Search

Kirjoittajat osallistuivat syksyllä 2022 Oslossa kahteen tilaisuuteen, joissa kuultiin hedelmien ja marjojen kasvinsuojeluun ja laatuun liittyvää uutta tietoa. Pohjoismainen omenan laatuverkosto piti työpajan 7.-8.11.2022. Suomesta mukana oli seitsemän henkeä. Työpajasta siirryttiin suoraan hedelmän- ja marjanviljelyn neuvojien järjestämään seminaariin (Frukt- og bærseminaret, Norsk Landbruksrådgiving). Tapahtumissa esityksien pääpaino oli erityisesti omenan laatumittauksissa, fungisidiresistenssissä sekä hyönteistuhoojissa.

openaire: EC/H2020/856602/EU//FINEST TWINS The Government of Finland is targeting carbon neutrality by 2035. Increasing electrification emphasizes the need for significant emission reductions in power generation. As reduction in power generation emissions is partly realized by increase in intermittent energy sources, electricity storage may become an important part of a carbon neutral power system. This study investigates the behavior of electrical storages as a part of a large-scale national carbon-free power system model. As a case study, a three-year model of a carbon-free Finnish power system set in 2050 with the aim to identify various factors affecting electricity storage, and the results are compared with literature. The proposed case study features various scenarios with a national power system with very high amounts of renewables and a significant hydro capacity, while amount of combustion-based energy production is minimal. In addition, hydrological stress scenarios representing historically severe drought years were introduced. The amount of electricity storage needed was found to be most affected by nuclear and electricity trading capacities, which is consistent with literature findings. The data period used as basis for modeling also affected the need for electricity storage, as interannual variations in renewable production were found to have a large effect on modeled results. The needed electricity storage capacities increased significantly in the stress scenarios. The electricity storage need was found to be seasonal in nature, but this may be partly due to missing demand flexibility within the modeled power system, which caused very large individual storage discharge peaks. The results emphasize the need to take several years of historical data into account to ensure system availability in different conditions. Highlights: Nuclear energy was found to decrease system costs in a 100% carbon-free power system. Multi-year modeling is essential to secure system availability due to the important role of hydropower and seasonal wind variability.Electricity storages were found to be seasonal in nature. The main reason was exceptionally low windiness during individual periods, which resulted in large but temporarily short power deficits due to insufficient flexibility obtained from hydropower and power imports. This was especially evident in stress scenarios and mainly contributed to the higher costs in low-nuclear scenarios. Detailed hydropower modelling of historically exceptional dry seasons in Finland was utilized as one stress scenario. Exceptionally, dry long-term period increased the need for electricity storages significantly due to the lost flexibility offered by hydro and reduced electricity import capacities.

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin pehmo- ja tiivispaperia valmistavan tuotantolaitoksen varaston toimintaa. Työn tavoitteena oli selvittää varastoinnin merkittävimmät haasteet sekä tuottaa näihin haasteisiin kehitysehdotuksia. Tutkimuksessa hyödynnettiin niin määrällistä kuin laadullista dataa. Teorian ja kerätyn datan avulla muodostettiin kehitysehdotuksia tehostamaan kohdeyrityksen varastointia tulevaisuudessa. Laadullista dataa käytettiin varaston ongelmakohtien selvittämiseen, kun taas määrällistä dataa käytettiin muun muassa varaston eri osien etäisyyksien, kapasiteetin ja lavamäärien tarkasteluun. Varaston lavamäärien vaihtelua tutkittiin vuosilta 2020 ja 2021. Suurimpina haasteina varastoinnissa havaittiin tuotteiden suuri määrä, tilan puute sekä tilojen sokkeloisuus. Tilanpuutteeseen on monia syitä, mutta tässä tutkimuksessa tarkasteltiin varaston näkökulmaa. Muita tunnistettuja varastoinnin haasteita olivat muun muassa turha työ sekä varastonimikkeiden sijoittelu varastotiloissa. Tilanpuute rajoittaa osin myös näiden osa-alueiden kehittämistä, joten merkittävimmät kehitysehdotukset koskivat tilankäytön tehostamista. Toisaalta kehitysehdotuksissa nostettiin esiin myös varastoautomatiikan mahdollinen käyttöönotto sekä sen vaikutus varastoinnin kokonaisuuteen. Tutkimus vahvistaa ennakko-olettamusta varaston liian korkean täyttöasteen ja heikon tehokkuuden yhteydestä. Korkea täyttöaste aiheuttaa turhaa työtä ja heikentää varaston järjestystä. Kohdeyrityksen tapauksessa tämä ilmenee lisäksi sillä, että eri varastonimikkeillä ei ole pysyviä vakituisia paikkoja varastossa. Lyhyen aikavälin kehitysehdotuksissa korostui etenkin varaston kapasiteetin kasvattaminen läpivirtaushyllyköillä sekä pienempien eräkokojen kautta saavutettavat hyödyt varastoinnissa. Pidemmän aikavälin kehitysehdotuksissa taas korostui valinta manuaalisen ja automaattisen varastoinnin välillä. Automaattisella varastoinnilla olisi mahdollista ratkaista useita varastoinnin nykyisistä haasteista. Jos yritys jatkaa manuaalista varastointia, turhaa työtä voitaisiin vähentää ottamalla käyttöön tietokoneen optimoimat keräilyreitit. Kohdeyrityksen tapauksessa varaston tilankäytön ja tehokkuuden näkökulmasta automaattivarasto olisi paras vaihtoehto, joskin varsin suuri investointi. This thesis was done for a tissue and greaseproof paper manufacturer, and it considers warehousing. The aim of this thesis was to clarify the most significant challenges in the warehouse and to produce development proposals for these challenges. In the research, quantitative and qualitative data were used. Qualitative data was used to help to find challenges in the warehouse and quantitative data was used to for example determine distances, capacity, and the number of pallets. The variation in the number of pallets in the warehouse was studied for the years 2020 and 2021. The most significant challenges were the large number of products, lack of space, and the complexity of the facilities. There are many reasons for the lack of space but in this study, only the warehouse perspective was studied. Other challenges were unnecessary work and the placement of inventory items for example. The lack of space limits the improvement of these parts of warehousing. Because of that, the most significant development proposals focus on more effective use of space. On the other hand, warehouse automation and its impacts on warehousing were also considered as a part of development proposals. The research confirms the presumption of the connection between the high filling rate of the warehouse and weak efficiency. The high filling rate causes unnecessary work and undermines the order of the warehouse. In this case, there are no permanent positions in stock-keeping units because of a lack of space. In the short-term development proposals, the increase in warehouse capacity with flow-through shelves and the benefits in storage achieved through smaller lot sizes were especially emphasized. In the long-term development proposals, the choice between manual and automatic storage was emphasized. With automated warehousing, it is possible to solve many current challenges. If manual storage is chosen unnecessary work can be reduced with computer-aided picking. In this case, an automated warehouse would be the best option considering space usage and efficiency. On the other hand, the required investment would be big.

Tämä diplomityö tehtiin yritykselle, joka on erikoistunut varavoimakoneisiin sekä palopumppuihin liittyviin kokonaisratkaisuihin, tuotteisiin ja huoltopalveluihin. Työn tavoitteena oli kehittää kohdeyrityksen toimintaa selvittämällä yrityksen toiminnan nykytila, luomalla yritykselle uusia prosessikuvauksia ja analysoimalla yrityksen varastonohjausta. Työn tuloksina yritykselle saatiin luotua visuaaliset ja tekstimuotoiset prosessikuvaukset asiakastietojen hallinnan, tarjouslaskennan ja myyntitilauksen prosesseista. Prosessikuvausten avulla yritys pystyy vakioimaan toimintatapojaan. Niiden avulla jokainen työntekijä tietää, mitä prosesseissa tulee tehdä ja toiminnan kannalta tarpeelliset toiminnot tulevat suoritetuksi. Kuvausten avulla pystytään ratkaisemaan myös joitakin nykytilan selvityksessä esiin tulleita kehityskohtia. Nykytilan selvityksessä ja prosessikuvausten luomisessa tutkimusmenetelmänä käytettiin yrityksen työntekijöiden kanssa käytyjä teemahaastatteluja. Yrityksen palopumpun nimikkeistä tehtiin ABC- ja SDE-analyysit, joiden tarkoituksena oli ryhmitellä nimikkeet ostohintojen ja toimitusaikojen mukaan. Ryhmittelyä käytettiin osana nimikkeiden ohjausperiaatteiden määrittelyä. Tutkimuksessa analysoitiin myös yrityksen tämän hetkisiä palopumpun ohjausperiaatteita ja huomattiin, että nimikkeiden tämän hetkiset ohjausperiaatteet olivat pääpiirteittään toimivia. Nimikkeiden ohjausta voitaisiin kuitenkin kehittää määrittämällä nimikkeet, joita olisi taloudellisesti kannattava ostaa monia kerralla määräedun saamiseksi. Nimikkeiden ryhmittelyä ja ohjausperiaatteita yritys pystyy laajentamaan myös muihin nimikkeisiinsä. ABC- ja SDE-analyysin tekemisessä sekä ohjausperiaatteiden määrittämisessä tutkimusmenetelmänä käytettiin yrityksen toiminnanohjausjärjestelmästä saatua dataa sekä teemahaastattelua. Tutkimustulosten lisäksi yritykselle esitettiin jatkokehitysehdotuksia, jotka perustuvat nykytilan selvityksessä ja tutkimuksen aikana esiin tulleisiin asioihin. Yritykselle tällä hetkellä tärkeimpänä jatkokehitysehdotuksena pidetään prosessikuvausten luomista myös muista yrityksen prosesseista.

Kun teollisessa ympäristössä keskustellaan varastoinnista, nousevat usein sen aiheuttamat kulut ja muut rasitteet esiin. Varastointi nähdään siis prosesseja raskauttavana tekijänä. Varastot ovat kuitenkin kriittinen menestystekijä, kun tarkastellaan hyvää asiakaspalvelua. Näin ollen varastoista aiheutuvat haittavaikutukset on saatava minimoitua parantamalla varastointia jatkuvasti. Tämän työn kohdeyritys oli joutunut tilanteeseen, jossa sen vara- ja kulutusosia tarjoavan palveluorganisaation merkittävin ulkoistettu jakelukeskus oli joutunut laajentamaan toiseen lähellä sijaitsevaan varastoon. Tämä oli tapahtunut varastojen keskittämisprojektin seurauksena. Alkuperäinen ja uusi varasto sijaitsivat vajaan kilometrin etäisyydellä toisistaan. Näin ollen ne olivat osana samaa yksittäistä jakelukeskusta, mutta toimivat eri osoitteista. Tämä aiheutti haasteita tuontiin, vientiin ja varastointiin liittyen. Tässä työssä sopeuduttiin kahden varaston tilanteeseen, johon kohdeyritys oli ajautunut, ja pyrittiin kehittämään toimintaa nimikkeiden sijoittelun avulla. Tämän diplomityön tavoitteena oli määritellä kohdeyrityksen näkökulmasta optimaalisin tapa varastoida nimikkeitä ulkoistetun jakelukeskuksen kahdessa eri osoitteessa toimivassa varastossa. Tavoite piti sisällään sen hetkellisen optimaalisimman varastojaon selvittämisen, eli mitä nimikkeitä tulee varastoida missäkin, sekä päätöksiin vaikuttavien ajureiden selvittämisen ja niiden analysoinnin. Tutkimuksessa hyödynnettiin sekä laadullista että määrällistä aineistoa. Laadullinen aineisto kerättiin pääosin teemahaastatteluilla kohdeorganisaation asiantuntijoilta. Haastatteluilla kerättiin aineistoa erityisesti kohdeyrityksen eri tiimien suorituskyvystä ja sen mittaamisesta, suhteesta tarkasteltavaan jakelukeskukseen, jakelukeskuksen jakautumisen vaikutuksista tiimeissä sekä jakelukeskuksen toiminnan kehittämisestä. Määrällinen aineisto kerättiin kohdeyrityksen ja ulkoistetun jakelukeskuksen yhteisestä ERP-järjestelmästä. ERP-järjestelmästä kerättiin dataa aluksi yleisesti alkutilanteesta. Analysointivaiheessa kerättiin erityisesti nimikkeiden materiaali- sekä myyntidataa, jota analysoitiin päätöksenteon tueksi. Nykytila-analyysin avulla löydettiin merkittäviä ongelmia toiminnasta. Eri sidosryhmien haastattelujen avulla kerättiin lisää ongelmakohtia kahteen varastoon liittyen. Lisäksi näkemyksiä saatiin suoraan jakelukeskuksen johdolta epävirallisien palavereiden avulla. Näistä ongelmakohdista muodostettiin ratkaisun kriteerit, joiden avulla eri ratkaisuvaihtoehtoja voitiin vertailla. Lopulliset ratkaisuvaihtoehdot simuloitiin määrällisen aineiston avulla, työssä kehitetyn Excel-työkalun avulla. Diplomityön tuloksena saatiin nimikkeiden sijoittelulle ratkaisu, joka täytti lähes kaikki ratkaisulle asetetut kriteerit. Lisäksi tuloksina voidaan mainita eri kohdeorganisaation eri tiimien näkökulmien analysoinnin avulla löydetyt suorituskykytekijät, jotka ovat riippuvaisia jakelukeskuksesta. Konkreettisena ehdotuksena kohdeyritykselle ehdotetaan ratkaisun mukaisen nimikkeiden sijoittelun implementoimista käytäntöön. Näin ollen kohdeyritys voi huomattavasti lieventää kahdesta varastosta aiheutuvia haittoja toiminnalle sekä saada suoria kustannussäästöjä vuositasolla.

Tämä tutkimustyö on tehty eräälle yritykselle, joka valmistaa, myy, huoltaa ja korjaa ras-kaankaluston perävaunuja ja päällirakenteita. Työn tavoitteina oli tutkia ja analysoida nimikekohtaisesti varaston nykytilaa, sekä ryhmitellä tuotteet sopiviin luokkiin. Analysoinnin ja ryhmittelyiden avulla oli tarkoitus saada määriteltyä varastoitaville nimikkeille, uudet optimaaliset varasto-määrät, hälytysrajat, täydennyssäännöt sekä ohjausmenetelmät. Näiden uusien sääntöjen ja määrittelyiden tavoitteina oli saada pienenettyä varastonarvoa, sekä vähennettyä tuotannossa esiintyviä materiaalipuutteita. Tutkimustyö rajattiin koskemaan toiminnanohjausjärjestelmästä löytyviä varastoitavia nimikkeitä. Työn teoriaosuudessa käsiteltiin varastointia yleisellä tasolla, syitä varastointiin, varastoinnista aiheutuvia kustannuksia, sekä millaisia eri varastotyyppejä on. Näiden lisäksi tarkasteltiin varastonohjausta käsitteleviä asioita. Varastonohjauksen näkökulmasta aiheina olivat esimerkiksi tuotteiden luokittelu ja varaston erilaiset täydennysmenetelmät. Työssä tarvittavia tietoja kerättiin yrityksen toiminnanohjausjärjestelmästä. Järjestelmästä kerättiin dataa kuluneen vuoden ajanjaksolta. Näitä tietoja olivat esimerkiksi tuotteiden osto- ja myyntihinnat, varastotapah-tumat, ostotapahtumat ja toimitusajat. Järjestelmästä saatujen tietojen lisäksi työssä hyödynnettiin osaston työntekijöiden, sekä toisen osaston päällikön ja varaosapäällikön tietoja ja neuvoja. Kerättyjen tietojen pohjalta koostettiin Excel-taulukko, jonka avulla nimikkeille tehtiin ABC- ja XYZ-analyysit. Analyysien pohjalta tutkittiin eri ryhmiin kuuluvien nimikkeiden varastotason ja menekin suhdetta, sekä laskettiin ryhmäkohtaisesti nimikkeiden kiertonopeudet ja riitto. Nykytila-analyysin pohjalta määriteltiin ABC-luokittain nimikkeille uudet ohjausparametrit. Ohjauspara-metrien määrittelyssä lähtökohtana pidettiin yrityksen toivomia ryhmäkohtaisia palveluasteprosentteja. Halutun palveluasteen pohjalta kaikille nimikkeille laskettiin teoriaan pohjautuvat varmuusvarastot, varastotasot, hälytysrajat sekä optimaaliset tilauserät. Näiden määrittelyiden ja laskentojen tulosten pohjalta luotiin ryhmäkohtaiset nimikkeiden varastonohjaus-säännöt. Työssä määriteltyjen uusien varastonohjausparametrien avulla saatiin laskennallisesti kasvatettua ryhmäkohtaisia kiertonopeuksia merkittävän paljon. Kasvaneiden kiertonopeuksien lisäksi varastonarvo pieneni merkittävän määrän, noin 40 %. Teoreettisesti myös puutetilanteiden määrän tulisi pienentyä, sillä nyt kaikilla tuotteilla on varmuusvarastot ja hälytysrajat, joita ei ennen tätä työtä ole ollut. Jatkotoimenpiteinä työssä tehdyt nimikkeiden ryhmittelyt ja varastonohjausparametrit olisi syytä ottaa käyttöön, syöttämällä ne yrityksen toiminnanohjausjärjestelmään. This research work has been done for a company that manufactures, sells, maintains, and repairs heavy vehicle trailers and truck bodyworks. The aims of the work were to study and analyze the current state of the warehouse by item, and to group the products into appropriate categories. The purpose of the analysis and groupings was to determine the items to be stored, the new optimal stock quantities, the alarm limits, the replenishment rules, and the control methods. The goals of these new rules and definitions were to achieve a reduced inventory value, as well as to reduce material shortages in production. The research work was limited to the items to be stored in the ERP system. The theoretical part of the work dealt with storage at a general level, the reasons for storage, the costs of storage, and the different types of storage. In addition to these, issues related to inventory management were examined. From the point of view of inventory management, the topics were, for example, product classification and various inventory replenishment methods. The information needed for the work was collected from the company's ERP system. Data were collected from the system for the past year. This information included, for example, purchase and sale prices of products, stock transactions, purchase transactions and delivery times. In addition to the information obtained from the system, the work made use of the in-formation and advice of the employees of the department, as well as the head of the other department and the spare parts manager. Based on the data collected, an Excel spreadsheet was compiled to perform ABC and XYZ analyzes on the items. Based on the analyzes, the relationship between the stock level and sales of the items belonging to different groups was exam-ined, and the turnover rates and capacity of the items were calculated for each group. Based on the status analysis, new control parameters were defined for the titles by ABC category. The starting point for defining the control parameters was the group-specific service rate percentages desired by the company. Based on the desired level of service, theory-based safety stocks, stock levels, alarm limits and economic order quantity were calculated for all items. Based on the results of these definitions and calculations, group-specific item inventory control rules were created. With the help of the new inventory control parameters defined in the work, the computationally increased group-specific rotation speeds were significantly increased. In addition to the increased turnover ratio, the inventory value decreased significantly, by about 40%. Theoretically, the number of deficiencies should also be reduced, as now all products have safety stocks and alarm limits that did not exist before this work. As a follow-up, the item groupings and inventory control parameters made in the work should be put to use by entering them into the company's ERP system.

Tämän diplomityön tavoitteena oli selvittää, miten varastoautomaation käyttöönotto vaikutti kohdeyrityksen logistiikkakeskuksen kokonaisvaltaiseen toimintaan ja tehokkuuteen. Tutkimuksessa hyödynnettiin sekä määrällistä että laadullista dataa, joita kerättiin kahtena eri ajankohtana vuoden 2019 aikana. Tällä tavoin selvitettiin, minkälaiset lähtökohdat logistiikkakeskuksessa oli varastoautomaation käyttöönotolle, miten automaation käyttöönotto lopulta toteutui ja miten se vaikutti logistiikkakeskuksen toimintaan. Määrällisen datan avulla tutkittiin varastoautomaation käyttöönoton vaikutuksia keräilyn tehokkuuteen ja laatuun. Tutkimuksessa määritettiin tuntikohtainen keräilytoiminnan tehokkuus ja keräilyvirheiden suhteellinen osuus kaikista lähetetyistä tilausriveistä sekä ennen että jälkeen varastoautomaation käyttöönottoa. Lisäksi logistiikkakeskuksen henkilöstön näkemyksiä ja kokemuksia automaation käyttöönotosta ja sen onnistumisesta tarkasteltiin haastattelujen ja verkkokyselyn avulla. Työn tuloksena havaittiin, että automaation käyttöönoton seurauksena logistiikkakeskuksen tehokkuus nousi jo ensimmäisen käyttökuukauden aikana huomattavasti. Myös työntekijöiden suhtautuminen automaation tuomiin työn muutoksiin oli positiivista ja täytti odotukset. Negatiivisina vaikutuksina tutkimuksessa havaittiin keräilyn laadun huomattava lasku sekä työntekijöiden tyytymättömyys käyttöönottoprojektin viestintään ja erityisesti koulutukseen. Tutkimuksen tuloksissa on huomioitava verrattain lyhyt seurantajakso automaation käyttöönoton jälkeen, joka oli huomattavasti lyhyempi kuin ennen automaation käyttöönottoa havainnoitu ajanjakso. Tästä syystä kohdeyrityksessä on suositeltavaa jatkaa määrällisten mittareiden havainnointia ja seurantaa, sillä automaation käytön vakiinnuttua keräilyn tehokkuuden arvot saattavat vielä muuttua. Seurannan jatkaminen on suositeltavaa myös keräilyvirheiden osalta, joiden määrässä havaittiin huomattavaa nousua automaation käyttöönoton jälkeen. Tutkimuksen tulokset kertovat ensisijaisesti kohdeyrityksessä tapahtuneesta työn ja työympäristön muutoksesta, mutta ovat laajennettavissa tietyiltä osin myös kohdeyrityksen ulkopuolisiin tapauksiin. Tämän tutkimuksen tuloksiin ja sen teoreettiseen osuuteen nojaten vastaavissa varastoautomaation käyttöönottoprojekteissa tulisi kiinnittää huomiota erityisesti henkilöstölle suunnattuun viestintään ja automaation käyttökoulutukseen. Lisäksi tulisi varautua ja ehkäistä mahdollista palvelutason laskua ensimmäisten käyttöviikkojen aikana, jolloin toimintamallit eivät ole vielä vakiintuneet. Varastoautomaation käyttöönoton myötä on kuitenkin odotettavissa selkeää tehokkuuden nousua jo ensimmäisinä viikkoina käyttöönoton jälkeen, vaikka edellä mainituissa tekijöissä olisi havaittu puutteita. The aim of this thesis was to study how implementing warehouse automation affected on the operations and performance of a specific warehouse. There were both quantitative and qualitative data utilized in this study, which were gathered from two different periods of time during year 2019. In this way it was possible to examine the starting point of the warehouse automation implementing project and compare it to the fulfilled project. Quantitative data was utilized to study how implementing warehouse automation affected on the picking volumes and picking quality. There were defined a level of picking performance and picking accuracy out of all order lines sent from the warehouse. This was studied before and after implementing warehouse automation. Qualitative data was collected by utilizing interviews and questionnaires with the personnel of the warehouse. This was also studied before and after implementation of automation. As a result of implementing warehouse automation picking performance raised significantly already during the first month of usage. Also, the experiences of the warehouse workers about how automation was going to change their work materialized and the change was positive. As negative impact there was significant decrease in the picking accuracy. Also, the personnel of the warehouse were discontent because of the lack of communication and insufficient training of the warehouse automation during the implementation phase. In the results it should be considered that the quantitative data before implementing warehouse automation was gathered from longer period than the data after implementing automation. For this reason, it is recommended that the case company continues monitoring picking performance because after the operation becomes established the results of picking performance might change. It is also recommended that the monitoring of picking accuracy continues since the level of the picking errors raised significantly after implementing warehouse automation. The results of this thesis apply mainly in the case company but can also be partially expanded to other similar cases. According to the results of this thesis and its theoretical part there should be paid attention especially to the communication in the company and the training of the personnel during warehouse automation implementing projects. In addition, companies should prevent and prepare for a service-level dip during the first weeks of using automation when the new operating models haven’t become established yet. However, by investing in warehouse automation there is expected a raise in the picking performance already during the first weeks of usage even though there had had been insufficient accomplishing of the factors mentioned above.

Tuoreen ja kostean viljan varastoiminen on aina ollut haasteellista, sillä se pilaantuu helposti. Jos nykyäänkin viljaa halutaan varastoida pitkäaikaisesti, viljan kosteus pitää saada riittävän alhaiseksi. Kuivauksen tarve riippui siitä, kuinka kuivaa vilja on korjattaessa ja miten kuivaksi se voitiin saada pelkästään ulkokuivauksella. Pohjoisissa olosuhteissa ulkokuivaus on haasteellista, minkä vuoksi Suomessa, Baltiassa ja Venäjällä vilja on pyritty kuivaamaan keinotekoisesti riihien avulla jo vuosisatojen ajan. Riihet olivat rakenteeltaan yksinkertaisia hirsirakennuksia, joiden sisällä oli uuni ja parret. Riihen lämmittäminen vaati paljon polttopuuta ja käyttäjiltään taitoa, mitkä tekijät osaltaan rajoittivat tekniikan leviämistä. Vaikka riihikuivauksen tekniikka on ollut pitkään tunnettu, sen laajempaa merkitystä ei tästä huolimatta ole tutkimuksissa juuri käsitelty. Tässä artikkelissa riihikuivausta tarkastellaan kuivatun viljan ja sen varastoinnin näkökulmasta. Ruotsin valtakunnassa kuivattua viljaa hankittiin suuret määrät kruununmakasiineihin, joihin tarvittiin varmuusvarastoja sekä sotien että katojen varalle. Tutkimuksen on selvitetty, miksi varastoon hankittiin nimenomaan riihikuivattua viljaa ja miten paljon sitä määrällisesti oli makasiineissa. Tutkimusajanjaksona on hattujen sodan ja Pommerin sodan välinen rauhan aika (1743–1757). Maantieteellisesti tutkimus kattaa Pommeria lukuun ottamatta koko Ruotsin valtakunnan eli nykyiset Suomen ja Ruotsin alueet. Tutkimuksesta käy ilmi, että suurin osa Ruotsin valtakunnan kruununmakasiineissa olleesta viljasta oli tutkimusajanjaksolla riihikuivattua. Selvimmin tämä näkyi Suomen makasiineissa, joissa oli vain riihikuivattua ruista lukuun ottamatta Ruotsista vuonna 1750 tuotua viljaa. Vaikeudet tämän tuontiviljan varastoimisessa ja hyödyntämisessä osoittavat sen, miten tottumattomia Suomessa oltiin kuivaamattomaan viljan käyttöön. Myös Ruotsin puolella valtakuntaa keskeisimmissä varastoissa, Tukholmassa ja Karlskronassa, pääosa viljasta oli riihikuivattua. Koska Ruotsissa riihikuivausta ei juuri harjoitettu, vilja piti hankkia varastoihin muualta. Riihikuivattua viljaa saatiin Suomesta sekä veroina että ostoina. Erityisesti Pohjanmaalta tuotua laadukasta Vaasan ruista arvostettiin Ruotsissa. Suurin osa Tukholman makasiineihin tuodusta riihikuivatusta viljasta oli kuitenkin peräisin ilmeisesti Baltiasta. Kuivatun viljan varmuusvarastoinnille oli Ruotsin valtakunnassa 1700-luvulla tarvetta, sillä valtakunta oli riippuvainen viljan tuonnista. Usein toistuneet kadot ja sodankäynnin tarpeet edellyttivät, että varastoissa oli jatkuvasti viljaa pahimman varalle., Storage of grain is difficult because heat and humidity will, in combination with fungus, easily spoil the goods. If grain is to be safely preserved in the long term, it must be dry enough. In most parts of the early modern Europe, grain was left in the field where air and sun dried it. In the northern Europe, however, air-drying was problematic. Harvests were late and it was often rainy and wet during autumns. For this reason, in Finland, Baltic countries and Russia grain was dried artificially in riihi (in Finnish), which was a simple log building with a stone oven. Warming of riihi required skill and large amounts of firewood. In addition of climatic factors, these were probably the main reasons why riihi-drying did not expand further. It was, for example, virtually unknown technique in the area of modern Sweden. This article investigates what kind of impact riihi-drying had on storage of grain in the Crown magazines of the Swedish Realm. These magazines functioned mainly as emergency stores which were meant for the army and general populace in case the Realm was struck by a sudden war or a harvest failure. In the focus are the reasons why riihi-dried grain was so useful that it was sought after for storage purposes. In addition, the study explores the significance of riihi-dried grain by investigating its quantities in the magazines and its proportion compared to undried grain. The time period of the research is 1743–1757 which was a period between two wars. Excluding Pomerania, the study includes the whole Swedish Realm, in other words the area of modern Sweden and Finland. The study reveals that most of the grain in the Crown magazines was riihi-dried. This was especially true in Finland where riihi-drying was so dominant that practically all grain was dried. Consequently, the 18th century Finns were not accustomed to use undried grain. The Finnish magazines lacked space for cleaning and airing moist grain, and the old-fashioned mills had difficulties with grinding it into flour. Durable riihi-dried grain was, however, also common in the most important Swedish magazines in Stockholm and Karlskrona. For example, in the main Crown magazine of Stockholm, undried grain was mostly avoided, and instead, the stores were filled with dried grain. Because Swedish area of the Realm did not itself produce riihi-dried grain, it had to be exported either from Finland or from the Baltic countries. Long-term stores of dried grain were vital in the northernmost parts of Europe in the age of constant warfare and harvest failures. Sweden was particularly vulnerable to these disruptions of the grain market ever since it had lost the grain-producing Baltic provinces to Russia in the Treaty of Nystad 1721.

Tutkimus tehtiin toimeksiantona Leanwarelle, joka on sisälogistiikan toimija ohjelmistoalalla. Leanware kehittää ja toimittaa muun muassa varastonhallintajärjestelmää (WMS), joka on tämän työn keskiössä. Tutkimuksen aihe muodostettiin sen kirjoittajan ja Leanwaren toiveiden mukaisesti. Työn tavoitteena oli löytää ja avata Leanwaren asiakkaiden toimintatapoja, varaston mittaamista sekä muuta hiljaista tietoa, joka ei ole Leanwaren tiedossa. Tämä tutkimus ei sen aiheen laajuudesta johtuen keskity vain logistiikan ympärille sitoutuvaan teoriaan, vaan ottaa huomioon myös taloudellisen näkökulman. Näiden välille muodostetaan aiheeseen sopiva kokonaisuus, joka vastaa Leanwaren tilannetta sisälogistiikan ohjelmistoyrityksenä ja asiakasrajapinnassa. Tutkimus tehtiin tutkimalla teoriaa eri näkökulmista, jonka jälkeen alettiin suunnittelemaan ja toteuttamaan asiakashaastatteluja. Yrityksen sisäistä dialogia käytiin läpi tutkimuksen teon. Näiden perusteella toteutettiin prototyyppi, joka esiteltiin Leanwarella sisäisesti. Haastattelujen tuloksena todettiin, ettei asiakkailla ole olemassa yhtenäistä rahalliseen arvoon perustuvaa mittaustapaa, vaikka toimintaa mitattiinkin monin eri tavoin. Asiakkaat arvostivat eri asioita riippuen pitkälti yrityksen omista tavoitteista ja tilanteesta. Kehitelty prototyyppi pyrkii puuttumaan yhtenäisen mittariston puutteeseen keräämällä dataa, jonka perusteella esitetään ja ennustetaan rahallisia hyötyjä visuaalisessa muodossa. Ne auttavat asiakasta tunnistamaan ongelmia ja kehityskohteita sekä kohdentamaan resursseja. Tavoitteena on esittää mahdollisimman läpinäkyvästi rahalliset hyödyt ja niiden kehittyminen. Tutkimuksen perusteella Leanware pystyy jatkokehittämään esiteltyä prototyyppiä ja tutkimuksen laatija pystyy olemaan mukana kehityksessä. Tavoitteena on pitkällä aikavälillä muodostaa toimiva palvelu ja työkalu Leanwaren ja sen asiakkaiden käyttöön.

Policies governing forest ecosystems can mitigate climate change in many ways, making use of various ecosystem services. Although identification of ecosystem service trade-offs has received increasing analytical attention, the policies and mixes of policies generating the trade-offs have remained outside the focus. To advance the policy relevance of ecosystem service trade-off analysis, we analyse the coherence of Finnish policies affecting forest bioenergy and carbon sequestration, two contrasting means to use forests for climate change mitigation. In particular, we focus on the interactions that different policy outputs have with respect to these two ecosystem services. The analysed policy outputs represent different foci and levels and rely on different mechanisms. We identify the direct and indirect impacts that the policy outputs have on the supply and demand of the services by utilizing natural science and policy assessment approaches. We find forest bioenergy, representing a tangible ecosystem service exchanged in the market, to be governed more positively and with more explicit instruments compared to carbon sequestration. Carbon sequestration policies remain at a higher level of abstraction, stating merely strategic objectives, possibly because these markets are only emerging and remain political and highly uncertain. Our analysis shows that trade-offs between the two ecosystem services are generated by policies supporting bioenergy, whilst general policies advance both services. The entire mix of policy outputs and its differentiated impacts on ecosystem services should be thoroughly considered when assessing the strategies for mitigating climate change and designing new policy instruments.

Torrefiointi on uusi tapa käsitellä biomassaa. Torrefioitua biomassaa voidaan käyttää korvaaman fossiilisia polttoaineita korkealaatuista polttoainetta vaativissa voimalaitoksissa, joissa perinteisten biopolttoaineiden laatu ei riitä. Torrefiointi lisää biomassan energiatiheyttä ja tehollista lämpöarvoa merkittävästi. Kasvanut energiatiheys alentaa myös kuljetuskustannuksia verrattuna muihin biopolttoaineisiin. Tämän vuoksi torrefoidusta biomassasta, erityisesti torrefioiduista puupelleteistä on kaavailtu kivihiilen korvaavaa polttoainetta pölypolttolaitoksissa. Torrefioitujen puupellettien varastoitavuuden ja kosteuden keston oletetaan olevan tavallisia puupellettejä parempi, jolloin niitä voitaisiin myös varastoida ulkovarastossa. Ulkovarastoinnissa syntyy varastokasojen hulevesiä ja torrefoitujen materiaalien hulevesien laatua on tutkittu vain vähän. Työn kirjallisuusosa sisältää yleiskatsaukset torrefioidun polttoaineen valmistukseen ja käyttöön, kiinteiden polttoaineiden varastointiin ja niiden ympäristövaikutusten arviointiin sekä liukoisuustestien suorittamiseen. Työn kokeellisessa osassa torrefioidun biomassan hulevesien laatua arvioitiin liukoisuuskokeiden avulla ja vertailumateriaalina liukoisuustesteissä käytettiin perinteisistä polttoaineista, purua ja kivihiiltä. Liukoisuustestinä käytettiin yksinkertaista ravistelutestiä, josta saatiin näytteet liukoisten ominaisuuksien (pH, johtokyky, kemiallinen hapenkulutus, liukoinen hiili ja molekyylikokojakauma) määrittämiseen. Lisäksi tässä työssä arvioitiin jäätymisen ja sulamisen vaikutusta torrefioitujen pellettien liukoisuusominaisuuksiin. Liukoisuustestien tuloksista pääteltiin, että tavallisen ja torrefioidun purun ravistelutestissä irtoavan aineksen välillä ei juuri ole eroja määritetyissä ominaisuuksissa. Torrefioitujen pellettien jäätymisellä ja sulamisella ei ollut vaikutusta mitattuihin ominaisuuksiin liukoisuuskokeissa. Yleisesti puupohjaisten materiaalien liukoisuustestauksien ominaisuuksissa havaittiin alhainen pH-arvo ja korkea johtokyky. Kemiallinen hapenkulutus oli suurta ja orgaanisen hiilen pitoisuus oli tähän verrattuna vähäisempää. Liukoisuustestissä torrefioiduista pelleteistä liuenneilla orgaanisilla yhdisteillä havaittiin olevan pieni molekyylikoko

Considering the combined effects of CO2 fertilization and climate change drivers on plant physiology leads to a modest increase in simulated European forest transpiration in spite of the effects of CO2-induced stomatal closure. The Earth’s carbon and hydrologic cycles are intimately coupled by gas exchange through plant stomata1,2,3. However, uncertainties in the magnitude4,5,6 and consequences7,8 of the physiological responses9,10 of plants to elevated CO2 in natural environments hinders modelling of terrestrial water cycling and carbon storage11. Here we use annually resolved long-term δ13C tree-ring measurements across a European forest network to reconstruct the physiologically driven response of intercellular CO2 (Ci) caused by atmospheric CO2 (Ca) trends. When removing meteorological signals from the δ13C measurements, we find that trees across Europe regulated gas exchange so that for one ppmv atmospheric CO2 increase, Ci increased by ∼0.76 ppmv, most consistent with moderate control towards a constant Ci/Ca ratio. This response corresponds to twentieth-century intrinsic water-use efficiency (iWUE) increases of 14 ± 10 and 22 ± 6% at broadleaf and coniferous sites, respectively. An ensemble of process-based global vegetation models shows similar CO2 effects on iWUE trends. Yet, when operating these models with climate drivers reintroduced, despite decreased stomatal opening, 5% increases in European forest transpiration are calculated over the twentieth century. This counterintuitive result arises from lengthened growing seasons, enhanced evaporative demand in a warming climate, and increased leaf area, which together oppose effects of CO2-induced stomatal closure. Our study questions changes to the hydrological cycle, such as reductions in transpiration and air humidity, hypothesized to result from plant responses to anthropogenic emissions.

Seed potato is the starting point in the potato (Solanum tuberosum L.) production chain. In order to secure potato production in a variety of production conditions, plant diseases must be controlled and the yield characteristics of the used cultivars ensured. In addition, production must be cost-effective. Characteristics particular to northern production conditions include long periods of daylight and a short growing season as well as a several months long seed potato storage period. The focus of the present study is on northern production conditions and methods, including haulm killing and sprout control, which are presumed to affect seed potato quality, as well as the initial stages of the seed potato production chain, i.e. micro- and minituber production, which could influence cost-effectiveness and propagation. Haulm killing is one of the methods used in seed potato production to regulate tuber size. It is often carried out on unsenesced plants. The present results, however, indicate that cultivar properties have a greater effect on the sprouting and crop yield of seed potatoes than production-phase haulm killing or temperature sum accumulation. Nevertheless, haulm killing carried out three weeks after flowering (75 DAP) accelerated emergence. When the effect of haulm killing methods on seed potatoes was compared with natural haulm senescence, haulm killing was shown to increase disease pressure. Black scurf (Rhizoctonia Solani) was present in seed tubers whose haulm had been destroyed by mechanical or mechanical-chemical haulm killing. Naturally senesced haulm had less black scurf, and crop quantity and starch content developed to a level typical of the cultivar. Storage periods lasting several months make controlling seed potato sprouting more challenging. Therefore, use of the plant hormone gibberellic acid (GA) in sprout control was investigated. GA treatments at lower concentration (100 mM) increased the number of tubers in the cultivar Fambo. Thus, the timing of haulm killing and in the case of Fambo, GA treatment influenced the characteristics of seed potatoes. Conventionally, the first tuber generation is produced using microplants to produce minitubers in greenhouses. This production method is, however, labour-intensive, and energy and investment costs are high. With the aim of increasing production efficiency in northern production conditions, the production of minitubers in the laboratory using a novel bioreactor technology and in growth rooms using the hydroponic technique was investigated. The Liquid LabTM Rocker bioreactor system was used in vitro, all the cultivars examined (Asterix, Timo, Van Gogh and Velox) produced microtubers. The quantity of tubers produced per dish varied between 30 (for the cultivar Asterix in eight weeks) and 75 (for the cultivar Velox in 11 weeks). The results showed hydroponic production of minitubers to be successful in indoor conditions: the cultivars Desiree and Van Gogh developed their first tuber three weeks faster than Asterix, and the minituber yield was 4.5 per plant for Desiree, 7.5 for Van Gogh and 4.0 for Asterix. When the results indicate that both the Liquid LabTM Rocker production method and the hydroponic production method are suitable for mass production of seed potatoes. Tiivistelmä Siemenperuna on lähtökohta perunan (Solanum tuberosum L.) tuotantoketjussa. Jotta perunantuotanto turvataan eri tuotanto-olosuhteissa, on hallittava siemenperunan kasvitaudit, taattava sadontuotto-ominaisuudet ja tuotannon on oltava lisäksi kustannustehokasta. Pohjoisissa tuotanto-olosuhteissa erityispiirteinä ovat valoisuudeltaan pitkät päivät ja kestoltaan lyhyet kasvukaudet. Lisäksi siemenperunoiden varastointijakso kestää useita kuukausia. Tässä tutkimuksessa selvitettiin vaikuttavatko pohjoiset tuotanto-olosuhteet tai tuotannossa käytetyt varsistonhävitys tai itämisen hallinta siemenperunoiden laatuominaisuuksiin. Lisäksi selvitettiin siemenperunoiden ensimmäisen mukulasukupolven (mikro- ja minimukula) tuotantoa eri tekniikoilla. Siemenperunatuotannossa varsistonhävitystä käytetään mukulakoon säätelykeinona. Varsistonhävitys tehdään usein tuleentumattomaan kasvustoon. Saatujen tulosten perusteella lajikeominaisuudet vaikuttivat itämiseen ja sadontuotto-ominaisuuksiin enemmän kuin varsistonhävitys tai mukuloihin kerääntynyt lämpösumma. Varsistonhävitys kolme viikkoa kukinnasta (75 päivää istutuksen jälkeen) nopeutti kuitenkin siemenperunoiden taimettumista. Vertailtaessa varsistonhävitysmenetelmien vaikutusta siemenperunaan verranteena kasvuston luontainen tuleentuminen, varsistonhävitys lisäsi kasvitautipainetta. Mekaanis-kemiallisesti ja mekaanisesti varsistonhävityissä satomukuloissa tuli esiin seittirupea (Rhizoctonia solani). Luontaisesti tuleentuneen kasvuston sadoissa oli seittirupea vähemmän ja myös sadon määrä ja tärkkelyspitoisuus kehittyivät lajikkeelle luontaiselle tasolle. Useiden kuukausien varastointijakso vaikeuttaa siemenperunoiden itämisen hallintaa. Kun tutkittiin gibberelliinihapon (GA) käyttöä itämisen hallintaan, alhaisemman konsentraation (100mM) GA-käsittely lisäsi Fambo-lajikkeen mukulalukumäärää. Tulosten perusteella varsistonhävityksen ajoittamisella ja GA-käsittelyllä (Fambo-lajike) vaikutettiin siemenperunoiden ominaisuuksiin. Siemenperunan ensimmäisen mukulasukupolven eli minimukuloiden tuottaminen tapahtuu perinteisesti kasvihuonekasvatuksena mikrokasveista. Tuotantotapa on työvoima-, energia- ja invetointikustannuksia vaativaa. Tuotannon tehostamiseksi pohjoisissa tuotanto-olosuhteissa tutkittiin mikro- ja minimukuloiden tuotantoa eri teknologioilla. Mikromukuloita tuotettiin bioreaktorimenetelmällä laboratoriossa ja minimukuloita hydroponisella menetelmällä kasvatushuoneissa. Tulokset osoittavat, että kaikki tutkitut lajikkeet (Asterix, Timo, Van Gogh ja Velox) tuottivat bioreaktorissa mikromukuloita. Mikromukuloiden määrä vaihteli 30:sta (Asterix, 8 viikon kasvatus) 75:een (Velox, 11 viikon kasvatus). Myös minimukuloiden hydroponinen tuotanto sisätiloissa on mahdollista; kaikki lajikkeet muodostivat mukuloita, Desiree ja Van Gogh 3 viikkoa nopeammin kuin Asterix. Desiree tuotti minimukuloita 4.5 kpl/kasvi, Van Gogh 7.5 ja Asterix 4.0. Tulokset osoittavat, että molemmat menetelmät (bioreaktori ja hydroponinen) soveltuvat mikro- ja minimukuloiden massatuotantoon.

Energy storage for further energy production has become a feasible option to deal with energy fluctuation, energy over production and energy shortcomings caused by the penetration of renewable energies. Hydrogen storage has been studied through mathematical model and simulation to predict its performance and technological feasibility. This thesis presents a model where a 5 MW electrolysis plant is simulated. The power plant consists on an electric input from renewable sources like wind turbines or photovoltaic panels. Electrolysis is done by a solid oxide cell that also produces electric power working as fuel cell. Thermal energy storage is added in order to recover heat released by the cell. The main objective of the present work is to analyse the advantages of implementing thermal energy storage in order to store heat released by the fuel cell, determine the best configurations of the system to achieve high efficiencies and identify those parameter that contribute to significant losses. In general, the model shows an efficiency value between 0.54 and 0.84 against 0.28 and 0.44 in similar models. Electrolysis process is validated with high temperature electrolysis models, which consider solid oxide cells as the electrolyser with heat recovery systems. Power generation process is validated against solid oxide fuel cell models, which use the heat produced by the fuel cell in different applications. Using phase change materials (PCM) as thermal energy storage (TES) can increase the round cycle efficiency of the system from 0.44 without TES up to 84% with the application of TES at high and low temperatures. Efficiencies can increase up to 10% when liquid water is pressurized at the initial stage instead of compressing hydrogen at the final stage. Periods of operation are another parameters that could be modified in order to raise the efficiency. The same system working 12 hours as electrolysis at 1.2 V and 12 h as fuel cell has a power ratio of 0.6886, whereas working 5 hours as electrolysis at 1.2 V and 19 h as fuel cell has a power ratio of 0.7838, showing better heat management. Effective utilization of by-product oxygen is an added value to the system. Energy savings around 70% are achieved respect common technologies of oxygen production, which could justify a new cell design in order to keep oxygen purity.

Raportissa esitellään maatalouden ympäristötuen myötä vuosina 2003–2005 tapahtuneita tilatason viljelytoimenpiteiden muutoksia ja niiden vaikutuksia vesistökuormitukseen. Tulosten mukaan vuosien 2003–2005 viljelytoimenpiteet eivät merkittävästi poikenneet ohjelmakauden alkuvuosien 2000–2002 toimenpiteistä. Merkittävimmät muutokset, varsinkin lannoituksessa, olivat tapahtuneet jo ensimmäisellä ohjelmakaudella (1995–1999), ja niiden toteuttamista jatkettiin toisella kaudella. Nurmialat ovat 2000-luvulla vähentyneet nurmivaltaisilla alueilla sekä tietyillä viljavaltaisilla alueilla, joilla ne olivat ennestäänkin pieniä. Talviaikainen kasvipeitteisyys, mukaan luettuna kevennetysti muokattu ala, on tietyillä alueilla kasvanut tarkastelujaksolla 2000–2005. Muutos on johtunut lähinnä kevennettyjen muokkausmenetelmien mutta viime vuosina yhä enemmän myös muokkaamattomuuden lisääntymisestä, mikä liittyy suorakylvön yleistymiseen. Etelä-Suomen viljanviljelyalueilla perusmuokkausmenetelmissä on tapahtunut merkittävä muutos 1990-luvun alkupuoleen nähden. Vuoden 1994 syksyllä sänkipeitteisestä peltoalasta kynnettiin Yläneenjoen ja Lepsämänjoen tutkimusalueilla noin 90 prosenttia, kun vuonna 2005 kynnetyn alan osuus oli enää noin puolet. Peltojen fosforikuormitukseen voimakkaasti vaikuttavan helppoliukoisen fosforin pitoisuudet alenevat, mutta hyvin hitaasti. Muokkausmenetelmissä ja maan fosforipitoisuudessa tapahtuneet muutokset näkyvät myös muutoksina potentiaalisessa ravinnekuormituksessa. Esimerkiksi Yläneenjoen alueella maapartikkeleihin sitoutuneen fosforin kuormitus on muokkausmenetelmien muutosten myötä selvästi vähentynyt, mutta liukoisen fosforin kuormitus ei ole muuttunut, koska maan helppoliukoisen fosforin pitoisuudessa ei ole tapahtunut selviä muutoksia.

Julkaisussa on selvitetty ympäristönäytteiden pitkäaikaisen säilytyksen ja yhteiskäytön nykytila ja kehittämistarpeet Suomessa. Selvityksessä on huomioitu elollisia tai elottomia ympäristönäytteitä keräävät ja tallentavat tutkimuslaitokset, yliopistot ja luonnontieteelliset museot. Ihmisperäisten näytteiden tallentaminen (ns. biopankit) on tässä selvityksessä jätetty vähemmälle huomiolle. Julkaisu koostuu itsenäisistä kappaleista, jotka ovat luettavissa myös erillisinä omina osakokonaisuuksinaan. Julkaisussa pyritään luomaan pohja laajemmalle yhteistyölle ympäristönäytteiden sekä näytteitä käsittelevän tiedon tallennukseen ja käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Selvityksen mukaan ympäristönäytteiden säilytystä ja hyötykäyttöä voidaan kehittää toimintoja keskittämällä ja laitosten välistä yhteistyötä tehostamalla sekä välittämällä aineistoja käsittelevä informaatio laajempaan saatavuuteen. Nämä toimet myös vähentävät ympäristönäytteiden keräämiseen ja säilyttämiseen liittyviä päällekkäisyyksiä.

Tämä raportti liittyy projektiin: Wadelma – Varastotoiminnan kehittäminen – uudet toimintamallit ja teknologiat. Projekti on osa Liikenne- ja viestintäministeriön VALOohjelmaa (www.valo-ohjelma.fi). Tässä raportissa käsitellään varastotoiminnan seurantaa ja sen perustalle rakentuvaamittausjärjestelmää. Aluksi määritellään seurattavat tiedot, jotka liittyvät nimikkeistöön, toimittajiin, asiakkaisiin, tilauksiin, siirtotehtäviin, materiaalivirtaan, varastopaikkoihin, henkilöstöön, toimintoihin, layoutiin ja toimintakustannuksiin. Näiden pohjalta voidaan laskea varastotoiminnan mittarit. Nämä kuvaavat materiaalivirtaa, kustannus-, työn- ja tilankäytöntehokkuutta sekä palvelutasoa, laatua, työturvallisuutta ja ympäristöä. Raporttia tulee soveltaa järjestelmää kehitettäessä yhtenäisen mittaustavan luomiseksi. Kuvaus onkuitenkin laaja, josta tulee poimia tarvittavat osiot. Lopuksi mittarit koostetaan yhteen varastotoimintaa kuvaavaksi profiiliksi, jonka tarkempi esittely löytyy Wadelma-projektin raportista ”Varastotoiminnan benchmarking – yleiset tulokset”.

Tämä raportti liittyy projektiin: Wadelma – Varastotoiminnan kehittäminen – uudet toimintamallit ja teknologiat. Projekti on osa Liikenne- ja viestintäministeriön VALOohjelmaa (www.valo-ohjelma.fi). Tässä raportissa käsitellään varastotoiminnan seurantaa ja sen perustalle rakentuvaamittausjärjestelmää. Aluksi määritellään seurattavat tiedot, jotka liittyvät nimikkeistöön, toimittajiin, asiakkaisiin, tilauksiin, siirtotehtäviin, materiaalivirtaan, varastopaikkoihin, henkilöstöön, toimintoihin, layoutiin ja toimintakustannuksiin. Näiden pohjalta voidaan laskea varastotoiminnan mittarit. Nämä kuvaavat materiaalivirtaa, kustannus-, työn- ja tilankäytöntehokkuutta sekä palvelutasoa, laatua, työturvallisuutta ja ympäristöä. Raporttia tulee soveltaa järjestelmää kehitettäessä yhtenäisen mittaustavan luomiseksi. Kuvaus onkuitenkin laaja, josta tulee poimia tarvittavat osiot. Lopuksi mittarit koostetaan yhteen varastotoimintaa kuvaavaksi profiiliksi, jonka tarkempi esittely löytyy Wadelma-projektin raportista ”Varastotoiminnan benchmarking – yleiset tulokset”.

Drying of pulpwood bolts of Scots pine ( L.), birch ( spp.) and Norway spruce ( (L.) H. Karst.) was studied by measuring the drying of sample bolts placed in experimental piles. The results revealed that the main factors affecting timber drying are debarked surface area, moisture content at the time of felling and the size of the bolt. Furthermore, pine and spruce bolts located in the upper part of the pile dry better than bolts near the ground.Pinus sylvestrisBetulaPicea abies

Soft X-ray radiation (Grenz rays) has been used in the X-ray radiography of seeds. It is based on the principle that the different parts of the seed absorb X-rays to a slightly varying extent. Empty seeds and empty regions in the seeds appears as dark areas on the film. X-ray radiography without staining and X-ray contrast radiography were compared to study the stored seeds of Scots pine ( L.). The results were compared with the results of germination in a Jacobsen germinator according to ISTA norms.Pinus sylvestris

Hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia (CCS) pidetään kansainvälisesti yhtenä merkittävimmistä tulevaisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämiskeinoista. Myös Suomessa kiinnostus CCS:ään on herännyt.