Search

Uusi lakimuutos vahvistaa työperäisen hyväksikäytön torjuntaa Suomessa. Lakimuutoksen (Laki ulkomaalaislain muuttamisesta 554/2021) keskeisenä tavoitteena on laajentaa uhrin oikeusturvaa hyväksikäyttötapauksessa ja mahdollistaa tämän irtautuminen hyväksikäyttösuhteesta. Yhteiskunnallisena ongelmana ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön liittyvä haaste kytkeytyy luottamukseen, sekä siihen, millaisen roolin lupa- ja valvontaviranomaiset omaksuvat uuden lakimuutoksen myötä. Työperusteista maahanmuuttoa koskevassa yhteiskunnallisessa keskustelussa tulisi huomioida aikaisempaa vahvemmin vastuullisuus, mikä on sekä suomalaisen yhteiskunnan että tänne saapuvien ulkomaisten työntekijöiden yhteinen etu.

Experiences of left-behind family members of transnational migrant workers have been in the shadow of academic discourse on migration. To contribute to the slowly growing body of literature, this study explores the impact of male out-migration on left-behind wives. The study proposes and applies a novel framework to estimate Women Empowerment Index (WEI) for comparing the empowerment level across households with and without men in transnational labor. Cross-sectional surveys and unstructured interviews were used to collect data from 373 respondents from three selected areas in Nepal. Results indicate that left-behind wives experience a higher degree of decision-making authority, physical mobility, and involvement in socio-political spheres compared to women with husbands at home. However, left behind wives were found to experience increased unpaid workload and decreased access to information, together with emotional and psychological costs in the absence of their husbands.

This article explores the mobility pathways of temporary EU workers and the implications that transnational temporary mobility has on their labor market outcomes and access to social rights and benefits. The experiences of temporary EU migrants working in the UK show that despite the narrative of the borderlessness of the common European labor market, access to host countries’ labor market and welfare is shaped by their employment status and welfare eligibility criteria that produce worker precariousness. Temporary EU workers’ experiences are characterized by employment insecurity and unequal access to labor and social rights, effects which might increase since the UK has left the EU.

In many parts of the world, cleaning services are mostly subcontracted, which means intense competition and increased demand for efficiency. Consequently, the terms and conditions of employment have declined and the turnover of workers is high. Remote areas such as the Arctic face particular difficulties recruiting and retaining cleaning workers. Nonetheless, possibilities to earn and aspirations for a better life bring center – periphery, cross-border, and lifestyle mobilities to the peripheral north, especially in winter. This chapter examines cleaning as seasonal blue-collar work in a booming tourist destination in Arctic Finland. Applying an ethnographic and discourse analytical approach of nexus analysis, this chapter discusses three discourses circulating in the resort that are relevant to the language requirements of seasonal cleaning workers. The data collected in the Arctic tourist destination consist of interviews with recruiters and ethnographic observations of cleaners’ workdays. The chapter offers new insights into blue-collar work by showing how blue-collar workers also are expected to be mobile and work in multilingual environments under the current conditions of the globalized new economy. Further, teamwork is used as a control mechanism to standardize and intensify the work procedures. peerReviewed

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan maaseudun pk-yritysten maahanmuuttajien rekrytointiprosessia ja maahanmuuttajien rekrytointiin liittyviä ongelmia. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja ymmärtää maahanmuuttajien rekrytointiprosessia maaseudun pk-yrityksissä ja siten lisätä tietoa ja ymmärrystä maahanmuuttajien rekrytoinnista. Pk-yritysten rekrytointiprosessia tarkasteltiin etenkin Breaughn (2016) rekrytointiprosessin mallin avulla. Valmiiksi kerätty aineisto oli tehty osana WeAll Finland -tutkimushanketta. Haastattelut tehtiin pk-yritysten omistaja-yrittäjille tai toimitusjohtajille eri puo- lella Suomea. Tässä tutkimuksessa tutkittavia yrityksiä oli mukana 11 eri maakunnasta. Tutkittava aineisto koostui 15 haastattelusta, joissa oli käytetty virikkeellistä teemahaastattelua. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla. Maaseudun pk-yritysten rekrytointiprosessi toteutetaan kantasuomalaisten hakijoiden rekrytointiprosessin ohella. Rekrytointi on siten vielä melko suunnittelematonta maahanmuuttajien kohdalla maaseudun pk-yrityksissä. Pk-yritysten rekrytointiprosessissa maahanmuuttajien arviointi tapahtui erityisesti seuraavien teemojen pohjalta: osaaminen, ominaisuudet ja asenne, sekä kielitaito. Etenkin maahanmuuttajien työasenne on heidän suuri etunsa rekrytoinnissa ja sillä he voivat kompensoida alan osaamispuutteitaan. Ominaisuuksien puolesta yritykset hakevat työntekijöitä, joilla on hyvä työmoraali, motivaatio, normaali fyysinen kyvykkyys, ja sitoutumiskykyä. Kielitaito ja soveltuvuus työhön nousevat ratkaiseviksi arviointikriteereiksi. Suurimmat ongelmat maahanmuuttajien rekrytoinnissa liittyivät neljään teemaan: kielitaitoon, kulttuurieroihin, yrityksen ulkoiseen ja sisäiseen maineeseen, sekä lainsäädännöllisiin ja hallinnollisiin ongelmiin.

Suomeen on rekrytoitu vuodesta 2008 lähtien sairaanhoitajia Filippiineiltä. Määrät eivät ole suuria, mutta koska ilmiö on suhteellisen uusi, toiminta on herättänyt vilkasta yhteiskunnallista keskustelua puolesta ja vastaan. Kriittisissä puheenvuoroissa on kyseenalaistettu paitsi toiminnan eettisyys myös taloudellinen kannattavuus. Tässä julkaisussa filippiiniläishoitajien rekrytointia tarkastellaan kansainvälisen rekrytointiprosessin eri osapuolten näkökulmista. Erilaisten näkökulmien yhdistämisellä pyritään muodostamaan mahdollisimman tasapuolinen, tutkimustietoon perustuva kokonaiskuva kansainvälisen rekrytoinnin syistä ja seurauksista.

Arvio teoksesta William R. Kerr, The gift of global talent. How migration shapes Business, Economy & Society, Standford University Press, 256 sivua nonPeerReviewed

The aim of this article is to analyse how different policies and actors have structured the current migrant labour regime in the Finnish construction sector and to discuss the consequences for migrants. Our study shows that a strong industrial relations system such as in Finland is able to curb the posting of workers regime (the most disadvantageous for migrant workers). The position of labour migrants has become more diverse in the segmented labour market, although it remains inferior compared to that of the natives. Consideration of the policy development revolving around the changing migrant labour regimes constitutes the first part of the analysis and is based on government and trade union officials’ accounts. The more substantial part of the study draws upon biographical interviews with Estonian construction workers and analyses the division of migrant labour according to their employment in four ‘patterns of firm ownership’ that range from the most unfavourable to most favourable position: workers posted by Estonian firms; workers employed by firms registered in Finland but operated by Estonians; self-employed/small business owners and workers employed by Finnish firms. The structuring of the regime according to the pattern of firm ownership can be interpreted as a manifestation of employers’ intentional strategies to adapt to or avoid national regulations and to some extent as also reflecting workers’ individual and collective agency.

This dissertation investigates expatriate IT workers located in Japan in the contexts of their acculturation and thinking about workplace and business negotiations. Case studies of individual actors supported by surveys were chosen as the methods to gather data leading to findings about how expatriates develop in Japan, including their ability to adjust, accept, and reject schemata about business management situations. Individuals were chosen as a unit of study because they are the key figures who decide the economic fate of companies. Schemata were chosen as a study focus in the later articles because they are the cognitive location of information about home and host culture and come into play when actors decide their actions and strategies. Important findings are that individuals who are skilled and successful in cross border business management often have not only cultural informants, but interculturally fluent informants as guides and supporters. Further, hybrid managers can extend hybrid formations to internal company organizations and synergize their networks as well as their skills. Acculturation develops in some individuals moving along through stages recognized in previous intercultural work to create new types of expatriates not previously identified. Business schemata in negotiation, business management, and day to day workplace practices present a way to compare knowledge, approach and ability among managers from various cultures. Very successful actors studied in this thesis were able to activate home and host culture schemata as well as synthesize those schemata to create the results they targeted. Overall, the thesis shows that business actors in Japan’s IT landscape may have high success in acculturating to Japan and learn to manage a business environment very different from their home countries in North America and Europe. In addition to findings and implications regarding IT business actors and their thinking, the thesis proposes a refined model of decision making about schemata and the development of schemata as an actor gains experiences.

The present study concerns the recruitment of foreign workforce in municipalities and private enterprises which provide local services. We scrutinize in which professions the workforce is required in the future. This research also focuses on ways how the employer can hire the best suitable foreign employees in the organization. As the final step the aim is to develop a model for recruitment of foreign workforce. This topic is currently interesting because of the increase of the share of older population and the decrease of available workforce in Finland in the near future. It is estimated that for example there will be 185 000–210 000 new jobs available in social and health care sectors during 2005–2020. The purpose of this dissertation is to increase the knowledge regarding the recruitment of foreign workforce in the municipality sector. The research was carried out using questionnaires for ten different organizations in Northern Ostrobothnia. These are Pudasjärvi, Kempele, Liminka, Muhos, Hailuoto, Sievi, Lumijoki and Tyrnävä municipalities, Mäntykoti ry in Oulu and the Family home Ojantakanen in Pulkkila. The main research question of this dissertation is: How the recruitment of foreign workforce can be carried out in the municipality sector? The theoretical background of the analysis is based on international human resource management and multicultural literature, knowledge about the quantities of foreigners, and demographic prognosis of population statistics. Methodologically the study is a qualitative study. The research method is content analysis based on research data. The data were collected during 2011–2013 using three questionnaires to municipality and business managers. According to the results of this research the organizations need further information on how to organize the recruitment of foreign workforce the best way. There is need for the recruitment of foreign workforce in the Northern Ostrobotnia, but there are no strategies of how to carry out work-based immigration, or the strategies are inadequate. The personnel and the managers need further education to learn how to meet and orientate foreign employees. Tiivistelmä Tutkimus käsittelee ulkomaisen työvoiman rekrytointia kuntiin ja kunnallisia palveluja tuottaviin yksityisiin yrityksiin. Työssä selvitetään, mille aloille työvoimaa tulevaisuudessa tarvitaan ja millä keinoilla työnantaja voi palkata sopivimmat ulkomaiset työntekijät organisaatioonsa. Lisäksi tutkimuksessa on tavoitteena kehittää ulkomaisen työvoiman rekrytointimalli. Aihe on ajankohtainen, sillä väestön ikääntyminen ja työvoiman tarjonnan väheneminen vaikuttavat lähivuosina Suomen työvoiman määrään. On arvioitu, että muun muassa sosiaali- ja terveyssektorilla avautuu 185 000–210 000 työpaikkaa vuosina 2005–2020. Väitöskirjatyön tarkoituksena on lisätä tietoa ulkomaisen työvoiman rekrytoinnista kuntasektorilla. Tutkimusaineisto kerättiin Pohjois-Pohjanmaalta kymmenestä eri organisaatiosta. Nämä ovat Pudasjärven, Kempeleen, Lumijoen, Limingan, Muhoksen, Hailuodon, Tyrnävän ja Sievin kunnat, Oulun Seudun Mäntykoti ry ja Ojantakasen perhekoti Pulkkilassa. Väitöskirjan keskeinen tutkimuskysymys on: Miten ulkomaisen työvoiman rekrytointi voidaan toteuttaa kuntasektorilla? Tutkimuksen teoreettinen tausta perustuu kansainvälisen henkilöstöjohtamisen sekä monikulttuurisuuden kirjallisuuteen ja väestötilastoihin liittyviin demografisiin ennusteisiin. Tutkimusote on laadullinen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimusaineisto kerättiin vuosina 2011–2013 kolmella kunta- ja yritysjohtajille suunnatulla kyselyllä. Tutkimustulosten mukaan organisaatiot tarvitsevat lisätietoa siitä, mikä on paras tapa toteuttaa ulkomaisen työvoiman rekrytointi. Pohjois-Pohjanmaalla on tarvetta ulkomaisen työvoiman rekrytoinnille, mutta suunnitelmia työperäisen maahanmuuton toteuttamiseksi ei ole tai ne ovat puutteellisia. Henkilöstö ja esimiehet tarvitsevat koulutusta ulkomaalaisten työntekijöiden kohtaamiseen ja perehdyttämiseen.

Regulatory frameworks on intra-EU mobility and flexible cross-border employment relations have stimulated competition on labour costs by recruiting migrants via cheaper labour market regimes. While it allows firms to remunerate migrants under different terms and conditions, blurring regulatory boundaries also generates opportunities for non-compliance, resulting in violations of migrant labour rights across Europe. Against this background, this thesis explores the agency of labour, more specifically of temporary migrant workers and unions, and the ways they cope with and respond to the competitive dynamics of the pan- European labour market. This study draws on 90 qualitative interviews with migrants, local workers, trade union officials and employers and on participant observations of union (organising) practices, in among others, the Dutch construction and supermarket distribution sector. It adds micro-level accounts of union practices with regards to mobile migrant labour and insights into the agency and experiences of work of a group of workers that is often talked about, but rarely talked with for academic or policy purposes. This contributes to our understanding of the dynamics of migrant employment and labour relations in contemporary Europe. This thesis regards migrants as social actors who influence and shape working conditions and labour market structures through their actions. The variety of ways migrants exercise agency, more often through undeclared small-scale social and oppositional practices than through overt, organised acts, are embedded in and reinforce overarching oppressive employment relations. A discrepancy exists in the preferred ways migrants and unions exercise agency: small-scale and invisible versus overt and organised, respectively. The empirical material highlights the difficulties unions experience in bridging this distance to protect migrants from substandard employment conditions, but also points to some potential pathways to enforce migrant labour rights, engage migrants in union activities and reregulate the labour market for migrant employment. This adds to industrial relations literature a refined understanding of the multiple forms, intentions and effects of individual and collective agency and to migrant organising literature insights on the limits and possibilities of representation and organising strategies among fragmented and mobile workforces

The rational for this research is to find out the intentions of employers to hire highly educated foreign workforce in the Kokkola region. The research analyses how employers have prepared themselves for meeting the diverse needs of future employees, how strongly and on what basis employers are committed to recruit a foreign workforce, how many they have recruited so far, and what the contribution of Centria University of Applied Sciences could be to improve recruitment of a foreign highly educated workforce in the region. Internationalisation of higher education in Finland has led to the fact that degree programmes offered in English both in traditional universities and in universities of applied sciences have increased and now there is available a foreign highly educated workforce on the labour market. When graduates are employed on the local labour market Centria University of Applied Sciences meets the “Third Mission”. A brief presentation of human resource management of today and recruitment is presented to find out employers’ recruitment plans. The theoretical framework covers intention and research findings are analysed from commitment, behaviour, action, and change aspects. This is a qualitative research with a hermeneutical phenomenology aspect. Employers are interviewed and the informants form a case study. The empirical results are analysed based on employers’ recruitment strategy, commitment to employ, recruitment process, perceptions, experiences, preparations, and the picture of available foreign workforce in the region. The research findings show that recruitment plans strongly influence the intention to employ a foreign workforce, but if no commitment is involved there is nothing guaranteeing that intention will lead to behaviour. This research has also implications for higher education, both related to programme curricula and cooperation with local companies.

The aim of the study was to investigate intercultural adaptation of occupational immigrants to Finnish working life and culture and identify factors that support or hinder the adaptation process. Due to demographic changes in the society and the increasing number of foreigners in Finnish workplaces, the study of occupational immigration is a very contemporary topic. The study was qualitative in nature. 13 Chinese metal workers were interviewed in small groups using a translator in Mandarin Chinese. The respondents had arrived in Finland at different times between 6 and 16 months prior to the interview. The research was conducted with the help of Mänttä Regional Vocational Education Centre which administrates a European Social Fund project for occupational immigration development. They recruited the Chinese to Finnish companies and organised a training programme for them concerning work, language and culture related issues. The applied goal of the research was to find feedback and recommendations for the project on how to support the adaptation process and improve the programme. According to the study there were many communication differences observed between the Finns and Chinese. However, most of the respondents had adapted to the Finnish culture and to these differences rather well. Most respondents were optimistic about their future and thought that having the right attitude is crucial for adaptation. The study found that language plays an important role in the adaptation and both co-national and host support facilitates adaptation to the culture. The training programme was perceived as indispensable but could be further improved by making it closer to practise. The occupational immigrants need support in many levels, both with work and non-work related issues. An intermediary who acts as a link between the two cultures is most useful at the beginning of the stay in the other country. What hinders the adaptation is the lack of appropriate support, language skills and learning opportunities which allow one to gather more knowledge of the other language and culture.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Korkeakouluissa työskentelevien ulkomaalaisten Suomeen sopeutumista selittäviä tekijöitä ei ole tiettävästi tutkittu aikaisemmin. Lisäksi kulttuuritaustan ja kulttuurisen etäisyyden vaikutusta vieraaseen kulttuuriin sopeutumisessa on tarkasteltu useimmiten maakohtaisten, ei yksilöllisten kulttuurierojen avulla. Tämän tutkimuksen kohderyhmänä olivat suomalaisissa yliopistoissa työskentelevät ulkomaalaiset. Tutkimuksen tarkoituksena oli kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin tutkia, selittääkö Wardin ja kollegoiden (esim. Searle & Ward, 1990) ehdotusten mukaisesti työntekijöiden psykologista Suomeen sopeutumista parhaiten kontrollin sijainti, mutta sosiokulttuurista sopeutumista suomenkielen taito, aikaisempi kokemus ulkomailla oleskelusta, Suomessa oleskeltu aika sekä kulttuurinen etäisyys tutkittavan lähtömaan ja Suomen kulttuurin välillä. Lisäksi tarkasteltiin maakohtaisten sekä yksilötasolla mitattujen kollektivistisuus-/individualistisuusarvojen yhteyttä tutkittavien raportoimaan sopeutumiseen. Koska kulttuurinen etäisyys oli tarkoitus mitata maakohtaisten kulttuurietäisyyksien lisäksi osittain yksilötason mittareilla, kerättiin tutkimusta varten kaksi kyselylomakeaineistoa keväällä 2006. Pääaineisto koostui 224 ulkomaalaisen (89 naista) vastauksista. Tutkittavat tulivat 45 lähtömaasta, ja työskentelivät vastaamishetkellä yhdessä Suomen yhdeksässä tutkimuksessa mukana olleessa yliopistossa. Vastaajien keski-ikä oli 37 vuotta, ja he olivat asuneet Suomessa keskimäärin 6 vuotta. Kaikilla tutkittavilla oli vähintään alempi yliopisto- tai korkeakoulututkinto. Toinen aineisto koostui 112 suomalaisen (59 naista) yliopistotyöntekijän kyselylomakevastauksista. Koska suomalaisten keskimääräinen kulttuuri ei kuitenkaan eronnut vastaavalla tavalla mitatusta ulkomaalaisten kulttuurista, jätettiin yksilötason mittareilla mitattu kulttuurinen etäisyys pois lopullisista tässä tutkimuksessa käytetyistä sopeutumista selittävistä tekijöistä. Hierarkkiset regressioanalyysit osoittivat, että psykologinen sopeutuminen oli merkitsevästi yhteydessä tutkittavien kontrollin sijaintiin, sosiokulttuurinen sopeutuminen heidän arvioimaansa suomenkielen taitoon. Mitä sisäisempi vastaajan kontrollin sijainti oli sekä mitä paremmaksi hän oli arvioinut suomenkielen taitonsa, sitä vähäisempiä sopeutumisongelmia hän raportoi. Lisäksi miehet osoittautuivat naisia paremmin sekä psykologisesti että sosiokulttuurisesti Suomeen sopeutuneiksi. Aikaisemmalla kokemuksella ulkomailla oleskelusta, Suomessa oleskellulla ajalla, maakohtaisella kulttuurisella etäisyydellä sekä maakohtaisilla kollektivistisuus-/individualistisuusarvoilla ei ollut yhteyttä tähän tutkimukseen osallistuneiden ulkomaalaisten sopeutumiseen. Yksilötason mittareilla mitattu kollektivistisuus/individualistisuus korreloi maakohtaisten kollektivistisuus-/individualistisuusarvojen kanssa. Mitä yhteisöllisempi tutkittavan minäkäsitys oli, sitä todennäköisemmin hän oli tullut Suomeen kollektivistisemmasta lähtömaasta. Mitä itsenäisempi vastaajan minäkäsitys oli, sitä todennäköisemmin hän oli tullut Suomeen individualistisemmasta lähtömaasta. Tuloksia pohditaan aikaisempien tutkimustulosten, tässä käytettyjen metodologisten ratkaisujen, tämän tutkimuksen otoksen erityisyyden sekä kulttuuriarvojen ja -etäisyyksien mittaamiseen liittyvien haasteiden valossa. Tärkeimmät käytetyt lähteet: Hofstede & Hofstede (2005). Cultures and organizations. Software of the mind. Intercultural cooperation and its importance for survival; Redmond (2000). Cultural distance as mediating factor between stress and intercultural communication competence; Searle & Ward (1990). The prediction of psychological and sociocultural adjustment during cross-cultural transitions; Ward & Kennedy (1999). The measurement of sociocultural adaptation.