Search

This article examines the role of the media in the EU freedom of movement debate through the lens of high-circulation German and UK newspapers during the first half of 2014. It explores how the media problematised migration from Eastern European member states and its influence on national host country labour markets and welfare systems. It also analyses how different media outlets positioned themselves in relation to relevant policies or policy proposals. The findings show that most articles in our sample present low-skill, low-wage working European Union (EU) migrant class referred to as “poverty migrants” as a problem to be addressed at the policy level in contrast with the economically self-sufficient migrant with marketable skills. The article contributes to discussions on work, welfare, and mobility in the EU by cross-fertilising the literature on migration policy, freedom of movement, social rights, and the media.

Käsittelen tässä kirjoituksessa matkustamista koskevia valintoja poliittisina, pelivaraa sisältävinä ja kiistanalaisina tekoina. Niiden poliittisuus ei rajoitu ympäristö- tai elintapakysymyksiin, vaan analysoin niitä tässä ensisijaisesti matkustajan vapauden näkökulmasta, erityisesti Quentin Skinnerin esiin nostaman ”uusroomalaisen” vapauden ja riippuvuuden vastakohtaa korostavan näkemyksen kannalta. nonPeerReviewed

In contrast to recent reinforcements of Europe's internal and external borders due to the refugee situation on the Mediterranean and the Covid-19 outbreak, talk of European borders has in the past decades focused on the freedom of mobility guaranteed by the Schengen treaty. In many senses, free intra-European mobility has become a recited truth in the EU discourse: a phrase that hides under its repetition the gap between its implied content and empirical realities of many of those who are affected by European borders’ exclusive tendencies. Through the concept of borderscape, this article focuses on the role that cultural products – especially maps exhibited at heritage sites – have in reciting ideas of European borders. In this context, ideas of European heritage are approached as a bordering practice – as an active process of creating, sustaining and challenging cultural border imaginaries and the many in/exclusion they imply. Empirically the article is focused on the European Heritage Label (EHL), a recent heritage action of the European Union (EU). The article asks what is the relationship between national and European representations of space; how are Europe's external borders represented; and what kind of cultural power hierarchies can be identified behind these representations? peerReviewed

Olemme eläneet outoja aikoja jo yli vuoden. Yli vuosi sitten maat ympäri maailmaa alkoivat asettaa erilaisia rajoituksia COVID-19-pandemian hillitsemiseksi. Ihmisten liikkuvuuden rajoittaminen on ollut yksi merkittävin tapa pyrkiä hallitsemaan viruksen leviämistä. Rajoitusten seurauksena monien ihmisten arkielämä muuttui täysin. Samalla monet ovat joutuneet todistamaan viruksen aiheuttamien sairauksien ja kuolemien suurta määrää – jotkut kauempaa, jotkut lähempää. Me Liikkeessä yli rajojen-blogin toimittajat olemme työssämme maahanmuuttoon liittyvien aiheiden tiimoilta havainneet, miten pandemia on vaikuttanut erityisesti ihmisten liikkuvuuteen ja siihen liittyviin ilmiöihin, kuten ylirajaisiin yhteyksiin, etnisiin suhteisiin, maahanmuuttajien oikeuksiin sekä vähemmistöjen ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten elämään. Tämän blogisarjan eri teksteissä tarkastellaan pandemian vaikutuksia liikkuvuuteen ja siihen liittyvään eriarvoisuuteen sekä siirtolaisten elämään Euroopassa pandemian keskellä. The past year has been peculiar in many respects. Over more than a year ago, many countries in the world put in place COVID-19 related restrictions in response to a rapidly growing pandemic. The everyday lives and routines of millions of people were drastically changed, at the same time as we witnessed the immeasurable loss of lives to the virus. We, at the editorial board of LYR, have observed how the pandemic affected particularly the migration-related phenomena that our blog deals with. We have witnessed how mobilities and migration, transnational connections and ties, ethnic relations, migrants’ rights and everyday lives have been shaped and affected by the on-going pandemic. The texts in this special issue point to a number of aspects related to migration that have been particularly touched by the on-going pandemic. nonPeerReviewed

peerReviewed

Maahanmuuttajan pitää rekisteröityä moniin järjestelmiin, oleskelulupa on vain yksi niistä. Monista päällekkäisistä rekistereistä, oleskelulupien monimutkaisuudesta ja politiikan kiristymisestä aiheutuu maahanmuuttajille ongelmia. Oleskelulupajärjestelmä ei ole välttämättömyys, joten kirjoituksessa tarkastellaan mahdollisuutta luopua siitä siten, että ihmiset kuitenkin tunnistettaisiin rajoilla passeillaan. Globaalin vapaan liikkuvuuden oloissa esille tulevat muun muassa turvallisuuden ja sosiaaliturvan kysymykset, jotka ovat ratkaistavissa ja tulee ratkaista kyseessä oleva politiikanalojen keinoin ilman liikkuvuuden rajoittamista. Kirjoituksessa ihminen ja ihmiskunta nähdään luonnollisina yksiköinä ja valtiota tarkastellaan välineenä ihmisten yhteistoiminnalle ja ihmisoikeuksien toteuttamiselle. Prosessissa globaalin vapaan liikkuvuuden luomiseksi voidaan ottaa mallia Euroopan unionin Schengen-alueen rakentamisesta.

peerReviewed

Regulatory frameworks on intra-EU mobility and flexible cross-border employment relations have stimulated competition on labour costs by recruiting migrants via cheaper labour market regimes. While it allows firms to remunerate migrants under different terms and conditions, blurring regulatory boundaries also generates opportunities for non-compliance, resulting in violations of migrant labour rights across Europe. Against this background, this thesis explores the agency of labour, more specifically of temporary migrant workers and unions, and the ways they cope with and respond to the competitive dynamics of the pan- European labour market. This study draws on 90 qualitative interviews with migrants, local workers, trade union officials and employers and on participant observations of union (organising) practices, in among others, the Dutch construction and supermarket distribution sector. It adds micro-level accounts of union practices with regards to mobile migrant labour and insights into the agency and experiences of work of a group of workers that is often talked about, but rarely talked with for academic or policy purposes. This contributes to our understanding of the dynamics of migrant employment and labour relations in contemporary Europe. This thesis regards migrants as social actors who influence and shape working conditions and labour market structures through their actions. The variety of ways migrants exercise agency, more often through undeclared small-scale social and oppositional practices than through overt, organised acts, are embedded in and reinforce overarching oppressive employment relations. A discrepancy exists in the preferred ways migrants and unions exercise agency: small-scale and invisible versus overt and organised, respectively. The empirical material highlights the difficulties unions experience in bridging this distance to protect migrants from substandard employment conditions, but also points to some potential pathways to enforce migrant labour rights, engage migrants in union activities and reregulate the labour market for migrant employment. This adds to industrial relations literature a refined understanding of the multiple forms, intentions and effects of individual and collective agency and to migrant organising literature insights on the limits and possibilities of representation and organising strategies among fragmented and mobile workforces

Project Turnstone is a collaborative project funded in part by the European Commission. The project is an initiative by the Stockholm Police. The purpose of the project is to improve day-to-day cooperation between border officers in the Baltic Sea region, decrease trans-boundary criminality, and increase security for passengers in the Baltic Sea area without compromising freedom of movement. Within the framework of Project Turnstone, the purpose of this study is to map and analyse how travellers experience, interpret, and define freedom of movement in the northern part of the Baltic Sea region. This qualitative study is based on empirically gathered material, including field interviews and fieldwork observations at Stockholm’s Arlanda airport in Sweden, a Tallink Silja Line ferry between Stockholm and Riga in Latvia, and a Tallink Silja Line ferry between Stockholm and Tallinn in Estonia. The findings of this study suggest that many passengers are positive regarding the idea of freedom of movement in Europe but are scared of threats from outside of Europe. Several interviewees viewed Sweden and the northern parts of Europe as safe and mostly identified threats as coming from outside of Europe. Passengers generally identified political and collective threats, such as terrorism and cross-border criminality, but did not mention airplane or ferry accidents as possible risks. Freedom of movement is described as a potential risk for society and passengers, thereby placing risk in a larger societal context. Nevertheless, all but three of the interviewed passengers claimed that they felt safe during their travels, though many also added that they might feel safer if there were consistent passport controls regarding all travellers. The respondents in this study construct safety by distinguishing themselves from others outside of Europe. Passengers emphasized that freedom of movement is positive for personal gain because it is easier for EU citizens to travel in Europe, but at the same time it is regarded as facilitating the entry of potential threats into the EU. Projekt Turnstone on koostööprojekt, mida rahastab osaliselt Euroopa Komisjon. Projekti näol on tegemist Stockholmi politsei algatusega. Projekti eesmärk on parandada Läänemere piirkonna piiriametnike igapäevast koostööd, vähendada piiriülest kuritegevust ja tõsta Läänemere piirkonna reisijate turvalisust ilma liikumisvabadust ohustamata. Antud uuringu eesmärk on projekti Turnstone raames kaardistada ja analüüsida, kuidas reisijad kogevad, tõlgendavad ja defineerivad liikumisvabadust Läänemere piirkonna põhjapoolses osas. See kvalitatiivne uuring põhineb empiiriliselt kogutud materjalil, nagu väliintervjuud ja välitööde vaatlused Stockholmi Arlanda lennujaamas, Stockholmi ja Riia vahel sõitval Tallinki Silja Line’i praamil ning Stockholmi ja Tallinna vahel sõitval Tallinki Silja Line’i praamil. Antud uuringu tulemused osutavad asjaolule, et paljud reisijad peavad Euroopasisese liikumisvabaduse ideed positiivseks, ent kardavad väljastpoolt Euroopat tulla võivaid ohte. Mitu intervjueeritavat pidas Rootsit ja Euroopa põhjapoolseid piirkondi turvaliseks ning nägi võimalike ohuallikatena peamiselt väljapoole Euroopat jäävaid piirkondi. Üldiselt nimetavad reisijad poliitilisi ja kollektiivseid ohte, nagu terrorism ja piiriülene kuritegevus, ent ei maini võimalike ohtudena lennu- või praamiõnnetusi. Liikumisvabadust kirjeldatakse ühiskonnale potentsiaalse ohuna ning seega näevad reisijad ohte suuremas sotsiaalses kontekstis. Sellegipoolest väitsid kõik peale kolme intervjueeritava, et nad tundsid end reisimise ajal turvaliselt, kuid paljud lisasid, et nad tunneksid end turvalisemalt, kui järjepidevalt kontrollitaks kõigi reisijate passe. Uuringus osalejate turvalisuse loomise viis on eristada end väljaspool Euroopat elavatest inimestest. Reisijad rõhutavad, et liikumisvabadus on isikliku kasu vaatepunktist positiivne, sest EL-i kodanikel on Euroopas lihtsam reisida, kuid samal ajal peetakse seda mooduseks, mis aitab võimalikul välisohul Euroopa Liitu siseneda. Turnstone-hanke on Euroopan komission osarahoittama yhteistyöhanke. Hanke on pantu alulle Tukholman poliisin aloitteesta. Hankkeen tarkoitus on parantaa päivittäistä yhteistyötä Itämeren alueen rajavalvontaviranomaisten välillä, vähentää rajat ylittävää rikollisuutta ja lisätä matkustajien turvallisuutta Itämeren alueella tinkimättä vapaasta liikkuvuudesta. Tämän tutkimuksen tarkoitus on kartoittaa ja analysoida Turnstonehankkeen puitteissa, miten matkustajat kokevat, tulkitsevat ja määrittelevät vapaan liikkuvuuden Itämeren alueen pohjoisella alueella. Tämä kvalitatiivinen tutkimus perustuu empiirisesti kerättyyn materiaaliin, kuten kenttähaastatteluihin ja kentällä tehtyihin havaintoihin Tukholman Arlandassa Ruotsissa, Tallinkin Sija Line –lautalla Tukholman ja Riian välillä Latviassa ja Tallinkin Silja Line –lautalla Tukholman ja Tallinnan välillä. Tämän tutkimuksen tulokset antavat olettaa, että monet matkustajat suhtautuvat myönteisesti vapaaseen liikkuvuuteen Euroopassa mutta pelkäävät Euroopan ulkopuolelta tulevia uhkia. Monet haastatelluista katsoivat Ruotsin ja Euroopan pohjoisosat turvallisiksi ja mielsivät uhkat lähinnä Euroopan ulkopuolelta tuleviksi. Matkustajat mieltävät yleisesti riskeiksi poliittiset ja kollektiiviset uhkat, kuten terrorismin ja rajat ylittävän rikollisuuden mutta eivät mainitse lentokone- tai lauttaonnettomuuksia mahdollisiksi riskeiksi. Vapaata liikkuvuutta kuvataan mahdolliseksi riskiksi yhteiskunnalle, ja matkustajat näkevät riskin näin ollen laajemmassa yhteiskunnallisessa yhteydessään. Kuitenkin kaikki matkustajat, kolmea lukuun ottamatta, totesivat tuntevansa olonsa turvalliseksi matkoillaan, mutta monet lisäsivät myös, että he saattaisivat tuntea olonsa turvalliseksi, jos kaikille matkustajille tehtäisiin passitarkastuksia. Vastaajat tässä tutkimuksessa rakentavat turvallisuutta erottautumalla Euroopan ulkopuolelta. Matkustajat korostavat, että vapaa liikkuvuus on myönteinen asia henkilökohtaisesti, koska EU:n kansalaisten on helpompi matkustajaa Euroopassa, mutta samalla sen katsotaan helpottavan mahdollisten uhkien pääsyä Euroopan unioniin. Projekts "Turnstone" ir kopīgas sadarbības projekts, ko daļēji finansē Eiropas Komisija. Projekts ir Stokholmas policijas iniciatīva. Šī projekta mērķis ir uzlabot ikdienas sadarbību starp Baltijas jūras reģiona dažādu dienestu darbiniekiem, samazināt pārrobežas kriminalitāti un paaugstināt pasažieru drošību Baltijas jūras reģionā, neierobežojot pārvietošanās brīvību. Projekta "Turnstone" ietvaros, šī pētījuma mērķis ir noteikt un definēt to, kā ceļotāji pieredz, izprot un definē pārvietošanās brīvību Baltijas jūras reģiona ziemeļu daļā. Kvalitatīvajā pētījumā tiek izmantoti ar empīrisko metodi apkopotie materiāli, piemēram, intervijas un novērojumi Ārlandes lidostā, Stokholmā, Zviedrijā, uz "Tallink Silja Line" prāmja Stokholma- Rīga, kā arī "Tallink Silja Line" prāmja Stokholma-Tallina. Šī pētījuma rezultāti liecina par to, ka daudzi pasažieri ir pozitīvi noskaņoti attiecībā uz neierobežotu pārvietošanos Eiropā, bet baidās no draudiem ārpus Eiropas. Vairāki respondenti atzina Zviedriju un Eiropas ziemeļu daļu par drošu un visbiežāk norādīja uz to, ka draudi nāk no valstīm ārpus Eiropas. Kā riskus pasažieri minēja politiskos un vispārējos draudus, piemēram, terorisms un pārrobežu kriminalitāte, bet neminēja riskus, kas būtu saistīti ar lidmašīnām vai prāmjiem. Pārvietošanās brīvība tiek raksturota kā potenciāls risks sabiedrībai, kā rezultātā pasažieri risku uztver plašākas sabiedrības konteksta. Tomēr visi, izņemot trīs pasažierus, aptaujātie norādīja uz to, ka jutās droši savos ceļojums, bet daudzi piebilda,ka justos drošāk, ja tiktu veiktas regulāras visu ceļotāju dokumentu pārbaudes. Šī pētījuma ietvaros aptaujātie respondenti veido izpratni par drošību nodalot sevi no cilvēkiem ārpus Eiropas. Pasažieri uzsver to, ka pārvietošanās brīvība ir pozitīva personīgā labuma gūšanai, jo ES pilsonim ir vieglāk ceļot Eiropā, bet tajā pašā brīdī pārvietošanās brīvība tiek vērtēta kā potenciālo draudu Eiropas Savienībai avots. Projektas “Turnstone” yra bendradarbiavimo projektas, kurį dalinai finansuoja Europos komisija. Projektas yra Stokholmo policijos iniciatyva. Šio projekto tikslas – pagerinti kasdienį pasienio pareigūnų bendradarbiavimą Baltijos jūros regione, sumažinti tarpvalstybinį nusikalstamumą ir padidinti keleivių saugumą Baltijos jūros regione nepažeidžiant jų judėjimo laisvės. Pagal projekto „Turnstone“ struktūrą, šio tyrimo tikslas yra išsiaiškinti ir išanalizuoti, kaip keleiviai patiria, interpretuoja ir apibrėžia judėjimo laisvę šiaurinėje Baltijos jūros regiono dalyje. Šis kokybinis tyrimas paremtas empiriniu būdu surinkta medžiaga, pvz., interviu ėmimu bei darbo stebėsena vietoje Stokholmo „Arlanda“ oro uoste Švedijoje, „Tallink Silja Line“ kelte tarp Stokholmo ir Rygos bei „Tallink Silja Line“ kelte tarp Stokholmo ir Talino. Šio tyrimo rezultatai leidžia teigti, kad daugelis keleivių teigiamai vertina judėjimo laisvės Europoje idėją, tačiau baiminasi grėsmių, ateinančių iš už Europos ribų. Keletas apklaustų asmenų Švediją ir šiaurės Europą laikė saugiu regionu ir įvardijo grėsmes, kaip daugiausiai ateinančias iš už Europos ribų. Keleiviai daugiausiai įvardijo politines bei kolektyvines grėsmes, tokias, kaip terorizmas ar tarpvalstybinis nusikalstamumas, tačiau kaip galimų grėsmių neįvardijo nelaimių, kylančių lėktuvuose ar keltuose. Judėjimo laisvė apibūdinama kaip potenciali grėsmė visuomenei ir keleiviai tuo būdu įtraukia riziką į platesnį visuomeninį kontekstą. Nepaisant to, visi keleiviai, išskyrus tris, teigė, jog jautėsi saugiai savo kelionių metu, tačiau daugelis pridūrė, kad jaustųsi saugiau, jei visų keleivių atžvilgiu būtų vykdoma sisteminga pasų kontrolė. Šio tyrimo respondentai kuria saugumą išskirdami save iš ne europiečių tarpo. Keleiviai pabrėžia, kad judėjimo laisvė yra teigiamas dalykas, teikianti asmeninės naudos, nes ES piliečiai gali lengviau keliauti Europos viduje, tačiau tuo pat metu į šią laisvę žiūrima kaip į sudarančią palankias sąlygas įsileisti potencialias grėsmes į Europos Sąjungą. Projekt Turnstone är ett samverkansprojekt delvis finansierat av Europeiska kommissionen. Projektet är ett initiativ av Stockholmspolisens gränsbevakningsenhet. Syftet med Projekt Turnstone är att minska gränsöverskridande brottslighet, förbättra dagligt samarbete mellan gräns, polis och kustbevakare i Östersjöregionen och förbättra säkerheten för passagerare i Östersjöregionen utan att göra avkall på fria rörligheten. Syftet med studien är att utifrån empiriska material kartlägga och analysera hur resenärer upplever, tolkar, och definierar fri rörlighet i regionen i norra Östersjöregionen. Studien baseras på fältintervjuer och fältobservationer på Arlanda flygplats i Stockholm, Sverige, en Tallink Silja Line färja mellan Stockholm och Riga i Lettland och en Tallink Silja Line färja mellan Stockholm och Tallinn. Denna studie visar att många passagerare är positivt inställda till fria rörligheten inom Europa, men rädda för hot utifrån Europa. Flera intervjupersoner ansåg att Sverige och norra Europa var säkert och många nämnde att hot ofta kommer utifrån Europa. Passagerare identifierade främst hot mot samhället, såsom terrorism och gränsöverskridande brottslighet istället för flyg och färjeolyckor. Fria rörligheten beskrivs som en eventuell samhällsrisk och placeras därför i en större social kontext av intervjupersonerna. Trots detta har alla passagerare utom tre svarat att de känner sig säkra på sina resor. Många har även nämnt att de skulle känna sig säkrare om det fanns konsekventa passkontroller. De intervjuade passagerarna konstruerar säkerhet genom att göra åtskillnad på Européer och utomeuropéer. Passagerna hävdar att fria rörligheten är positiv för deras personliga intressen eftersom det är lättare för Europeiska medborgare att resa inom Europa, men nämner också att det gör det lättare för Europeiska unionen att drabbas av hot.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkielmassa tutkitaan EU-kansalaisuuden rajoja. Euroopan unionin suomista kansalaisoikeuksista oikeus vapaaseen liikkuvuuteen on tärkein, sillä vasta sen toteutuminen mahdollistaa muiden unionin kansalaisoikeuksien nauttimisen. Oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen on rajoitettu taloudellisin perustein. Sen lisäksi liikkuvuutta voidaan rajoittaa, jos yleinen turvallisuus on uhattuna. Tutkielmassa keskitytään ennen kaikkea vapaan liikkuvuuden ja turvallisuushuolien yhteentörmäyksen tarkasteluun. Tätä törmäystä tarkastellaan Italiassa säädetyn EU-kansalaisen karkotuksen mahdollistavan asetuksen valossa. Italiassa Romaniasta lähtöisin olevat romanit aiheuttivat pelkoja paikallisissa, minkä vuoksi yleiseen turvallisuuteen vetoamista käytettiin. Karkotuksiin johtaneet tapahtumat ja niiden aiheuttamat reaktiot esitellään tutkielmassa kronologisen kertomuksen muodossa, joka on koottu lehtiartikkeleiden pohjalta. Tapahtumia analysoidaan tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimivan Kööpenhaminan koulukunnan turvallistamisteorian avulla. Teoriassa turvallisuusuhat nähdään kielellisinä ilmiöinä, mikä tarkoittaa sitä, että turvallisuusuhaksi voidaan määritellä mikä tahansa ilmiö, ja kun nimeäminen tapahtuu voidaan tarttua poikkeuksellisiin keinoihin uhan torjumiseksi. Yksi tällainen keino on muulloin voimassaolevien oikeuksien rajoittaminen. Tutkimuksen taustaoletuksena on romanien nimeäminen turvallisuusuhkaksi, jolloin heidän oikeuksiensa rajoittaminen on mahdollista. Tutkielmassa pohditaan sitä, mitä kansalaisuus on, ja miltä EU-kansalaisuus näyttää. Samoin tarkastellaan turvallisuuden ja toiseuden suhteita sekä romanien asemaa Euroopassa huono-osaisina, Euroopan sisäisinä toisina. Tutkielmassa valotetaan romanien ja romanipolitiikan historiaa ja tarkastellaankin sitä, minkälainen osuus romanien toiseudella oli karkotuksiin. Tutkielmassa pohditaan myös asetuksen merkitystä EU-kansalaisuudelle ja sen uskottavuudelle sekä sitä, miten romanien EU-kansalaisuusoikeudet toteutuvat unionissa. Tutkielmasta käy ilmi, kuinka turvallisuuteen vetoaminen voi myös antaa mahdollisuuden tarkoitushakuiselle politiikalle, ja kuinka haavoittuvat ryhmät kuten romanit helposti päätyvät tällaisen politiikan kohteiksi. Italiassa karkotusten voidaan nähdä suunnitellun nimenomaan romaneista eroon pääsemiseksi. Romanit ovat Italiassa – niin kuin monissa muissakin maissa – kasvottomia muukalaisia tai jopa vihollisia. Italian karkotukset voidaan nähdä esimerkkinä uudenlaisesta keinosta, jolla vapaata liikkuvuutta voidaan rajoittaa, ja johon myös muut EU-maat voivat nyt tarttua Italian esimerkkiin vedoten. Turvallisuuteen vetoaminen kyseenalaistaa vakavasti EU-kansalaisuuden merkityksen.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Euroopan unioni on luonut valtavat yhteismarkkinat tavaroille ja palveluille sekä pääomalle ja työvoimalle. Periaatteessa tavarat ja palvelut sekä tuotantotekijätkin voivat liikkua vapaasti unionin rajojen sisäpuolella. Tuotantotekijöiden migraatio on peräisin maakohtaisista rajatuottavuuden eroista. Tämän vuoksi tuotantotekijöiden migraatio takaa niiden mahdollisimman tehokkaan käytön ja myös edistää yleistä hyvinvointia unionin tasolla. Tuotantotekijöiden vapaa kansainvälinen liikkuvuus voi kuitenkin uhata kansallista hyvinvointia niissä maissa, jotka osallistuvat taloudelliseen integraatioon Euroopan unionin puitteissa. Joissakin maissa tämä mahdollisuus synnyttää huolia tuotantotekijöiden menettämisestä muiden Euroopan unionin jäsenmaiden eduksi. Tämän tutkielman tarkoitus on analysoida, miten koulutetun työvoiman liikkuvuus vaikuttaa veroratkaisuihin niissä maissa, jotka osallistuvat taloudelliseen integraatioon. Tutkielmassa tunnistetaan optimaaliset vero- ja julkisen kulutuksen asteet niille maille, joissa taloudellinen integraatio aiheuttaa teollisuustuotannon keskittymisen. Tutkielmassa etsitään julkisen sektorin optimaalista suuruutta taloudellisen integraation vaikutuksen alla olevissa maissa. Tutkielmassa tarkastellaan joukko uuden talousmaantieteen ns. keskusta-periferia malleja (Krugman 1991a, Fujita et al. 1999, Forslid 1999). Lisäksi tutkielmassa käsitellään keskusta-periferia mallia (Andersson and Forslid 2001), jossa kaksi aluksi identtistä maata ryhtyvät verokilpailuun koulutetusta työvoimasta, joka nauttii vapaasta kansainvälisestä liikkuvuudesta. Tarkastellussa mallissa pitkän aikavälin tasapainotila saavutetaan joko kun teollisuustuotanto ja koulutettu työvoima ovat jakaantuneet maiden välillä (jakaantunut tasopainotila) tai kun teollisuustuotanto ja koulutettu työvoima ovat keskittyneet vain yhteen maahan (keskittynyt tasopainotila). Tutkielmassa molemmille tasapainotilan tyypeille konstruktoidaan optimaalinen verotuksen aste, jonka avulla maat pystyvät säilyttämään teollisuustuotannon ja koulutetun työvoiman nykyisen jakaantuman. Tutkielmassa todistetaan että koulutetun työvoiman positiivinen verotus on aina optimaalinen tästä näkökulmasta katsoen. Jakaantuneessa tasapainotilassa koulutetun työvoiman verotukselle on kuitenkin olemassa ylempi raja. Tämän rajan ylittäminen tekee jakaantuneesta tasapainotilasta epävakaan pitkällä aikavälillä. Keskittyneessä tasapainotilassa taloudellinen integraatio pienentää koulutetun työvoiman herkkyyttä verokannustimien suhteen. Tämän vuoksi mahdollisuudet koulutetun työvoiman verotukseen keskittyneessä tasapainotilassa eivät välttämättä supistu kun ulkomaankaupan kustannukset pienentyvät. Tutkielmassa myös osoitetaan, että kouluttamattoman työvoiman verotus vaikuttaa ratkaisevasti julkisen sektorin suuruuteen jakaantuneessa tasapainotilassa. Kouluttamattoman työvoiman verotuksella ei kuitenkaan ole ratkaisevaa vaikutusta julkisen sektorin suuruuteen keskittyneessä tasapainotilassa. Tutkielmassa tarkasteltu malli tuottaa mielenkiintoisen tuloksen, jonka mukaan maassa, joka pitää hallussaan teollisuustuotannon ja koulutetun työvoiman keskittymän, suhteellisesti pienemmät verot kouluttamattoman työvoiman tuloille eivät välttämättä aiheuta julkisen sektorin supistumista. The European Union has created a massive market for goods, services, capital and labour. In principle, goods and services as well as factors of production can move freely across the national borders within the European Union. Migration of the factors of production is driven by the country-specific differences in marginal productivity. As a result of this, migration ensures the most efficient use of the factors of production and therefore promotes the general welfare. However, international mobility of the factors of production might threaten national welfare of the countries that participate in economic integration. For some of the countries, this raises concerns about loosing factors of production in favor of the other member-states of the European Union. The purpose of this thesis is to analyze how mobility of skilled labour affects income taxation decisions in the countries that face economic integration. The thesis identifies optimal patterns of taxes and of public expenditures in the countries that face international agglomeration of industry. It poses the question of whether there exists an optimal size of the public sector in the presence of economic integration. Starting with the core-periphery models of Krugman (1991a), Fujita et al. (1999) and Forslid (1999), the thesis considers a new economic geography model of tax competition (Andersson and Forslid 2001), where two initially identical countries compete for internationally mobile skilled workers. The model contains two types of equilibria. In the dispersed equilibrium, manufactured production and skilled workers are located in both countries. In the agglomerated equilibrium, manufactured production and skilled workers are concentrated in one of the countries. For both types of equilibrium we construct taxes, which are optimal for the purpose of preserving current distribution of manufactured production and of skilled workers. We show that it is always optimal to tax the income of skilled workers at some positive rate. In the dispersed equilibrium, taxes on the income of skilled workers cannot be increased above some critical level without producing agglomeration of industry. However, in the agglomerated equilibrium, economic integration decreases sensitivity of skilled workers with respect to fiscal incentives. As a result of this, the scope for income taxation of skilled workers in the agglomerated equilibrium does not monotonically decline with trade costs. We also show that taxes on the income of unskilled workers determine the size of the public sector in the dispersed equilibrium but not in the agglomerated equilibrium. It is interesting that in the country, which contains agglomeration of industry, taxes on the income of unskilled workers can be decreased without reducing the size of the public sector.

Sosiaaliturvasopimus Suomen ja Viron välillä tuli voimaan 1.10.1997. Sopimuksella pyritään turvaamaan maiden välillä liikkuvien henkilöiden oikeus sopimuksen piiriin kuuluvaan sosiaaliturvaan myös toisessa maassa oleskeltaessa tai asuttaessa. Tutkimuksessa tarkastellaan sopimuksen sisältöä ja merkitystä sopimusmaille ja niiden välillä liikkuville ihmisille. Käytännössä sopimusta sovelletaan eniten annettaessa toisessa sopimusvaltiossa tilapäisesti oleskelevalle sairaanhoitoa. Suomen ja Viron välinen sopimus ja Euroopan yhteisön sosiaaliturva-asetus 1408/71 ovat sisällöltään hyvin samankaltaisia. Sopimuksesta neuvoteltaessa ja sitä sovellettaessa on osaltaan valmistauduttu Viron jäsenyyteen Euroopan unionissa. Jäsenyyden toteutuminen merkitsee Suomen ja Viron kahdenvälisen sopimuksen toissijaisuutta suhteessa asetukseen 1408/71. Viron jäsenyys merkitsee myös työvoiman vapaata liikkuvuutta Suomen ja Viron välillä. 7,55 euroa

Tutkimus tarkastelee korkeasti koulutettujen suomalaisten työmarkkinakokemuksia Euroopan unionin (EU) alueella. Eurooppaan suuntautuva muuttoliike on lisääntynyt Suomen EU-jäsenyyden jälkeen (1995-). Koulutuksen ja aikaisemman työkokemuksen tunnustaminen on tärkeää ulkomailta töitä hakeville muuttajille. Näitä tietoja ja taitoja tutkimuksessa kuvataan kulttuurisen pääoman käsitteellä. Vaikka tutkimuksen fokus on yksittäisten muuttajien tasolla, myös monet historialliset prosessit, kuten globalisaatio ja Euroopan integraatiokehitys, sekä kulttuuriset ja taloudelliset ilmiöt osaltaan vaikuttavat Suomesta muuton syihin, ajoittumiseen sekä suuntautumiseen. Tutkimuksessa todetaan, että kansainvälisesti suuntautuneille, suhteellisen nuorille ja hyvin koulutetuille Euroopan kansalaisille muutto EU:n sisällä on yksi mahdollinen väylä työmarkkinoille. Muuttoa motivoivat erilaiset elämäntapaan ja henkilökohtaiseen kasvuun liittyvät tekijät, eivät pelkästään urakehitys tai mahdollisuus parempiin ansioihin. Kulttuurinen pääoma näyttäisi siirtyvän eurooppalaisten rajojen yli suhteellisen helposti ainakin, jos muuttaja on kotoisin Suomen kaltaisesta Pohjoismaasta. Koulutetut suomalaiset eivät kohtaa ylitsepääsemättömiä esteitä hakiessaan työtä muista EU-maista, mutta hyvän työpaikan löytäminen vaatii sopeutumista, määrätietoisuutta ja jopa hakeutumista kokonaan toiselle ammattialalle.