkotutkimusta, varsinkin liittyen termeihin palveluissa ja palveluiden välillä, joissa ei ole käytössä mitään vakiintunutta standardia, ja samaa tarkoittavat termit eroavat palveluiden välillä, tehden aiheesta jo nykyistä haastavamman, sekä vaikuttaen palveluiden käytettävyyteen.

The introduction of 5G technology along with the exponential growth in connected devices is expected to cause a challenge for the efficient and reliable network resource allocation. Network providers are now required to dynamically create and deploy multiple services which function under various requirements in different vertical sectors while operating on top of the same physical infrastructure. The recent progress in artificial intelligence and machine learning is theorized to be a potential answer to the arising resource allocation challenges. It is therefore expected that future generation mobile networks will heavily depend on its artificial intelligence components which may result in those components becoming a high-value attack target. In particular, a smart adversary may exploit vulnerabilities of the state-of-the-art machine learning models deployed in a 5G system to initiate an attack. This study focuses on the analysis of adversarial example generation attacks against machine learning based frameworks that may be present in the next generation networks. First, various AI/ML algorithms and the data used for their training and evaluation in mobile networks is discussed. Next, multiple AI/ML applications found in recent scientific papers devoted to 5G are overviewed. After that, existing adversarial example generation based attack algorithms are reviewed and frameworks which employ these algorithms for fuzzing stat-of-art AI/ML models are summarised. Finally, adversarial example generation attacks against several of the AI/ML frameworks described are presented.

This qualitative study examines the implications of the COVID-19 pandemic on the implementation of market orientation (MO) in the context of retail banking. The findings show that MO was significantly reflected in the behaviors of banks upon encountering the COVID-19 situation, with the banks increasing their MO in response to the crisis. This study finds subcategories based on the empirical data that explain the implementation of MO in more detail. Overall, the findings provide valuable conceptual and managerial insights into the modus operandi of banks during a crisis and offer new best practices for the banking industry.

Arvio teoksesta: Hindman, Matthew. 2019. Internet-ansa: Kuinka digitaalinen talous synnyttää monopoleja ja rapauttaa demokratiaa. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. [Alkuperäisteos: The Internet Trap, How the Digital Economy Builds Monopolies and Undermines Democracy, 2018]. Helsinki: Terra Cognita, 274 s.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää erityisopettajiksi opiskelevien verkkopalvelujen käyttöä opiskelujen ja työn tukena sekä heidän näkemyksiään ThinkMath-verkkopalvelusta ja sen kehittämistarpeista. Tutkimus on osa Matematiikan maailmaan –matematiikan opettajankoulutuksen kehittämishanketta. Kehittämistutkimuksen tässä osassa selvitettiin opiskelijoiden kokemuksia verkkomateriaalien käytöstä, erityisesti ThinkMath-verkkopalvelusta. Tutkimuksen osallistujat olivat Matemaattiset oppimisvaikeudet -kurssin opiskelijoita (N = 66). Opiskelijat tutustuivat yhdellä kurssin harjoituskerralla ThinkMath-harjoitusmateriaaleihin. Tietoa kerättiin kyselylomakkeilla kurssin alkaessa ja päättyessä. Tuloksissa käytetään kuvailevia tunnuslukuja sekä ristiintaulukointia. Tulosten perusteella erityisopettajaopiskelijat suhtautuvat verkkomateriaalien käyttöön varsin positiivisesti eikä eroja ollut eri ikä- tai työkokemusryhmien välillä. ThinkMath –verkkopalvelu tunnettiin ennalta varsin heikosti. Kurssin päättyessä opiskelijat kokivat sivuston antavan varsin hyvin tietoa matemaattisten taitojen kehityksestä. Heikoimmin sivuston koettiin antavan tietoa matemaattisten oppimisvaikeuksien arvioinnista ja taustatekijöistä. Verkkopalvelun käytettävyydessä kehitettävää ilmeni erityisesti tiedon löytämisen helpottamisessa. Tutkimus antaa tietoa paitsi tämän verkkopalvelun kehittämiseen myös yleensä opettajille suunnatun verkkomateriaalin suunnitteluun. Special education teacher students as users of online materials. Survey to develop ThinkMath web services Abstract The aim of this study was to find out how special educational needs teacher students use online materials in their studies. In addition, we asked how much they have used online materials in their teacher work before their studies. We were also interested in their specific expectations for the development of ThinkMath -web services. The research is part of the Teacher Training Project 'Matematiikan maailmaan' ('Math World'), which is funded by the Ministry of Education and Culture. In our project, we follow educational design research (EDR) principles with several data collection and development cycles. In this paper, we report the results from the first EDR cycle, in which we explored students' experiences with the use of online materials, especially the ThinkMath web service. The participants of the study were students in the Mathematical Learning Difficulty course (N = 66). Students were introduced to ThinkMath online materials as a part of this course. The data was collected by questionnaires at the beginning and at the end of the course. The results use descriptive indicators and cross-tabulation. On the basis of the results, special educational needs teacher students are quite positive about the use of online materials. There were no differences between age or work experience groups. The ThinkMath web service was known poorly in advance. At the end of the course, the students felt that the ThinkMath web service provided quite good information on the development of mathematical skills. Students suggested adding more information about background factors of mathematical learning difficulties, and ways of evaluating mathematical learning. Students also felt that search-functions in the ThinkMath web service needed to be better. Our study showed the benefit of involving users to the developmental work of online materials, for example, ThinkMath web services. Keywords: online materials, special educational needs teacher students, educational design research, ThinkMath, web services

This paper elucidates the inside of the black box of Amazon's unique research and development (R&D) dynamism that made it the world's top R&D leader by transforming “routine or periodic alterations” into “significant improvement” during the R&D process. This dynamism also succeeded in transforming the COVID-19 pandemic period into a springboard for new innovation, leading to Amazon's notable growth notwithstanding the pandemic. An empirical analysis using a techno-economic approach focusing on Amazon's endeavor to develop a series of advanced digital fashions (ADFs) and online-based luxury brands (neo-luxury) before and during the COVID-19 pandemic was conducted. Amazon became a global apparel leader based on learning orchestration externality through developing a series of ADFs that emerged co-evolution with neo-luxury corresponding to the cultural shift to a new age of meaning. The focal driver of design-driven innovation is meaning, and meaning-seeking innovation emerges as a self-propagating generative function. Amazon has been advancing Amazon Web Services (AWS) as an innovative, advanced composite cloud infrastructure. This infrastructure incorporates a generative function and develops a cloud-based fashion platform by integrating all stakeholders in one place. Given the common key function, the self-propagating generative function, AWS, and neo-luxury resonate and induce co-evolution between them. This co-evolution emerges as growing seamless switching. Thus, a new perspective of innovation toward a non-contact society can be explored. This paper aims to reveal a theoretical and empirical demonstration of this dynamism, which gives rise to insights for pioneering a new frontier beyond current business models toward a non-contact society after the COVID-19 pandemic ends. peerReviewed

OBJECTIVEThis study investigated the roles of adherence and usage activity in adolescents’ (n = 161) gains during a 5-week web intervention program based on acceptance and commitment therapy (ACT).METHODProgram adherence was calculated as adherence percentage in relation to intended usage, whereas completion percentage, usage time, and usage weeks were used as indicators for usage activity. Subjective well-being was measured by self-reported life satisfaction and stress before and after the intervention.RESULTSFirst, regression analysis results showed that higher adherence predicted an increase in life satisfaction during intervention. Second, three subgroups of adolescents were identified using K-means cluster analysis in regard to adherence, usage activity and intervention gains: (1) “Adhered, committed users with relatively large intervention gains” (35%), (2) “Less committed users with no intervention gains” (42%), and (3) “Non-committed users with no intervention gains” (23%). The results showed that the highest gains from the Youth Compass intervention program are most likely obtained when the program is used as intended in its design. In addition, time investment and engagement in doing exercises seem as important as filling the minimum adherence criterion.CONCLUSIONSThe results support the feasibility of ACT-based web intervention programs in promoting adolescent well-being, although more attention should be paid to motivating adolescents to commit to them and invest enough time in them.

Digital Marketing is a fast-moving field, and the future of Digital Marketing Communication is multifaceted. Communication with customers can be based on either their current geographical location, their past online behaviour or their actions across various social media platforms. Communications can vary from one-to-one to many-to-many with varying types of digital technology used to facilitate it. The focus of Digital Marketing is to deliver smooth, effortless and enjoyable experiences to customers no matter their location. Existing digital services will be enhanced by greater use of Artificial Intelligence, Big Data and automation. Analytics, when combined with location-based services, will tempt consumers with goods/services designed to delight each individual ‘at the right time, in the right place’. This chapter offers a picture of what communication with customers might look like in the future. peerReviewed

Yleisradion julkisen palvelun kehitys on viime vuosina painottunut voimakkaasti verkkosisältöihin. Uudet web-teknologiat ovat avanneet mahdollisuuksia kehittää verkkojournalismia entistä monimediallisemmaksi, interaktiivisemmaksi ja mukaansatempaavammaksi. Samaan aikaan on herännyt huoli uudenlaisten verkkosisältöjen saavutettavuudesta erityisryhmille, joita Ylen pitäisi palvella yhdenvertaisesti. Tässä tutkielmassa selvitettiin, kuinka saavutettavia Ylen verkkosivuilla julkaistavat erikoisartikkelit ovat erityisesti näkövammaisille käyttäjille. Erikoisartikkeleilla tarkoitetaan verkkoartikkeleita, jotka vaativat ohjelmointia ja joissa käytetään poikkeuksellisia kerronnan muotoja, kuten interaktiivisuutta. Erikoissisällön määrä lisääntyy jatkuvasti Ylen lisäksi muissa suurissa medioissa, mutta aiheesta ei ole aiemmin julkaistu kotimaista tutkimusta. Tutkielman ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää, miten saavutettaviksi näkövammaiset käyttäjät kokevat Ylen erikoisartikkelit ja mitkä ovat erityisesti näkövammaisille keskeisimpiä saavutettavuusongelmia. Toisena tavoitteena oli koota yhteen havaintoja ja konkreettisia ohjeita, joilla sisältöjen tekijät voivat parantaa erikoisartikkeleiden saavutettavuutta. Menetelminä käytettiin käyttäjätestausta, käyttäjien haastattelua ja WCAG-ohjeistukseen perustuvaa saavutettavuusarviointia. Aineistona toimi kolme loppuvuonna 2021 julkaistua erikoisartikkelia. Näkövammaisten käyttäjien kokemuksissa nousi esiin kolme teemaa: artikkelien käyttäminen on näkövammaiselle kuormittavaa ja hidasta, näkövammaiset eivät luota erikoissisällön saavutettavuuteen ja eniten vaikeuksia aiheuttaa artikkelien epäselvyys. Näkövammaisten käyttäjien kannalta merkittävimmät saavutettavuusongelmat liittyivät siihen, että näkyvä informaatio ei ole tarjolla saavutettavassa muodossa. Tyypillisiä ongelmia olivat esimerkiksi puutteelliset alt-tekstit, komponenttien puuttuvat nimi- ja tilatiedot ja saavutettavan ohjeistuksen tai palautteen puuttuminen. Lisäksi artikkeleissa oli jonkin verran HTML-kielen rakenteeseen liittyviä ongelmia, kuten virheellisesti käytetyt otsikkotasot ja kohdistuksen ongelmat. Havaituista ongelmista iso osa on helppo korjata, mutta mitä monimutkaisemmista artikkeleista on kyse, sitä enemmän pohdintaa ja työtä saavutettavuus vaatii. Saavutettavan verkkosisällön tekeminen edellyttää koko organisaation työpanosta, eikä sitä pidä jättää vain ohjelmoijien vastuulle.

Objective Online health and social care services are getting widespread which increases the risk that less advantaged groups may not be able to access these services resulting in digital exclusion. We examined the combined effects of age and digital competence on the use of online health and social care services. Methods We used a large representative population-based sample of 4495 respondents from Finland. Paper-based self-assessment questionnaire with an online response option was mailed to participants. The associations were analyzed using survey weighted logistic regression, exploring potential non-linear effects of age and controlling for potential sex differences. Results Higher age, starting from around the age of 60 was associated with a lower likelihood of using online services for receiving test results, renewing prescriptions and scheduling appointments. Good digital competence was able to hinder the age-related decline in online services use, but only up to around the age of 80. Conclusions Our results suggest that older adults are at risk of digital exclusion, and not even good digital competence alleviates this risk among the oldest. We suggest that health and social care providers should consider older users’ needs and abilities more thoroughly and offer easy to use online services. More digital support and training possibilities should be provided for older people. It is equally important that face-to-face and telephone services will be continued to be provided for those older people who are not able to use online services even when supported.

This book presents a comprehensive overview of the key topics, best practices, future opportunities and challenges in the Digital Marketing discourse. With contributions from world-renowned experts, the book covers: • Big Data, Artificial Intelligence and Analytics in Digital Marketing • Emerging technologies and how they can enhance User Experience • How ‘digital’ is changing servicescapes • Issues surrounding ethics and privacy • Current and future issues surrounding Social Media • Key considerations for the future of Digital Marketing • Case studies and examples from real-life organisations Unique in its rigorous, research-driven and accessible approach to the subject of Digital Marketing, this text is valuable supplementary reading for advanced undergraduate and postgraduate students studying Digital and Social Media Marketing, Customer Experience Management, Digital Analytics and Digital Transformation. peerReviewed

Digital technologies shape our embodied lives and affect our knowledge of the self and the world. The introductory chapter of the book presents the state of the art in the research on digitalisation of health and social care work, with a focus on care for older people. In ageing societies, understanding what it takes to introduce and use digital technologies can pave the way to a successful, sustainable, and equally accessible system of social care and healthcare provision for older people. The chapter discusses some of the limitations in the present discussion and how the book at hand aims to address these gaps. The chapter proposes that living in an increasingly digitalised world requires digital agency, that is the individual’s ability to control and adapt to their surroundings, and to critically address technological determinism in the everyday life. The chapter ends with an overview of the book’s subsequent chapters that demonstrate different aspects to service users’ and care workers’ digital agency based on recent studies of digital technologies in care for older people. peerReviewed

Tarkastelen tutkielmassani saavutettavuutta julkisten kulttuurilaitosten tarjoamien palvelujen ja sisältöjen digitalisoitumiseen liittyvänä kysymyksenä affordanssiteoreettisesta tulokulmasta. Lähestyn asiaa suuntaamalla huomioni tapoihin, joilla museolaitos on muokannut digitaalisen murroksen myötä toimintaansa ja pyrkii nykyisin vastaamaan teknologiavälitteisin keinoin lakisääteisiin velvoitteisiinsa tallentaa yhteiskunnallista tietoa ja tarjota siihen tasavertainen pääsy kaikille kansalaisille. Esimerkkinäni tutkielmassa toimii virtuaalinen museonäyttely, tarkemmin Presidentinlinnan virtuaalinen esittelykierros, jonka erittelyn avulla valotan digitaalisen kulttuuritarjonnan saavutettavuutta ja sen ongelmia käyttöliittymätasolla. Saavutettavuus on ollut viime vuosina Suomessakin runsaasti esillä hallinnollis-poliittisissa yhteyksissä ja erityisesti viitattaessa digitaalisten verkkopalvelujen saatavuuteen ja helppokäyttöisyyteen. Taustalla on yhteiskunnan eri osa-alueiden ja toimintojen yhä läpikotaisempi digitalisoituminen, jonka myötä digitaidoista on tullut normatiivinen ihanne ja tavoiteltava osa kansalaistaitoja. Hallitusohjelmissa digitalisoitumiskehitys esitetään vääjäämättömäksi, ja sillä perustellaan palvelujen saavutettavuuden takaamisen tärkeyttä. Euroopan parlamentin ja Euroopan neuvoston saavutettavuusdirektiivi on yksi esimerkki tällaisesta saavutettavuuspuheesta – hallinnollis-poliittisesta diskurssista, jossa digitaaliset palvelut korostuvat. Suomessa direktiivin pohjalta vuonna 2019 hyväksytty laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta eli niin sanottu digipalvelulaki edellyttää, että julkisen ja kolmannen sektorin toimijat tarjoavat asiakkailleen saavutettavia verkkosivuja ja ottavat ihmisten erilaiset tarpeet huomioon myös sisällöissään. Digitaalisten kulttuuripalvelujen saavutettavuuden ideaali kietoutuu demokraattisen yhteiskunnan laajempiin normatiivisiin ihanteisiin. Yksi niistä koskee tiedon saavutettavuutta. Suomessa esimerkiksi museolaitoksen lakisääteisenä tehtävänä on säilyttää yhteiskunnallista (muisti)tietoa kaikille helposti saavutettavalla tavalla. Digitoitumiskehityksen myötä museotoimijat ovat ottaneet käyttöönsä uudenlaisia keinoja ja herätelleet niiden avulla usein pölyiseksi ja elitistiseksi miellettyä museolaitosta digiaikaan. Virtuaaliset museonäyttelyt ovat tästä yksi havainnollinen esimerkki. Suomalaisten museoiden virtuaalinäyttelyjä on kerätty koronapandemian alussa vuonna 2020 perustetulle Digimuseo.fi-sivustolle, joka mainostaa tarjontaa saavutettavaksi ja kotisohvalla nautittavaksi. Tutkielmani lähtökohtana on havainto, että kun hallinnollis-poliittisen diskurssin pintaa raaputtaa, ei olekaan niin itsestäänselvää, mitä digitaalinen saavutettavuus oikeastaan tarkoittaa yhteiskunnan julkisesti tuotettujen kulttuuri- ja muiden palvelujen kannalta. Taustoitan kysymystä museopalvelujen digitaalisesta saavutettavuudesta ruotimalla hallinnollis-poliittisissa diskursseissa toistuvaa normatiivista saavutettavuusihannetta. Lisäksi valotan museolaitoksen historiaa ja museotoiminnan muutoshaasteita digitalisoitumisen edetessä. Hahmottelen tutkielmassani verkkosivujen saavutettavuuteen ympäristöpsykologi J. J. Gibsonin (1986) affordanssiteoriasta ponnistaen tulokulman, jonka pohjalta suuntaan lähemmän huomioni käyttöliittymätasolle. Konkretisoin Gibsonin affordanssia koskevaa ymmärrystä yhdistämällä siihen aineksia kulttuuritutkija Stuart Hallin (1980/1985) sisäänkoodaus/uloskoodausmallista, jonka ideaa (media)esitysten puhuttelevuudesta ja niissä etusijalle asettuvista tulkinta-asemista muokkaan käyttöliittymätasolle soveltuvaksi. Tutkielman lopuksi teen analyysikokeilun, jossa käytän esimerkkinä Digimuseo.fi-sivustolla tarjolla olevaa, mobiililaitteelle tarkoitettua Presidentinlinnan virtuaalikierrosta. Erittelen, millaisia toiminnan mahdollisuuksia (ja rajoituksia) virtuaalikierros pitää sisällään, ja mitä sen käyttöliittymätason piirteet – tarjoumat – kertovat näyttelyn oletetuista kävijöistä, käyttötavoista ja näyttelyn saavutettavuudesta. Analyysikokeiluni osoittaa, että Digimuseo.fi:n kannettaville älylaitteille tarkoitettu virtuaalinäyttely on saavutettava vain sellaiselle kävijäjoukolle, jolla on hyvä näköaisti, toimiva käsien motoriikka, ja joka on tottunut käyttämään digitaalisia mobiilisovelluksia. Lisäksi erittelyni nostaa esiin, että näyttely on kohdistettu Suomen historiasta ja kulttuurista valmiiksi kiinnostuneille ja/tai niihin jo aiemmin perehtyneille museovieraille. Tiivistäen näyttelyn käyttöliittymäratkaisut asettavat etusijalle keskiluokkaisen suomalaiskävijän, joka vierailee tottuneesti perinteisissä museoissa ja hyödyntää sujuvasti mobiililaitteiden ja -sovellusten logiikkaa.

Tämän pro gradu -tutkielman päätavoitteena oli arvioida sisältöjen löydettävyyttä luovien tekstien julkaisualustoilla sekä kartoittaa löydettävyyteen vaikuttavia informaatioarkkitehtuurisia ratkaisuja. Tutkimuksessa pyrittiin myös tarkastelemaan tarkemmin löydettävyyteen liittyviä informaatioarkkitehtuurin (IA) osa-alueita Rosenfeldin, Morvillen ja Arangon (2015) määrittelemän neljän peruskomponentin – organisointi, nimeäminen, navigaatio ja haku – avulla. Menetelmänä tutkimuksessa toimi heuristinen evaluointi, jota varten koottiin löydettävyyden arviointiin soveltuvat heuristiikat olemassa olevien käytettävyys- ja IA-heuristiikkojen pohjalta. Heuristiset arvioinnit kohdistuivat kolmeen luovien tekstien julkaisualustaan (Wattpad, Quotev ja Commaful), joita arvioimalla pyrittiin löytämään sivustoilla esiintyviä löydettävyysongelmia sekä positiivisia löydettävyyteen vaikuttavia IA-ratkaisuja. Tämän lisäksi tutkimuksessa testattiin koottujen löydettävyysheuristiikkojen soveltuvuutta löydettävyyden arviointiin. Löydettävyysongelmia onnistuttiin havaitsemaan sivustoilla yhteensä 43, joista 16 kes-kittyi Wattpadiin, 14 Quoteviin ja 13 Commafuliin. Vakavuusluokitukseltaan katastrofaalisia ongelmia löytyi sivustoilta yhteensä 2, merkittäviä 13, vähäisiä 24 ja pintapuolisia 4. Määrällisesti suurin osa ongelmista liittyi navigaatioon, kun taas vähiten ongelmia tuotti nimeäminen. Vakavimmat ongelmat keskittyivät selkeästi hakuun siinä missä ulkoasun ongelmat olivat kaikista lievimpiä. Tärkeimpiä positiivisia havaintoja sivustoilla olivat käyttöliittymien sisältökeskeisyys, minimalistinen design, päätoimintojen sekä nimilappujen yleinen selkeys ja personoinnin sekä sosiaalisten toimintojen hyödyntäminen navigaation tukena. Löydettävyyden arviointia varten koottu heuristiikkalista todettiin heuristisen evaluointiprosessin aikana erittäin hyödylliseksi ja toimivaksi työkaluksi, mutta kolmen arvioinnin perusteella on kuitenkin vaikea sanoa, miten heuristiikat soveltuisivat tämän tutkimuksen ulkopuoliseen käyttöön. Myöskään tutkimustuloksista ei voi tehdä yleistäviä johtopäätöksiä ilman alustojen laaja-alaisempaa tarkastelua ja mahdollisia aiheeseen liittyviä jatkotutkimuksia.

Tiedon jakaminen on viestinnällinen prosessi, jossa jaetaan ja vastaanotetaan tietoa. Tähän liittyvät toimintaa ja motivaatiota kuvaavat termit altruismi, prososiaalisuus ja auttaminen. Altruismi viittaa yleisesti toisen hyvää lisäämään pyrkivään epäitsekkääseen käyttäytymiseen tai motivaatioon. Prososiaalisuus viittaa toisen hyvää lisäävään käyttäytymiseen, joka on yleisesti yhteiskunnassa tai jonkin sosiaalisen ryhmän toimesta hyväksyttyä. Työn viitekehyksessä tarkastellaan taulukoiden muun muassa näiden käsitteiden eroja ja yhtäläisyyksiä. Tutkielmassa tarkastellaan kartoittaen tiedon jakamisen altruistia, prososiaalisia ja auttavia tekijöitä systemaattisen kirjallisuuskatsauksen ja laadullisen analyysin menetelmällä. Aineistoksi seulottiin 43 tutkimusartikkelia, joiden sisältöä tarkastellaan jakamalla niitä kokonaisuuksiin ja taulukoimalla muuttujia ja tuloksia. Aineistoa tarkastellaan jakamalla se (1) suoran vaikutuksen hypoteeseihin (35 artikkelia), (2) moderoiviin muuttujiin ja polkumalleihin (5 artikkelia) sekä (3) verkkopalveluiden motivaatioiden tarkasteluun (6 artikkelia). Suoran vaikutuksen hypoteeseista altruismin yhteyttä eri tavoilla määriteltyyn tiedon jakamiseen oli tutkittu eniten (24 artikkelia, 68,6 %), minkä lisäksi oli muun muassa tutkittu auttamisen iloa (7 artikkelia, 20 %) ja prososiaalisia käsitteitä (2 artikkelia, 5,7 %). Altruismi-hypoteeseista 79 % sai tukea. Moderoivia muuttujia tarkasteltiin neljässä artikkelissa (yhteisöluottamus, työryhmän negatiivinen tai positiivinen tunneilmapiiri, sukupuoli ja kollegoihin tai esimieheen luottaminen) ja yhdessä artikkelissa oli polkumalli. Motivaatioita verkkopalveluissa (sosiaaliset verkko- tai verkostopalvelut) tutkittiin kuudessa tutkimuksessa, joissa altruismi tai prososiaalinen käyttäytyminen sijoittui motivaationa eri sijoille ensimmäisestä keskivaiheille tai loppupäähän riippuen verkkopalvelusta. Yhteenvedossa ja pohdinnassa käsitellään tulosten merkitystä ja aihepiirin löydösten suhdetta tutkielman lähtökohtiin. Tiedon jakamisen motivaatioiden kokonaiskuvaan tässä tutkielmassa tarkastellut tekijät tuovat toisen huomioimisen (toisen hyvän) korostamista. Tutkimusta on julkaistu merkittäviä määriä viime vuosina. Tulokset vahvistavat ja laajentavat käsitystä aihepiirin kokonaisuudesta ja julkaistusta tutkimuksesta. Lopuksi käsitellään tutkielman rajoituksia (esim. täydennyshakujen puute) jatkotutkimusehdotusten ohella.

Web accessibility aims to create web services usable for everyone, and thus, to prevent exclusion. This thesis examined how the consideration of web accessibility can be included in the work of user experience (UX) consultants. The aim of the thesis was to find out a way to support UX designers in doing accessible design while they work in a consultancy company. Therefore, the research questions were: How can UX consultants include accessibility in their design work? What kind of processes or tools would support the accessible design? The thesis studied literature to find out what accessibility is, how it is achieved, and what limits having it as a part of a web service creation process. In addition, the literature research phase studied designer’s and UX’s relation to accessibility. As the focus was on consultancy context, also the role of a UX designer in the team and agile projects were studied. Based on the literature, accessibility is still quite unknown to many designers and there are factors limiting considering it in projects. To study more about the state of accessibility in the design work, nine UX designers were interviewed about their roles and relation to accessibility. It turned out that the de-signers already consider accessibility in their work but practicing accessible design de-pends a lot on their own effort and the level of knowledge varies between the designers. Nevertheless, the finding changed the focus of the thesis from including accessibility to supporting accessibility in their work. Another main finding from the interviews was that discussion with a person having more knowledge is the most preferred way to learn about accessibility. Based on the literature and the interviews, this thesis created a role of an internal accessibility specialist for a consultancy company employing UX designers. The thesis de-scribed the role and its tasks which support UX designers’ accessibility knowledge. The main tasks defined were discussion help for designers’ regarding their project work and internal training focusing on detailed topics of accessibility. The tasks were evaluated with an online questionnaire for UX consultants. The questionnaire gathered 37 answers and they confirmed that there is interest towards discussion help and monthly training sessions. This thesis suggests consultancy companies with UX capability to recruit an internal accessibility specialist.

Background: Overweight and obesity are major problems worldwide, and they lead to an increased risk for several diseases. The use of technology in the treatment of obesity is promising, but in the existing literature, there is considerable uncertainty regarding its efficacy. In this review, we included web- and mobile-based weight loss interventions that were implemented remotely in rehabilitation settings. Objective: The aim of this systematic review is to study the effectiveness of physical activity-promoting web- and mobile-based distance weight loss interventions in rehabilitation settings on body composition in comparison with control groups that did not use technology. Methods: Studies were searched from 9 databases. The inclusion criteria were as follows: population: age 18-65 years; intervention: physical activity-promoting web- and mobile-based distance weight loss interventions; comparison: control groups without the use of technology; outcome: changes in BMI, waist circumference, or body fat percentage; study design: randomized controlled trial. The quality of the studies was assessed by 2 researchers. Meta-analysis was performed, and we also conducted a meta-regression analysis to evaluate the factors associated with the changes in body composition outcomes if statistical heterogeneity was observed. Results: The meta-analysis included 30 studies. The mean quality of the studies was 7 of 13 (SD 1.9; range 3-10). A statistically significant difference was observed in BMI (mean difference [MD] 0.83, 95% CI 0.51-1.15 kg/m2; P

Purpose The purpose of this paper seeks to develop a motivation-based complementary framework for temporally dynamic user preferences to facilitate optimal timing in web personalisation. It also aims to highlight the benefits of considering user motivation when addressing issues in temporal dynamics. Design/methodology/approach Through theory, a complementary framework and propositions for motivation-based temporal dynamics for further testing are created. The framework is validated by feeding back findings, whereas some of the propositions are validated through an experiment. Findings The suggested framework distinguishes two ways (identifying/learning and shifting) of using a motive-based approach to temporal dynamics in web personalisation. The suggested outcomes include enhanced timing in matching current preferences and improved conversion. Validation measures predominantly support both the framework and the tested propositions. The theoretical basis for the approach paves a path towards refined psychological user models; however, currently on a complementary level. Research limitations/implications While the framework is validated through feeding back findings, and some of the propositions are validated through basic experimentation, further empirical testing is required. Practical implications A generalised approach for complementing personalisation procedures with motivation-based temporal dynamics is offered, with implications for both user modelling and preference matching. Originality/value This paper offers novel insights to web personalisation by considering the in-depth effects of user motivation.

In this study, we delve into the perceived quality of recommendations provided by AI-based virtual service assistants (VSAs). Specifically, the role of the social presence of VSAs in influencing recommendation perceptions is investigated. We also explore how the social presence of a VSA is formed and how perceived anthropomorphism plays a vital role in shaping social presence and eventually instilling trust in VSAs among consumers. These relationships are examined in the context of online government services. The results indicate that consumer interaction with VSAs - manifesting via perceived anthropomorphism, social presence, dialog length, and attitudes - improves recommendation quality perceptions, which further instills trust in VSA-based recommendations. Perceived anthropomorphism was found to strongly influence the formation of social presence, whereas trust and recommendation quality - the outcomes of social presence - were found to be partially conditional on the dialog length and the degree of positive attitudes toward VSAs. The findings additionally suggest that a VSA can be considered a social actor that possesses the capability to bring a “human touch” to online services, therefore improving the overall online service experience. peerReviewed

COVID-19 was declared a global pandemic on March 11, 2020. Since then, it has had an undeniable impact on many aspects of society, with far-reaching effects. The COVID-19 pandemic has likely affected music therapists in various ways, as they typically work in-person with their clients, often in healthcare related settings. This study aims to investigate the COVID-19 pandemic’s impact on the professional practice of music therapists. A questionnaire was shared online to certified music therapists around the world during the early stages of the COVID-19 pandemic. There were three broad areas of inquiry that the questionnaire covered, including the situational changes and/or practical adaptations that music therapists have seen in their clinical practice, music therapists’ utilisation of technology in their practice in the transition to virtual therapeutic settings, and music therapists’ current self-perception of their professional identity. Results show that music therapists have adapted their professional practices in various ways, resulting in a diverse range of clinical settings. In some circumstances, music therapy has been deemed as an essential service, and music therapists have continued their practices in health care facilities. In others, music therapists have had to shift their practice to a telehealth model of care in order to resume seeing their clients in a virtual therapy setting. The divide between essential and non-essential music therapists is evident from the range of clinical settings reported, and stems further into music therapists’ perceptions of their professional identity. Music therapists who have transitioned to a virtual practice reported some positive business-related outcomes, but also reported limitations to their approaches and use of specific interventions. Results also indicate that there is some hesitancy or uncertainty in regard to relevant data protection laws and their applications within a virtual music therapy practice. peerReviewed

Verifiable credentials, coupled with decentralized ledger technologies, have been potential providers of trustworthy digital identity for individuals, organizations, and other entities, and thus, potential enablers of trustful digital interactions. The rapid development of this technology—called self-sovereign identity (SSI)—and the ecosystems built around it have been fostered even more by the societal needs stemming from the current pandemic crisis, when governments, non-profit organizations, businesses, and individuals are working together on different aspects of SSI to enable mainstream adoption. In this study, we build on rich qualitative data gathered from SSI practitioners to give a fresh overview of the perceived benefits and challenges of SSI. The paper advances research on the domain of SSI adoption and provides valuable insights into the feasibility of SSI for practitioners both in the private and public sectors peerReviewed

Tässä selvityksessä on kartoitettu ura- ja koulutusvalintoja tukevia tietojärjestelmiä eri maissa, tähän käyttöön soveltuvia tietovarantoja Suomessa ja esitetty kehitysehdotuksia, joilla Suomessa voidaan aiempaa paremmin vastata muuttuvien työmarkkinoiden haasteisiin. Selvityksessä on tehty katsaus ura- ja koulutusvalintoja, siirtymiä ja nivelkohtia käsittelevään tieteelliseen tutkimukseen. Selvityksessä esitetään perinteistä laajempi työmarkkinatiedon käsite, joka sisältää ulkoisia työmarkkinoita kuvaavan informaation lisäksi digitaalisten palvelujen henkilökohtaistamiseksi tarvittavaa tietoa. Raportin johdanto kuvaa tätä työmarkkinatiedon kenttää ja esittelee hankkeen tavoitteet ja selvityksen lähestymistavan. Raportin toinen luku kuvaa käytössä ja kehitteillä olevien työmarkkinatieto- ja ohjausjärjestelmien yleispiirteitä ja kehityehdotusten taustaa. Kolmas luku kuvaa järjestelmiä vertailumaissa. Neljäs luku kartoittaa Suomessa käytettävissä olevia tietovarantoja ja tieto- ja ohjauspalveluja. Viides luku tarjoaa katsauksen ura- ja koulutuspolkujen siirtymistä ja nivelvaiheista tehtyyn tutkimukseen. Kuudes luku esittää joukon kehitysehdotuksia. Ehdotuksia on taustoitettu erityisesti avoimien tietovarantojen, elinikäisen oppimisen, uusien sääntelytarpeiden ja data-analytiikan uusien mahdollisuuksien näkökulmista. nonPeerReviewed

Acceptance and commitment therapy (ACT) programs have rarely been used as tools for promoting adolescents' career preparation. This randomized controlled trial examined the possibility to promote the career preparation of Finnish ninth-grade adolescents (n = 249, 49% females) with a web-based five-week ACT-based online intervention program. Participants were randomly assigned to three conditions, of which two groups received an iACT including support via SMS (iACTface: iACT+two face-to-face sessions; only iACT: iACT with no face-to-face sessions) and the third (control) group received no treatment. The results showed that career-related insecurity decreased as a result of the intervention irrespective of adolescent gender or academic achievement. Intervention effects in career-choice self-efficacy, in turn, were moderated by gender as such that girls benefited more from face-to-face support during intervention than boys. All the detected immediate effects were maintained at the six-month follow-up. In turn, delayed intervention effects in career-related insecurity and career-choice self-efficacy were mainly observed among adolescents with low academic achievement. The effect sizes of the found intervention effects were moderate. The results suggest that ACT-based online intervention programs have potential to promote adolescent career preparation. However, such interventions might be especially effective for subgroups of adolescents. peerReviewed

Understanding adolescent usage activity and experiences in web-based psychological intervention programs helps in developing universal programs that can be adopted for promotion of adolescent well-being and prevention of mental health problems. This study examined the usage activity, perceived usefulness (i.e., learning of mindfulness, acceptance and value-related skills), and program satisfaction of 157 Finnish ninth-grade adolescents, who participated in a school-based five-week universal acceptance and commitment therapy web intervention called Youth Compass. Individual and growth environment-related antecedents were measured before the five-week intervention, adolescents' usage activity during the intervention, and perceived usefulness and satisfaction after the intervention. The results showed that female adolescents and adolescents with high self-regulation were more active program users and had more positive experiences of the program. Most of the adolescents used the program on at least a moderate level and perceived it to be moderately or highly useful and satisfactory. Four subgroups of adolescents were identified based on their usage activity, perceived usefulness, and satisfaction: adolescents in the satisfied group (41%) had average activity and high perceived usefulness and intervention satisfaction, the dissatisfied group (18%) had low activity and very low perceived usefulness and intervention satisfaction, the active group (8%) had very high activity and average perceived usefulness and intervention satisfaction, and the moderate group (33%) had average activity, perceived usefulness and intervention satisfaction. Gender, academic achievement, closeness to mother and teacher, and conflict with teacher were significantly related to subgroup membership. The results suggested that adolescent usage activity, perceived usefulness, and satisfaction with the Youth Compass program may to some extent be predicted based on different factors., Highlights • Most of the adolescents (82%) were moderately to highly satisfied with Youth Compass. • Program usage and experiences were connected mainly to gender and self-regulation. • Four user profiles were identified: satisfied, dissatisfied, active, and moderate. • Profile membership was associated with various individual and environmental factors.

Tieteen termipankki on vuonna 2012 avattu verkkopalvelu, joka rakentaa avointa ja jatkuvasti päivitettävää termitietokantaa tiedeyhteisön ja kansalaisten käyttöön. Termipankin sisältöjen on tarkoitus karttua kaikkien maamme tutkimusalojen tutkijoiden voimin. Mukana on nyt arviolta noin kolmannes kaikista Suomessa harjoitettavista tieteenaloista. Termipankissa työskenteleville asiantuntijoille ja termipankin käyttäjille syksyllä 2019 suunnattujen kyselyjen perusteella termipankki on keskeneräisyydestään huolimatta vakiinnuttanut asemaansa tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden työkaluna sekä kaikkien kiinnostuneiden käytössä olevana tietolähteenä.

Purpose This paper aims to examine the service experience in an online support community of consumers to understand the nature of social support and how it is experienced and enacted by vulnerable consumers. Design/methodology/approach A netnographic study was conducted to examine vulnerable consumers’ participation in an online support group for weight management. The Linguistic Inquiry Word Count (LIWC) program was used, and additionally data were coded using open coding. A hybrid approach to data analysis was undertaken using inductive and deductive methods. Findings The findings suggest online social support groups can be used as an online “third place” to support vulnerable consumers, with vulnerable groups engaging with the online support group differently than those in the normal weight group. Social support was also found to be bi-directional in nature. Research limitations/implications This study only investigates one online support group. To gain deeper insights, other support groups should be examined over a longer period. Practical implications This paper demonstrates that transformative services have the hidden capacity to optimize their services to enable vulnerable consumers to co-create social support in a safe place, thus providing a non-judgmental environment with the end goal of improving their health and well-being. Social implications Findings reveal how services can enable marginalization and stigmatization to be overcome and inspire social action through the use of online support groups. Originality/value This research is unique in that it used a netnography approach to examine how vulnerable consumers interact in an online service setting, reducing self-report bias and allowing for a natural research setting, thus allowing a unique understanding of how vulnerable consumers experience and enact social support.

Pilvipalvelujen käyttö ohjelmistoalustoina yleistyy jatkuvasti. Uusia ohjelmistoja näille alustoille toteutettaessa on pilvinatiivi arkkitehtuuri ja pilven tarjoamat mahdollisuudet otettavissa huomioon alusta alkaen. Uusien ohjelmistojen lisäksi pilvipalveluihin migroidaan myös vanhoja ohjelmistoja, joiden arkkitehtuuri ei suoraan vastaa pilvinatiivia ajatusmaailmaa. Pilvipalvelualustat tarjoavat kuitenkin useita hyötyjä myös näille legacy-ohjelmistoille. Tässä työssä käsitellään eri vaihtoehtoja migraation toteutukseen kyseisille ohjelmistoille. Tätä työtä varten toteutettiin .NET-ohjelmisto, jolla vertailtiin migraatioprosessia kolmelle eri pilvipalvelulle: Amazon AWS, Microsoft Azure ja Google Cloud Platform. Vertailussa ohjelmisto siirrettiin kullekin alustalle sekä PaaS-, että FaaS-arkkitehtuureille pohjautuviin ratkaisuihin. Vertailun perusteella varsinkin Azuren ja AWS:n olevan kypsiä alustoja monipuoliselle .NET-ohjelmistojen pilvimigraatiolle. Työssä esitellään päätöksentekomalli, jonka tarkoituksena on tarjota työkalu erilaisten migraatiopolkujen vertailuun. Päätöksentekomalli perustuu Cloudstep-malliin ja pilvimigraation kuuteen strategiatyyppiin. Mallissa kartoitetaan sekä organisaation, ohjelmiston, että pilvipalvelualustan rajoitteet, joiden perusteella voidaan löytää sopiva pilvipalvelu, palvelutyyppi ja migraatiostrategia. Mallin eri vaiheet käydään myös läpi .NET-ohjelmistojen näkökulmasta, yhdistäen tähän käytännön vertailusta saadut kokemukset. Työn tuloksena tuotettu päätöksentekomalli mahdollistaa eri vaihtoehtojen vertailun loogisella, rajoitteisiin perustuvalla tavalla ja antaa mahdollisuuden arvioida pilvimigraatiota kokonaisuutena organisaatiosta aina pilvipalveluun ja teknisiin ratkaisuihin asti. Sopivia migraatioprosesseja on kuitenkin paljon, ja ne riippuvat lukemattomista eri muuttujista, joten kattavan mallin luominen on haastavaa. Tässä työssä esitelty malli kuitenkin tarjoaa vähintäänkin yhden työkalun lisää sopivien migraatiopolkujen arviointiin.

nonPeerReviewed

The internet is used increasingly as a platform both for free expression and e-commerce. The internet has unique security and privacy risks. Such risks include the threat of criminal cyberattacks, including hacking and doxing. Internet users have a variety of attitudes towards the security and privacy risks involved with using the internet and distinct concerns and behaviors with regard to expressing themselves online. In order to mitigate the security and privacy risks of the internet, some internet users spend valuable time thinking about and configuring the security settings of their devices. They may also have different attitudes towards personal spending of money for cybersecurity products and services. This article presents a survey of research and describes a research model to address these issues. Latent factors are proposed for expression reluctance, attitude toward personal cybersecurity purchasing, and attitude toward time expenditure on cybersecurity. The authors also present the results of an analysis using two of the factors.

nonPeerReviewed

PurposeThis study aims to understand how online weight loss services could help customers achieve a durable change. The particular focus is on exploring the roles of value co-creation and well-being outcomes in reinforcing the transformative value potential, which is argued to be realized as customers’ intentions to continue a healthier lifestyle after the service period has ended.Design/methodology/approachData was collected from the participants of an online weight loss service (n = 498), and a conceptual research model was tested using structural equation modelling.FindingsThe results imply that compliance with the guidelines and social support are two value co-creation activities that can influence the well-being outcomes of transformative services (i.e. perceived behavioral control and satisfaction with one’s achievements). These well-being outcomes help attain the transformative value potential of online weight loss services. However, the actual weight loss affected the transformative value potential only through customers’ satisfaction with their achievements as a subjective well-being outcome.Originality/valueThis study provides insight into the transformative value potential of services in the weight loss context. This study contributes to the transformative service research by focusing on the role of online services in reinforcing a durable change through the co-creation of value and improvements in customers’ well-being.

Highlights: Parents of children with chronic conditions can benefit from an ACT web intervention. Cognitive defusion and acting with awareness mediated effects on psychological symptoms. General psychological flexibility did not mediate effects on outcomes. Improving mindfulness skills aid in optimizing treatment effects in online interventions. peerReviewed

Lailla digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (digipalvelulaki) pannaan kansallisesti täytäntöön saavutettavuusdirektiivi. Digipalvelulaki on tullut voimaan 1.4.2019, mutta voimaantuloon liittyy useita siirtymäaikoja, joista keskeisimmät päättyivät 23.9.2020. Tässä artikkelissa tarkastellaan digipalvelulain keskeisiä käsitteitä ja soveltamisalan rajoituksia yliopistojen kontekstissa. Artikkeli myös avaa keskeiset lakiin liittyvät käsitteet. Yliopistojen kohdalla merkittävä soveltamisalan rajaus on se, että lakia ei sovelleta yliopiston sisäisen hallinnon järjestämiseen. Digipalvelulaissa on myös soveltamisalan rajoituksia koskien opetusta ja tutkimusta. Myös aikasidonnaisen median poikkeus on yliopistojen kohdalla merkittävä. Artikkelissa käsitellään myös saavutettavuusselostetta, saavutettavuuspalautetta sekä kohtuutonta rasitetta. Artikkelissa ei käsitellä kuitenkaan digipalvelulain 2 luvun digitaalisten palvelujen järjestämistä yleisölle koskevaa lukua tai saavutettavuusvaatimusten valvontaa ja oikeussuojaa koskevaa 4 lukua. nonPeerReviewed

The aim of this study was to develop and test a model that examined the interactions among the customer value framework, recommendation intention and customer characteristics in an online travel community (OTC). Data were obtained using Amazon Mechanical Turk from 251 members of an OTC as a sample. The partial least squares method was used to analyse the data. We found that all the variables of the customer value framework, including functional value, hedonic value and social value, were positively related to recommendation intention. In addition, using multi-group analyses, the study found differences between how different customer segments perceive each of the value dimensions and their effect on recommendation intention. Theoretical and managerial implications are offered. peerReviewed

Purpose: Online offerings for transformative services create value for consumers, although little research examines the process through which these services deliver this value. The purpose of this paper is to develop a comprehensive framework to capture the complexity of the co-creation of transformative value experienced by the consumers of online transformative services. Design/methodology/approach: This paper uses a netnography approach to examine longitudinal data from an online weight management program. In total, this research examines 15,304 posts from 3,149 users, including eight staff users. Findings: Consumers integrate a range of social support resources, from informational support to esteem support, which provide a range of benefits such as new ideas and self-efficacy that underpin the different types of value such as epistemic and personal value. The degree of co-created value differs across the consumption experience but culminates over time into transformative value. Research limitations/implications: The proposed framework may be useful beyond the weight management and online contexts; however, further work is required in a range of behavioral contexts and other modes of service delivery. Practical implications: By understanding the resources consumers integrate and value, co-created services can develop appropriate value propositions to assist in improving consumers’ well-being. Originality/value: This research provides a comprehensive framework of the transformative value co-creation process, extending on existing frameworks which examine either the process, value co-creation or the types of value co-created. peerReviewed

Nettiterapiat tarjoavat lääkärien näkökulmasta hyväksytyn tavan tarjota hoitoa. Kyselytutkimuksessa lääkärit katsoivat ne kuitenkin alkuvaiheen hoitoa täydentäväksi lisäksi eikä ainoaksi hoitovaihtoehdoksi. Nettiterapia ei saisi jäädä irralliseksi muusta hoitopolusta. nonPeerReviewed

The emerging digital infrastructure enables the public authorities to shape their processes and to create attractive digital services for the citizens and the business actors. The public processes, services and infrastructure, however, engage with global and local public and private digital infrastructure and service providers. The complex comprehensiveness of the digital infrastructure and the services challenges the public authorities and create new types of security risks. The achieving of the benefits of the digitalization of public processes and services without increasing security risks requires the adopting of novel approaches to digital security. The paper refers to a framework that aims to balance the digitalization and digital security of society. The approach follows the complex adaptive system and social system theories. The paper demonstrates the framework with widely known digital service indexes and digital security indexes. The paper applies the referred framework and the results of its demonstration in a case study about the governing of the digitalization resources and activities of the regional authorities. The case study was related to a major structural reform. The aim of the reform was to form and launch the operations of new counties. The means of the reform included the co-creation of new types of digital processes and services in collaboration and with the citizens and the business actors as well as with the central government. The empirical data of the case study included the ICT costs, digitalization efforts, shared ICT services and digital security situation of the regions. The central government analyzed the empirical data for the simulation of the financial negotiations between the central government and the regions. The results of the case study show that the framework supported the outlining of the contents of the empirical data so that both the digitalization and digital security aspects were concerned and visualized. The authorities will apply the results of the analysis for the governing of the regions. peerReviewed