Search

Huoli ammatinvaihtajien määrästä opetus- ja kasvatusalalla on yleistynyt Suomessa kuluneen vuosikymmenen aikana. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme ammatista poistuneiden varhaiskasvatuksen opettajien (n = 164) kokemuksia ammatinvaihtoon johtaneista tekijöistä sekä ammatinvaihdon asemoitumista työuran eri vaiheisiin. Monimenetelmällisen tutkimuksen analyysitapoina olivat laadullinen sisällönanalyysi sekä tilastollinen vertailu. Paikansimme ammatinvaihtoon johtaneita tekijöitä neljälle tasolle: yhteiskunnalliselle, organisaation, relationaaliselle sekä yksilölliselle tasolle. Tuloksemme osoittavat ammatinvaihtopäätöksen muodostuvan useista eri tekijöistä, emmekä voineet paikantaa yksittäistä ammatinvaihtoon johtanutta syytä työuran tiettyyn vaiheeseen. Ammatinvaihtopäätös näyttäytyy prosessina, jossa ammatin pitovoima jatkuvien kuormitustekijöiden vuoksi vähitellen katoaa. Kokonaisuutena voidaan todeta, että varhaiskasvatuksen opettajien ammatinvaihto kytkeytyy laajemminkin työelämässä tunnistettuun intensifikaatioon ja prekarisaatioon. Ammatinvaihdon taustalta voidaan tunnistaa myös naistyöhön liittyviä piirteitä. Concerns about the turnover of Early Childhood Education and Care (ECEC) teachers have arisen in Finland over the last decade. In this paper, we examine teachers’ (N = 164) experiences of turnover at various stages of their careers. The research was conducted using a multi-method approach combining qualitative content analysis and statistical comparison. Turnover reasons were identified on four levels: the societal, organisational, relational, and personal level. Research shows that the turnover decision consists of several varied factors, and it is not possible to identify a single reason for the turnover. Turnover appears as a process in which the holding power of the profession is gradually lost due to constant workload factors. The turnover was related to factors of intensification and precarisation identified in working life. Backgrounds related to gendered work can also be identified in the context of turnover. peerReviewed

Aims: Universities and their doctoral programs open a range of career opportunities for doctoral students and doctors. There is a need to problematize assumptions related to the construction of doctoral careers. This study addresses this need by examining the development of doctoral career paths and the factors influencing them from a qualitative longitudinal perspective. This study focuses on the narrative career stories of doctoral students and doctoral graduates from a temporal perspective and at the individual level. Study Design: The study was conducted as qualitative longitudinal research among Finnish doctoral students and later same persons as doctoral holders (N=9). The aim of the research design was to find out what kind of career paths can be constructed. Place and Duration of Study: The research data was collected in Finland between 2009-2018 and analyzed in 2022-2023. Methodology: This study focuses on the narrative career stories of doctoral students and doctoral graduates from a temporal perspective and at the individual level. For this study, nine doctoral students were interviewed in 2009 and again in 2018, covering the themes of doctoral studies and careers. The data was analyzed using content analysis and a narrative approach. Results: As a result, four narrative doctoral career stories were constructed: Competitive Academic Career, Permanent Lecturer Career, External Proletarian Career and Self-selected Balanced Career. The results suggest that starting points, personal positioning in the doctoral process and structured career opportunities have a significant impact on the dimensions, skills and, ultimately, career prospects of doctoral candidates. This study makes visible the factors involved in the construction of a doctoral career from a holistic and longer-term perspective, allowing for a deeper understanding of the dynamics of the complexity of doctoral careers.

In this study, we examine the prevalence of income and career concerns among emerging adults in three different welfare states during COVID-19: Finland ( n = 309), Sweden ( n = 324), and the United Kingdom ( n = 343). This study also delves into how factors such as one’s self-perceived financial situation, generalized mistrust, loneliness and socio-demographics are related to emerging adults’ income and career concerns. Results showed that individuals from the United Kingdom were more likely to experience increased income and career concerns than those in Finland and Sweden. Our results also suggest that income concerns were associated with one’s current financial situation, future financial situation, childhood financial situation, and loneliness. Also, career concerns were related to generalized mistrust, loneliness, and age. For both country-specific and general analyses, loneliness emerged as the most important for increased income and career concerns for emerging adults in all three countries.

Käsillä oleva raportti on Työsuojelurahaston rahoittaman MOTILEAD-tutkimushankkeen loppuraportti. Tutkimushankkeessa oli kaksi osaa. Tutkimuksen ensimmäisessä, MOTI-Survey-pitkittäistutkimuksessa selvitettiin korkeasti koulutettujen henkilöiden johtamismotivaatiota sekä sen merkitystä heidän työurilleen ja työhyvinvoinnilleen. Tutkimuksen toisessa, MOTI-Train-tutkimusosuudessa selvitettiin johtamisvalmennuksessa kerättyyn aineistoon perustuen johtamismotivaation ja johtajaidentiteetin rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä. MOTI-Survey-pitkittäistutkimuksessa tavoitteenamme oli tutkia johtamismotivaation pysyvyyttä neljän vuoden aikana sekä johtamismotivaation roolia johtajien taustojen, johtotehtävissä toimimisen syiden, työhyvinvoinnin, työssä suoriutumisen, uraratkaisujen ja työelämän vaatimusten, erityisesti työn intensiivistymisen näkökulmasta sekä johtotehtävissä että asiantuntijatehtävissä toimivien kohdalla. Johtamismotivaatiota mitattiin johtamismotivaatiokyselyllä (Chan & Drasgow, 2001), joka sisältää kolme osa-aluetta, jotka ovat 1) identiteettipohjainen, 2) sosiaalisnormatiivinen ja 3) laskelmoimaton johtamismotivaatio. Kaikkiaan 2459 henkilöä osallistui MOTI-Survey-kyselytutkimukseen vuonna 2017, joista 746 henkilöä jatkoi seurantakyselyyn vastaamista vuonna 2019, sekä 637 henkilöä vuonna 2021. Vuoden 2017 lähtötilanteessa tutkitut edustivat professoreja (22 %), tieteentekijöitä (31 %), ekonomeja (19 %), tekniikan akateemisia (15 %), Akavan Esimiesverkoston jäseniä (6 %), EMBA-johtamiskoulutukseen osallistuneita (7 %) ja opiskelijoiden rekrytoimia johtajia (1 %). Näistä Akavan Esimiesverkoston ja opiskelijoiden kautta tulleet johtajat jäivät pois vuoden 2019 ja 2021 seurantatutkimuksista. MOTI-Survey-tutkimukseen sisältyi myös hierarkkinen johtaja-alaisaineisto tutkimuksen lähtötilanteessa: 382 kyselyyn osallistuneen johtajan alaisia osallistui erilliseen heille osoitettuun kyselyyn (yhteensä 990 alaista). MOTI-Survey-osuuden tulokset osoittivat, että identiteettipohjaisen johtamismotivaation suhteellinen pysyvyys toistomittauskorrelaatioilla mitattuna oli pysyvämpää verrattuna muihin johtamismotivaation osa-alueisiin neljän vuoden aikavälillä (2017–2021). Identiteettipohjainen johtamismotivaatio oli yhteydessä johtajien itsensä kuvaamiin johtotehtävissä toimimisen syihin, mikä nosti sen todennäköisyyttä, että yksilölliset tekijät (esim. oma motivaatio ja osaaminen) ja aktiivinen hakeutuminen johtotehtäviin selittäisivät johtotehtävissä toimimisen syitä identiteettipohjaisen johtamismotivaation näkökulmasta. Kontekstitekijät (esim. työn luonne) ja ajautuminen johtotehtäviin osoittautui olevan yleisempi selitys johtotehtävissä toimimisen taustalla akateemisessa ympäristössä toimivien johtajien kohdalla, kun taas yritysjohtajat ja EMBA-johtamiskoulutuksessa olevat johtajat ilmaisivat enemmän yksilöllisiä tekijöitä ja aktiivista hakeutumista johtotehtäviin (oma toimijuus). Oman toimijuuden korostuminen sekä yksilölliset että kontekstitekijät johtotehtävissä toimimisen syinä olivat yhteydessä sekä johtajien että heidän alaistensa työhyvinvointiin. Uraratkaisujen kohdalla identiteettipohjainen johtamismotivaatio oli yhteydessä johto- tai asiantuntijatehtäviin siirtymiseen tai johtotehtävissä pysymiseen neljän vuoden aikana. Johtamismotivaatiolla havaittiin olevan vaihteleva rooli suhteessa työelämän vaatimusten ja työhyvinvoinnin vaatimusten väliseen vuorovaikutukseen kahden vuoden seurantatutkimuksissa. Korkea identiteettipohjainen johtamismotivaatio voimisti lisääntyneen työn intensiivistymisen yhteyttä työuupumukseen asiantuntijatehtävissä pysyneiden ja johtotehtäviin siirtyneiden kohdalla. Yliopistojohtajien kohdalla tulos oli kuitenkin päinvastainen: kun lisääntynyt työn intensiivistyminen ja identiteettipohjainen johtamismotivaatio olivat korkealla, työuupumusoireet olivat vähäisempiä. Jos kuitenkin työn intensiivistyminen oli vähäistä ja identiteettipohjainen johtamismotivaatio oli korkealla, niin myös työhyvinvointi oli parempaa seurannan aikana johtotehtäviin siirtyneiden ja asiantuntijatyössä pysyneiden kohdalla. MOTI-Train-tutkimusosuudessa tavoitteenamme oli tutkia johtajien käsityksiä nykypäivän ihanteellisen johtajan piirteistä, kokemuksia johtotehtävissä toimimisen voimavaroista, johtajien organisaatiotoimijuuden rakentumista sekä johtamismotivaation ja johtajaidentiteetin tunnistamista ja kehittämistä valmennuksen aikana ja sen ansiosta. MOTI-Train-tutkimusosuuteen osallistui kaikkiaan 75 tutkittavaa, joista 40 EMBA-johtamiskoulutukseen osallistunutta johtajaa ja 35 yliopistojohtajaa. Tulokset osoittivat, että johtajat tunnistivat monipuolisesti nykypäivän ihanteellisia johtajan piirteitä erityisesti liittyen siihen, miten johtaja ilmentää itseään ulospäin. Johtajat kokivat myös johtotehtävissä koetut voimavarat hyvinä, mutta EMBA-koulutukseen osallistuneiden johtajien kohdalla voimavaroja kuluttavat tekijät liittyivät työn ulkopuolisiin tekijöihin, kun taas yliopistojohtajien kohdalla työhön ja johtajuuteen liittyviin tekijöihin. Samalla tavoin yliopistojohtajat tulkitsivat johtamismotivaation rakentumista enemmän ulkoisista tekijöistä käsin, kun taas EMBA-koulutukseen osallistuneet johtajat mainitsivat enemmän yksilöllisiä tekijöitä ja he myös samaistuivat enemmän identiteettipohjaiseen johtamismotivaatioon. Yliopistojohtajat kokivat myös organisaatiotoimijuutensa rakentuneen yliopistossa ulkoisista tekijöistä käsin, jolloin johtajasta itsestä kumpuavat tekijät toimijuuden rakentajana jäivät vähäisempään rooliin. Johtajat tunnistivat itsensä johtamisvalmennuksessa teetetystä henkilökohtaisesta johtamismotivaatioprofiilista, joka osoitti Chanin ja Drasgowin (2001) kyselytutkimuksen toimivuuden. Tutkimuksen aikana järjestetty johtamisvalmennus koettiin hyödyllisenä ja enemmistö johtajista oppi jotain uutta itsestään johtajana valmennuksen ansiosta. Kaikkiaan tuloksemme osoittivat, että johtamismotivaatiolla on merkitystä johtajien sekä johtajiksi aikovien työurilla sekä heidän työhyvinvoinnissaan. Näitä tuloksia tulisi hyödyntää tulevissa johtamiskoulutuksissa, uraohjauksessa sekä työterveyshuollossa erityisesti, kun halutaan tunnistaa niitä tekijöitä (esim. ammattitausta ja työelämän vaatimukset), jotka tukevat tai haastavat ihanteellista johtamismotivaatiota ja kestäviä työuria. nonPeerReviewed

Tämä tutkimus tarkastelee eri-ikäisten johtamista, työuriin liittyviä tekijöitä sekä työelämän muutosta eri sukupolvien kuntatyöntekijöiden näkökulmasta. Tutkimuksen päätutkimuskysymyksenä on ”Miten eri- ikäisten johtaminen ja työurien moninaisuus nähdään eri sukupolvien kuntatyöntekijöiden keskuudessa?”. Päätutkimuskysymystä tukee kolme alatutkimuskysymystä, jotka ovat: ”Millaisena tekijänä ikäjohtaminen näyttäytyy eri sukupolville?” ja “Millaiset asiat koetaan merkityksellisinä työlle/työuralle ja mihin ura- ankkureihin eri sukupolvet ankkuroivat merkittävämmin?” sekä ”Miten eri sukupolvien kuntatyöntekijät käsittävät työelämän muutoksen?”. Teoreettinen viitekehys rakentuu iän ja sukupolven, monimuotoisuuden johtamisen, ikäjohtamisen sekä työuran, elämänkulun ja työuran ankkureiden käsitteiden ympärille. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus, jonka tapausorganisaationa on Hollolan kunta. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla haastattelemalla yhdeksää kuntatyöntekijää eri sukupolvista (3 suuret ikäluokat, 3 X-sukupolvi & 3 Y-sukupolvi). Lisäksi teemahaastatteluja tuettiin työuran ankkurit ennakkotehtävän avulla. Litterointiaineistoa kertyi yhteensä 86 sivua ja aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisen analyysin avulla. Tutkimustulosten mukaan sukupolvet näkevät eri-ikäisyyden ja monimuotoisuuden työyhteisöissä tärkeänä ja korostavat, että on olennaista ottaa huomioon työntekijöiden erilaiset taustat ja vahvuudet sekä työurien eri vaiheet. Työntekijöiden eri-ikäisyys ja eri elämänvaiheet nähtiin rikkautena jokaiselle yksilölle, työlle, sekä työn vaikuttavuudelle. Nähtiin työyhteisön etuna, kun nuorten ja kokeneempien vahvuudet yhdistyvät työssä. Sukupolvet kuvasivat ikäjohtamista hyvin samankaltaisesti: sitä tarkasteltiin erityisesti yksilöllisyyden, persoonan, osaamisen ja työmotivaation näkökulmasta ja korostettiin, että iällä ei ole merkitystä. Oman työn ja työuran näkökulmasta suuret ikäluokat näkivät tärkeänä erityisesti kokemuksen, tarkkuuden, itsensä kehittämisen ja uteliaisuuden uudelle. X:ät painottivat asiantuntijuuttaan, oman työn hallintaa ja sen merkityksellisyyttä sekä myös tarkkuutta ja uuden oppimista. Y-sukupolven näkökulmasta korostui työn merkityksellisyys ja tuloksellisuus, työn joustavuus, palveluhenkisyys, oma-aloitteisuus sekä itsenäisyys ja tiimityö. Eri sukupolvien kuntatyöntekijöiden keskuudessa havaittiin asiantuntijapätevyyden, elämän alueiden tasapainon, palvelun ja omistautumisen sekä itsenäisyyden nousevan ura-ankkurit tarkastelussa keskiöön. Työelämän muutokseen eri sukupolvet suhtautuivat myönteisesti ja neutraalisti, ja työelämän muutokset nähtiin kehitystä edistävänä asiana. Kuitenkin työelämään liitettiin myös huolta työssä jaksamisen ja muutoksiin sopeutumisen näkökulmasta. Tutkimuksen eri sukupolvien kuntatyöntekijöitä yhdisti uteliaisuus, kiinnostus kehittää omaa osaamistaan ja avoimuus uudelle. Tutkimuksen perusteella työurien eri vaiheet ja sukupolvien mahdolliset erilaiset odotukset on hyvä ottaa huomioon. Hyvään henkilöstöjohtamiseen ja sen käytäntöihin on olennaista panostaa, ja on tärkeää edistää eri-ikäisten yhteistyötä ja tiedon jakamista työyhteisöissä. Jatkotutkimusta voisi tehdä esimerkiksi kvantitatiivisen tutkimuksen keinoin, esihenkilönäkökulmasta tai keskittyen yksityiskohtaisemmin työuriin ja työelämän muutokseen tietyn ammattiryhmän keskuudessa.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaisia käsityksiä induktiovaiheen opettajat omaavat ammatillisesta identiteetistään sekä työhön kiinnittymisestä opettajan uran alkuvaiheissa. Tutkimuksen keskeisenä teoriapohjana toimi aikaisempi tutkimustieto ammatillisen identiteetin rakentumisesta, työhön kiinnittymisestä sekä induktiovaiheesta uran alkuvaiheena. Tutkimukseen osallistui seitsemän (N=7) induktiovaiheen opettajaa, joilla oli 1-3 vuoden kokemus opettajana työskentelystä valmistumisen jälkeen. Tämä tutkielma toteutettiin laadullisen tutkimuksen periaatteita noudattaen ja tarkempana analyysimenetelmänä hyödynnettiin diskurssianalyysia. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluiden muodossa, joissa käsiteltiin ammatillista identiteettiä sekä työhön kiinnittymistä näihin liittyvien keskeisten teemojen avulla. Aineiston analyysia lähdettiin toteuttamaan etsimällä tutkimusaineistosta samankaltaisuuksia ja lopputuloksena aineistosta oli eroteltavissa puhetyylejä eli diskursseja. Tutkimusaineistosta muodostuneita puhetyylejä luokiteltiin ammatillisessa identiteettipuheessa merkityksellisyyden-, työn ilon-, keskeneräisyyden-, vertaistuen-, riittämättömyyden -sekä uupumuksen diskursseiksi. Työhön kiinnittymistä tuotiin esiin sitoutumisen-, tulevaisuus-, yhteisöllisyyden – sekä ammatillisen kasvun diskurssien kautta. Tutkimuksessa selvisi, että induktiovaiheen opettajat löytävät työstään tekijöitä, joilla on suuri merkitys positiivisen ammatillisen identiteetin ja työhön kiinnittymisen kannalta. Tutkimuksen myötä on selvää, että opettajat kohtaavat induktiovaiheensa aikana tekijöitä, mitkä haastavat ammatillisen identiteetin sekä työhön kiinnittymisen muodostumista. Induktiovaihe voidaan kaiken kaikkiaan nähdä merkittävänä ajanjaksona niin ammatillisen identiteetin kuin työhön kiinnittymisen kannalta. The goal of this thesis was to research how young teachers describe their professional identity and work engagement. In this study the induction phase was very relevant timeline and it covered first five years of working as a teacher. Before analyzing the results, it was important to understand what earlier research tells about professional identity, induction phase and work engagement. This research was based on qualitative research. Research material was collected by theme interviews, which included seven (N=7) interviews. Each teacher had 1-3 years of experience in teaching. In this study research material was analyzed by discourse analysis. The results of the study underlines how novice teachers describe their professional identity and work engagement in their talk. Professional identity-talk included six different discourses such as meaningfulness-, happiness in work-, collegial support-, incompleteness-, insufficiency- and exhaustion-discourses. Work engagement was described by commitment-, future-, community- and professional growth-discourses. After this study it was possible to note that teachers in their induction phase has very good sense about their professional identity and work engagement. Young teachers are able to evaluate different factors that affects their professional identity and work engagement. The study shows that induction phase can be seen as a critical phase in teachers’ career, because professional identity and engagement is about to build.

Previous research has revealed the challenges of sports graduates. Of particular concern is the question of how sports graduates navigate these difficulties in the job market. This study sought to understand the modern careers of sports graduates by describing different career story models among sports degree graduates. Life story data collection was employed to capture the various influences affecting career paths. The data consisted of 59 career life stories collected from Finnish sports degree graduates who were recruited through an open writing invitation. Data were analysed with the narrative method. Five typical career story models were identified among Finnish sports degree graduates: (1) From struggles to career change; (2) Momentum for a new career; (3) No pain, no gain; (4) Natural path to success; and (5) From aspirations to an uncertain future. Collectively, these story models suggest that graduates seem to balance between their personal enthusiasm for sport and fitness and the realities of working life. Many graduates contemplated leaving the industry, and remaining in the sports industry was defined by how much working life met the expectations shaped by education or personal dreams. These findings indicate that since many sport graduates struggle with the structural challenges of the sports industry, additional support through student counselling and in finding quality entry-level jobs might be beneficial in preventing career change and supporting careers in sports. Narrative career counselling is suggested to promote the wellbeing of individuals who struggle in their careers. peerReviewed

nonPeerReviewed

Family background has been shown to be a strong determinant of educational attainment, yet relatively little is known about the role that family background plays in PhD attainment or in the selection into academic careers. In this study, we estimate sibling correlations from Finnish full population register data to comprehensively assess the importance of family background in selection into academia. Our results show that family background accounts for over a third of the overall variation in becoming a PhD and subsequently an academic — a share which is up to four times as large as implied by conventional comparisons by parental education. However, we did not find evidence that family background would be an exceptionally strong determinant of doctoral outcomes when compared to other educational outcomes. Our findings further suggest that sibling similarities in PhD attainment and academic careers may largely be attributed to sibling similarities in prior educational achievement rather than to other family background characteristics.

Worries about leadership among highly educated professionals: Associations with career aspirations and personal work goals. We investigated how highly educated professionals’ worries about leadership roles relate to their career aspirations and personal work goals. Altogether 1151 professionals without leadership positions participated in the survey study. Participants with a high number of leadership-related worries were not planning to pursue leadership positions. Instead, their goals included increasing personal well-being or ending their career. Vice versa, participants with least leadership-related worries strived for career advancement. These findings indicate that worries about leadership should be acknowledged in education and training programs and in career planning, so that worries would not prevent motivated and suitable individuals from seeking leadership positions.

PurposeBy relying on a sustainable career perspective and recent studies on senior employees’ late career phase, this study aims to examine senior (50+) nurses’ late career narratives in the context of extending retirement age. Given the current global nursing shortage, there is a pressing need to find ways on how to promote longer and sustainable careers in the health-care field. Yet, there is limited knowledge about the extended late career phase of senior nurses.Design/methodology/approachEmpirical data were derived from 22 interviews collected among senior (50+) nursing professionals working in a Finnish university hospital. The qualitative interview data were analysed using a narrative analysis method. As a result of the narrative analysis, four career narratives were constructed.FindingsThe findings demonstrated that senior nurses’ late career narratives differed in terms of late career aspirations, constraints, mobility and active agency of one’s own career. The identified career narratives indicate that the building blocks of sustainable late careers in the context of extending retirement age are diverse.Research limitations/implicationsThe qualitative interview data were restricted to senior nurses working in one university hospital. Interviews were conducted on site and some nurses were called away leaving some of the interviews shorter than expected.Practical implicationsTo support sustainable late careers requires that attention be based on the whole career ecosystem covering individual, organizational and societal aspects and how they are intertwined together.Originality/valueSo far, few studies have investigated the extended late career phase of senior employees in the context of a changing career landscape.

Liikuntapsykologia kehittyi, laajentui ja ammattimaistui voimakkaasti työurani aikana. Urheilupsykologian lisäksi keskeiseksi nousi terveytensä kannalta vähän liikkuvien arviointi. nonPeerReviewed

In the current turbulent higher education environment, academic work and career building are in a state of flux. The implementation of the principles of New Public Management have intensified managerial control over academic work. Growing dependence on external funding and metrics-based performance assessments have made career building increasingly competitive, selective, and risky. Disciplinary and organisational boundaries have been dissolving as interdisciplinary and cross-sectoral ways of collaboration have become policy priorities. These trends have challenged visible boundaries between disciplines, organisations, sectors, work tasks and academic roles. However, at the same time, new visible and invisible boundaries are being established. In spite of declaring to bring visibility, openness and transparency to academic work and career trajectories, the managerial university invokes new invisibilities which can reproduce some deeply-rooted visible hierarchies. This Special Issue explores the complex interplay between visibilities and invisibilities in academic work and career building. The six articles tackle this question from the perspective of interdisciplinary research, new notions of an ideal academic, resistance to managerial demands, doctoral education, the emergence of invisible researchers, and scholarly profession in different sectors. publishedVersion

The uncertainties and growing social inequality young adults face in the labour market call for research on the link between young women’s expectations about working life and the real options they have in seeking to combine work with care. Drawing on Sen’s capabilities approach, this study contributes to filling this gap in the literature by examining how women in emerging adulthood in Finland foresee their future career and working life, and how these expectations are associated with socioeconomic and partnership characteristics and their expectations for work-family reconciliation. Survey data obtained from 527 young women aged 18–29 were analysed using latent profile analysis. Three distinct career/working life profiles were identified: confident (43%), cautiously confident (37%) and concerned (20%). The young women in the confident profile were the most advantaged and those in the concerned profile the most disadvantaged with regard to level of education, main activity, financial situation and region. Furthermore, the concerned women foresaw their options in their future career and in combining work with care as limited. The findings underline the importance of viewing individual decision-making processes related to work-family transitions within broader institutional and societal contexts. peerReviewed

Tässä kokoomateoksessa käsitellään monimuotoista ansiotyötä osana suomalaista työelämää. Teoksen artikkeleissa tätä vähän tutkittua ilmiötä tarkastellaan monipuolisten empiiristen aineistojen kautta. Tilastokeskuksen rekisteriaineiston pohjalta luokitellaan erilaisia tapoja yhdistää työtä. Haastatteluaineistot puolestaan valottavat yhdistelmätyön tekemisen ehtoja. Uudenlaista näkökulmaa edustaa työurien kaaosteoria. Tutkimustulosten mukaan usean työn tekijäksi päädytään hyvin erilaisia polkuja pitkin. Tehtäväyhdistelmien syntyyn vaikuttavat niin ihmisen elämänkulku ja kiinnostuksen kohteet kuin pakot ja tarjolla olevat mahdollisuudet. Motiivit voivat paikantua myös ammatillisiin verkostoihin, lähipiirin tekemiin ratkaisuihin, suoranaisiin sattumiin tai mielijohteisiin. Teos auttaa ymmärtämään monimuotoisia työnteon tapoja. Samalla se kertoo niistä haasteista, joita useaa työtä tekevät kokevat yrittäessään toimia yksinkertaisempiin työnteon malleihin ja kategorisointeihin perustuvissa kehyksissä. Se on tärkeää luettavaa kaikille työn muutoksesta kiinnostuneille, erityisesti alan tutkijoille, opiskelijoille sekä päätöksentekijöille. Painettu teos on tilattavissa verkkokaupoista (mm. Booky.fi, Suomalainen.com ja Adlibris.com) Sisällys 1 Mitä tarkoittaa ansainnan koostaminen useasta lähteestä? / Arja Haapakorpi, Anu Järvensivu, Merja Kauhanen ja Harri Melin 2 Työn muuttuvat maailmat / Harri Melin 3 Monimuotoisen ansiotyön tekeminen rekisteriaineistojen valossa / Merja Kauhanen 4 Jälkiteollinen yhteiskunta ja monista lähteistä ansainta: Tehtäväyhdistelmät ja tausta erilaisissa ammattiryhmissä / Arja Haapakorpi 5 Kaaosteoreettinen kuva usean työn tekemisestä / Anu Järvensivu 6 Monista lähteistä ansainta, muuttuva työelämä ja yhteiskuntapolitiikan haasteet / Arja Haapakorpi, Anu Järvensivu, Merja Kauhanen ja Harri Melin Liite: Chattibotti tutkimushaastattelijana / Anu Järvensivu This edited collection discusses multiple job holding as part of Finnish working life. The articles in this book examine this little researched phenomenon through a wide range of empirical data. Based on Statistics Finland's register data, different ways of combining jobs are classified. Interview material sheds light on the conditions for holding multible jobs. A new perspective is provided by the chaos theory of careers. According to the results of the study, very different paths lead to becoming a multiple job holder. The combination of jobs is influenced by the life path and interests of the individual, as well as by constraints and opportunities available. Motives can also be linked to professional networks, decisions made by immediate family, coincidences or whims. This book helps to understand the diversity of ways of working. At the same time, it illustrates the challenges faced by those who work multiple jobs as they try to operate within simpler models and categorisations of labour. It is essential reading for anyone interested in the changing nature of work, especially researchers, students and policy-makers. Available in print from online bookstores (e.g. Booky.fi, Suomalainen.com and Amazon Europe)

Scientific careers and publishing have radically changed in recent decades creating an increasingly competitive environment for early career scientists (ECS). The lack of quantitative data available on ECS in marine and fisheries sciences prevents direct assessment of the consequences of increased competitiveness. We assessed the contributions of ECS (up to 6 years post first publication) to the field using an indirect approach by investigating the authorships of peer-reviewed articles. We analysed 118461 papers published by 184561 authors in the top 20 marine and fisheries sciences journals over the years 1991–2020. We identified a positive long-term trend in the proportion of scientific articles (co-)authored by ECS. This suggests a growing contribution by ECS to publications in the field. However, the mean proportion of ECS (co-)authors within one publication declined significantly over the study period. Subsequent tests demonstrated that articles with ECS (co-)authors receive fewer citations and that the proportion of ECS (co-)authors on an article has a significant negative effect on the number of citations. We discuss the potential causes of these inequalities and urge systematic support to ECS to achieve more balanced opportunities for funding and publishing between ECS and senior scientists.

The growing body of research suggests that leadership is not among the most attractive career goals, especially for the younger work force. However, the need for leadership has not diminished. To shed light on the “problem of supply”, this study addresses the question of why high-potential individuals (i.e., non-leaders) do not pursue leadership positions by focusing on worries about leadership (WAL) and error-related strain. We had two aims: (1) to identify different profiles of WAL among highly educated professionals, and (2) to explore whether their error strain and leadership career intentions differ among the identified WAL profiles. Data were gathered from 955 highly educated Finnish employees representing different sectors. WAL was measured by a three-dimensional scale consisting of worries about failure, work-life imbalance, and harming others. Based on the Latent Profile Analysis, six WAL profiles emerged: (1) Average-WAL (37% of respondents), (2) Low-WAL (34%), (3) High-WAL (6%), (4) Failure-sensitive (9%), (5) Imbalance-sensitive (4%) and (6) Harm-sensitive (11%). Professionals in the Low-WAL profile reported the lowest error strain, whereas employees in the profiles of High-WAL and Failure-sensitive reported the highest error strain. Employees in the Low-WAL profile were more willing to pursue a leadership career in an unfamiliar organization compared to employees in other profiles. In addition, employees within the Low-WAL profile were more willing to pursue a leadership career in an unfamiliar organization compared to their home organization. Implications of our findings and future directions are discussed. peerReviewed

Professorin toimen hoitaminen on kestävyyslaji. Koulutuksen ja tutkimuksen tulokset eivät synny käden käänteessä. nonPeerReviewed

nonPeerReviewed

When external requirements conflict with teachers’ personal beliefs and values, the resulting internal struggles can lead to identity tensions. Contributing to discussion on teachers’ identity development in a challenging context, this study investigated teacher identity tensions and related coping strategies in Hong Kong. We conducted 21 semi-structured interviews with qualified teachers and then performed a deductive thematic analysis of the data. We categorised the identity tensions as positioned on the micro or macro level, and distinguished the coping strategies as emotion-focused or problem-focused behaviours. The identity tensions and related coping strategies seemed to be associated with teachers’ career stages. We further found identity tensions to be related to the school’s sociocultural environment and to the specific political and societal forces in the region. The study demonstrated the need for continuous and differentiated support catering for teachers’ needs, and highlighted the specific social-political influences on professional identity development.

The study aimed at investigating how different young people going through the post-high school transition set, monitor, pursue, and renegotiate career goals in real-time and in everyday life circumstances. A theoretically driven proposition supported the conceptualization of career goals as complex dynamic systems and guided the examination and description of the moment-to-moment processes shaping the (re)construction of career goals. The study adopted an exploratory research approach and was based on a longitudinal case study design. Diary reports were collected for 39 weeks. Participants were four young people (three females, one male) who at the onset of the study were 18 years of age and attended their last year of high school. A ground-up analysis of the data was conducted, which culminated in a comprehensive narrative describing and interpreting the properties and behavior of the participants’ career goal system. Results showed that despite some similarities in how the career goal system of each participant reacted to challenging events, these systems operated in a highly idiosyncratic manner. Differences in the real-time properties and behavior of the career goal systems provided insights into the mechanisms driving macroscopic processes of career goal construction and highlighted their relevance for young people’s identity formation. peerReviewed

nonPeerReviewed

Tarkastelemme tutkimuksessa toimijuutta ja identiteettiä korkeakoulutettujen uratarinoissa. korkeakoulutettujen urapolkuja tutkimalla tunnistamme sekä korkeakoulutettujen urien rakentumisen tapoja että yksilön ja yhteiskunnan asettamien odotusten ja tavoitteiden merkitystä urapoluilla. Aineisto koostui Töissä.fi-verkkopalvelun kautta kerätyistä korkeakoulutettujen uratarinoista (N = 462). Tutkimusaineiston narratiivisessa analyysissa tarkastelimme, millaisia urapolkuja uratarinoista oli tunnistettavissa sekä millaisia toimijuuden ja identiteetin yksilöllisiä ja sosiaalisia painotuksia uratarinat sisälsivät. Analyysin pohjalta loimme seitsemän uratyyppitarinaa, jotka nimesimme urapolun rakentumista kuvaavalla tavalla. Uratyypit olivat 1) suunnitelmalliset, 2) osaamisen tunnistajat, 3) aktiiviset, 4) sattuman kuljettamat, 5) intohimon ohjaamat, 6) polveilijat ja 7) yrittäjähenkiset. Uratyyppitarinat kuvaavat, kuinka korkeakoulutettujen toimijuus ja identiteetti olivat uratarinoissa eri tavoin yksilöllisesti tai sosiaalisesti painottuneita. Toimijuuden ja identiteetin painottuminen kuvasti sitä, miten yksilöllisesti tai sosiaaliseen yhteisöön nojautuen eri uratyypit tekivät omaa uraa koskevia valintoja sekä määrittivät, mitä he halusivat olla työssään. Tulokset osoittavat korkeakoulutettujen urapolkujen moninaisuuden. Samalla ne luovat pohjaa sille, miten sekä koulutus- ja työllisyyspolitiikassa että koulutuksen ja ohjauksen kentillä voidaan tunnistaa ja tukea erilaisia korkeakoulutettujen urapolkujen rakentumisen tapoja.

nonPeerReviewed

nonPeerReviewed

Over the last two decades, the use of DNA barcodes has transformed our ability to identify and assess life on our planet. Both strengths and weaknesses of the method have been exemplified through thousands of peer-reviewed scientific articles. Given the novel sequencing approaches, currently capable of generating millions of reads at low cost, we reflect on the questions: What will the future bring for DNA barcoding? Will identification of species using short, standardized fragments of DNA stand the test of time? We present reflected opinions of early career biodiversity researchers in the form of a SWOT analysis and discuss answers to these questions., The Research School in Biosystematics (ForBio) is supported by a grant from the Norwegian Biodiversity Information Centre.

Usean työn tekijöiden työtä ja työuria ei ole juuri tutkittu, vaikka heitä on Suomessa 8 % työllisistä ja määrä kasvaa. Työsuojelurahaston ja kumppaniliittojen rahoittamassa tutkimuksessa haettiin vastauksia seuraaviin kolmeen tutkimuskysymykseen: 1. Millaista on eri ammattialoilla tehtävä monimuotoinen ansiotyö, ketkä sitä tekevät sekä miten ja miksi ja millaisia polkuja siihen päädytään? 2. Millaisia myönteisiä piirteitä ja toisaalta haasteita ja ongelmia työnteon tapaan liittyy? 3. Millaisin keinoin tutkimuksessa havaittuja ongelmia olisi mahdollista ratkaista? Usean työn tekijöiden ryhmä osoittautui rekisteriaineistoon ja 45 korkeakoulutetun teemahaastatteluun perustuvassa tutkimuksessa heterogeeniseksi. Työyhdistelmät olivat moninaisia ja muuntuvia. Palkkatyösuhteet ja yrittäjyydet limittyvät. Usean työn tekeminen voi olla taloudellinen pakko. Korkeakoulutetuilla siihen johti usein halu maksimoida merkityksellinen työ, itsellisyys ja kehittymismahdollisuudet. Työnteon tapa näyttäytyi kritiikkinä palkkatyöorganisaatioiden ongelmia kohtaan ja haluna osallistua tulevaisuuden työelämän rakentamiseen. Tulokset ovat hyödynnettävissä niin työttömyys- ja sosiaaliturvan uudistuksissa kuin työelämän kehittämisessä.

nonPeerReviewed

Huipulle tähtäävän urheilun ja opiskelun yhdistäminen onnistuu lukiossa paremmin naisilta kuin miehiltä. Valmentajan merkitys kaksoisuran tukijana on tärkeä. nonPeerReviewed

This paper is a comprehensive update of the International Society of Sport Psychology (ISSP) Position Stand on career development and transitions of athletes issued a decade ago (Stambulova, Alfermann, Statler, & Côté, 2009, ISSP Position Stand: Career development and transitions of athletes. International Journal of Sport and Exercise Psychology, 7, 395–412.). A need for updating the 2009 Position Stand has grown out of the increasing inconsistency between its popularity and high citation, on the one hand, and its dated content that inadequately reflects the current status of athlete career research and assistance, on the other. During the last decade, sport psychology career scholars worked on structuring the athlete career knowledge and consolidating it into the athlete career (sport psychology) discourse (ACD). The aims of this paper are to: (1) update the decade-long evolution and describe the current structure of the ACD, (2) introduce recent trends in career development and transition research, (3) discuss emerging trends in career assistance, and (4) summarise in a set of postulates the current status and future challenges of the ACD. peerReviewed

Tämän pro gradu -tutkielman tavoite on kuvata ja tulkita itsensätyöllistäjiksi kutsutun yrittäjäryhmän työelämäntarinoita. Tutkielmani myötä koitan selvittää, kuinka ihmisestä tulee itsensätyöllistäjä perinteisesti palkkatyön raamien mukaan orientoituneessa yhteiskunnassa. Lisäksi tarkastelen narratiivisesta näkökulmasta sitä, mistä ja mitä itsensätyöllistäjien työelämäntarinat kertovat meille 2020-luvulle saavuttaessa. Itsensätyöllistäminen on viimeisten vuosikymmenien aikana kasvanut työelämän ilmiö, jonka tutkimista on haastanut sen monimuotoisuus. Tämä tutkimus pyrkii lisäämään tietoisuutta itsensätyöllistämisestä ja avartamaan uusia laaja-alaisia tulokulmia keskusteluun, jota työelämän tilasta ja suunnasta käydään. Tutkimusaineisto koostuu 17 teemahaastattelusta. Haastattelut on toteutettu vuoden 2019 aikana Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushankkeen alla. Osallistujat ovat vastanneet itsensätyöllistäjien suosimien yhdistysten keskuuteen välitettyihin haastattelukutsuihin. Haastattelurekrytointia on tapahtunut myös kolmessa yhteisöllisessä työtilassa, joissa tiedetään toimivan paljon yrittäjätapaisesti työskenteleviä ihmisiä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys esittelee itsensätyöllistämisen kannalta merkittäviä työelämän ilmiöitä ja ulottuvuuksia. Lisäksi viitekehyksessä yhdisteellään niitä koskevaa tutkimustietoa ja teoriaa. Tutkimuksen kahvakäsitteenä toimii Anu Järvensivun muotoilema työelämäntarinan käsite, joka viittaa työn näkökulmasta esitettyyn elämäntarinaan. Tutkimuksessa sovelletaan narratiivista lähestymistapaa ilmiön syvällisen käsittelyn tukena. Yhden suuren teorian sijaan tutkimuksessa hyödynnetään abduktiivisesti narratiivisen tutkimuksen teorioita ja elementtejä tulkinnallisina resursseina. Erityisesti Kenneth Gergenin ja Mary Gergenin juonianalyysin sekä Vilma Hännisen tarinamyönteisen ajattelun analyyttiset välineet saavat analyysin rakentumisen kannalta keskeisen roolin. Itsensätyöllistäjien tarinoiden perusteella on mahdollista muodostaa kolme itsensätyöllistämiseen johtanutta tarinatyyppiä. Itsensätyöllistäminen esittäytyy haastateltavien työelämäntarinoiden varrella uran tukirankana, kurssinmuutoksena elämässä sekä tapana osoittaa vastarintaa. Itsensätyöllistäjien työelämäntarinoiden pohjalta on mahdollista rakentaa kolme laajempaa kertomusta, jotka havainnollistavat monipuolisesti ihmisen, työn ja elämän suhdetta. Näitä olivat kertomukset työn tarkoituksesta, elämän arvaamattomuudesta sekä työelämässä selviytymistä.

Suomen poliisin toimintaympäristö kansainvälistyy yhteiskunnan muutoksen mukana. Samalla kansainvälisen yhteistyön merkitys lisääntyy. Suomen poliisi sijoittaa yhdyshenkilöitä työskentelemään ulkomaille Suomen sisäisen turvallisuuden kannalta tärkeisiin kohteisiin ja alueille. Poliisihallitus on määritellyt toiminnassa noudatettavat periaatteet yhdyshenkilöiden tehtävistä, sijoituspaikoista ja toiminnan ohjaamisesta. Poliisin yhdyshenkilön tehtävänä on (1) tuottaa ja hankkia Suomen kansallisen poliisitoiminnan ja rikollisuuden tilanne- ja torjuntakuvan kannalta tärkeitä tietoja sekä (2) edesauttaa asemamaan viranomaisten kykyä torjua ja estää ennalta Suomeen ja Suomesta suuntautuvaa rikollisuutta. Tämä mahdollistaa rikosvastuun toteutumisen rikoksen tekijän kotimaassa. Lisäksi tehtävänä on (3) välittää ja jouduttaa Suomesta asemamaahan lähetettyjen virka- ja oikeusapupyyntöjen täytäntöönpanoa, ottaen huomioon kansainväliset sopimukset sekä toiminnan vastavuoroisuus asemamaan viranomaisten käsitellessä ja lähettäessä vastaavia pyyntöjä Suomeen tai muihin Pohjoismaihin. Pro gradu -tutkielman kohteena on Suomen poliisin kansainvälinen yhdyshenkilötoiminta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten poliisimiehestä kehittyy ja valikoituu poliisiyhdyshenkilö ja onko heillä havaittavaa ja suunnitelmallista urapolkua. Lisäksi on tarkoitus selvittää, miten tehtävässä kertynyttä kansainvälistä ammatillista osaamista hyödynnetään poliisihallinnossa. Tutkimus on hallintotieteellinen ja tutkimusotteeltaan kvalitatiivinen. Tutkimuksen aineisto on kerätty kevään 2021 aikana teemahaastattelemalla kahtatoista (12) Suomen poliisin yhdyshenkilönä toimivaa poliisimiestä. Näiden joukossa on ensimmäisellä yhdyshenkilötehtävässään olevia samoin kuin useammalla yhdyshenkilötehtävällä olleita henkilöitä. Teoreettinen viitekehys muodostuu uratutkimuksesta, eritysesti ura-ankkureista ja urakäyttäytymisen tutkimuksesta, sekä osaamisen ja johtamisen teorioista. Tutkimuksen tulosten perusteella poliisin yhdyshenkilöksi kehittyminen muodostaa urapolun, eikä yhdyshenkilöksi ajauduta sattumalta. Lisäksi poliisin yhdyshenkilön työuransa aikana käymät kehityskeskustelut on nähtävä jatkumona ja kiinteänä osana yhdyshenkilölle laadittavaa henkilökohtaista valmennus- ja kehityssuunnitelmaa. Tutkimus tarjoaa työkaluja poliisiyhdyshenkilöille, yhdyshenkilöksi aikoville poliisimiehille, esimiehille ja toiminnasta vastaaville sekä ylipäätään Suomen poliisin kansainvälisestä toiminnasta kiinnostuneelle henkilölle.

This study investigated the reasons that leaders have given for their leader role occupancy. By using a mixed-method approach and large leader data, we aimed to provide a more nuanced picture of how leader positions are occupied in real life. We examined how individual leadership motivation may associate with other reasons for leader role occupancy. In addition, we aimed to integrate the different reasons behind leader role occupancy into the framework of sustainable leader careers and its two indicators: leader’s health (occupational well-being) and performance (measured indirectly as followers’ occupational well-being). The survey data consisted of 1,031 leaders from various sectors of working life. Qualitative analysis revealed that leaders mention various factors behind their leader role occupancy, resulting 26 themes. After inductive investigation of the data, theory-driven analysis focused on the sustainable career components (person, context, time) and agency vs. non-agency. Qualitative data was quantitized based on the theory-driven categories for statistical analysis. Based on the these analysis, we found out that only Affective-Identity MTL predicted all of the studied reasons behind leader role occupancy, whereas the other motivation types (Non-calculative MTL and Social-Normative MTL) did not. All of the reasons for leader role occupancy except non-agentic ones were related to both leaders’ own and their followers’ occupational well-being. Leaders with more person-related and agentic reasons for leader role occupancy experienced better occupational well-being. Person- and context-related and agentic reasons behind leader role occupancy associated also with followers’ occupational well-being, but the associations differed from those of leaders’ well-being: person-related and agentic reasons associated with followers’ exhaustion, but this association was not found among leaders. Our study provided important information for practitioners in the field of human resources and development, as it has shown that if the reasons for leader role occupancy mainly reflect circumstances or other non-person-related reasons, the experienced occupational well-being and person-career fit may remain weak. It is necessary to try to support the leadership motivation for those leaders, or to shape the job description in such a way that it can also offer the experiences of meaningfulness from aspects other than self-realization through a managerial role. peerReviewed

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelijoiden ajatuksia työstä ja työllistymisestä muualle kuin luokanopettajaksi. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä uravaihtoehtoja luokanopettajaopiskelijat ovat harkinneet ja miksi. Lisäksi tässä tutkimuksessa tarkasteltiin yliopisto-opintojen ja työelämän yhteyttä sekä luokanopettajaopiskelijoiden ajatuksia työstä ja työelämästä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui kolmesta osa-alueesta, jotka olivat opiskelu, työelämään siirtyminen ja työelämä. Tutkimuksen teorialuvut auttavat ymmärtämään ilmiön taustoja ja syitä. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen. Tutkimuksen aineisto kerättiin helmikuussa 2021 Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelijoilta. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja tutkimuksen aineisto koostui yhdeksästä 30–45 minuuttia kestäneestä haastattelusta. Aineisto analysoitiin teemoittamalla. Tutkimuksessa ilmeni, että tutkittavat ovat harkinneet useita eri uravaihtoehtoja sekä opetus- ja kasvatusalalla että myös muilla aloilla. Muita uravaihtoja oli harkittu esimerkiksi siksi, että iän myötä on opittu tuntemaan itsensä paremmin ja kiinnostuksenkohteet ovat muuttuneet. Tutkittavien mukaan opinnoista ei saatu valmiuksia toimia muissa opetus- ja kasvatusalan työtehtävissä. Kuitenkin tutkimuksen tulokset osoittivat, että työllistymisen kannalta valinnaiset opinnot nähtiin olennaisina. Tutkimus osoitti, että työelämään siirtyminen koetaan jännittävänä ja suurena elämänmuutoksena, sillä oma asema yhteiskunnassa muuttuu. Työn roolia yksilön elämässä tarkasteltiin kahdesta eri näkökulmasta. Työ voidaan nähdä joko muiden asioiden mahdollistajana tai mahdollisuutena toteuttaa itseään ja kokea merkityksellisyyttä. Luokanopettajan ammatti ei enää innosta henkilökohtaisten ja luokanopettajan työnkuvaan liittyvien syiden vuoksi. Näitä syitä voivat olla esimerkiksi arvomaailman muutos, etenemismahdollisuuksien puute tai työnkuvan laajuus. Lisäksi tutkimuksessa ilmeni, että tutkittavien oli helpompi hahmottaa luokanopettajan työllistymismahdollisuudet kuin muiden alojen. Aineiston perusteella voidaan sanoa, että tutkittavien tavoitteena on löytää itselleen mieluisa ja kiinnostava työ.

Opettajankouluttajat kokevat vertaisryhmän hyödylliseksi ammatilliselle kehittymiselleen. Ryhmässä käsiteltävien aiheiden tulisi nousta opettajankouluttajien omasta arjesta, ja kollegan työn seuraaminen tukee omaa kehittymistä. Non

The introduction to this volume discusses the importance of situating career and career guidance in context. It makes a connection to wider research and writing that challenges the idea that career theory can be global and universal and argues that there is a need for attention to local context and culture. It then moves on to set the scene for a volume focusing on the Nordic countries, by defining the ‘Nordic’ and exploring key features of the region including the Nordic welfare model and the history of collaborations in career guidance across the region. It proposes the four ‘COs’ of Nordic career guidance (context, community, co-construction and collaboration) before outlining the structure of the volume and looking to the future. The introduction to this volume discusses the importance of situating career and career guidance in context. It makes a connection to wider research and writing that challenges the idea that career theory can be global and universal and argues that there is a need for attention to local context and culture. It then moves on to set the scene for a volume focusing on the Nordic countries, by defining the ‘Nordic’ and exploring key features of the region including the Nordic welfare model and the history of collaborations in career guidance across the region. It proposes the four ‘COs’ of Nordic career guidance (context, community, co-construction and collaboration) before outlining the structure of the volume and looking to the future.

Osana Lapsi-ja perhepalvelujen muutosohjelmaa (LAPE) syntyi havainto siitä, että lastensuojelun osaami-sesta puuttuu kansallisen tason jäsennys. On tarve määritellä lastensuojelussa tarvittavaa osaamista ja sitä tukevia rakenteita. Työryhmä (Lasto) tarttui tähän määrittelyn haasteeseen, koska osaamisen sanoittamisel-la ja osaamista tukevilla rakenteilla nähdään olevan lastensuojelun vaikuttavuuden ja myös työntekijöiden hyvinvoinnin näkökulmasta merkitystä. Lastensuojelulaki antaa puitteet työlle, mutta se ei määrittele am-matillista osaamista ja käytäntöjä.Lastensuojelussa haasteena on sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus ja se, ettei asiakastyössä ole ollut mah-dollisuutta luoda urapolkua. Uralla eteneminen on merkinnyt käytännössä siirtymistä johtotehtäviin tai kehittämistehtäviin. Vaativaa lastensuojelutyötä tekevillä ei ole rakenteita, joissa tunnustettaisiin seniori-teetti poikkeuksena joidenkin paikkakuntien erikoissosiaalityöntekijöiden tehtävät. Lasto-työryhmän tavoitteena on ollut rakentaa ehdotus lapsen asioista vastaavan avohuollon sosiaali-työntekijän tarvitseman osaamisen kuvaukseksi sekä pohtia, millaisia uudenlaisia, osaamista tukevia raken-teita tarvitaan täydentämään sosiaalityön tutkintokoulutusta.Tavoitteena on, että lastensuojeluun tulevat sosiaalityöntekijät saavuttavat jo lastensuojelu-uransa alussa tehtäväalueensa vahvan hallinnan. Pohdittavia asioita ovat olleet muun muassa lastensuojelun sosiaalityön juniorimalli ja yhtenäinen perehdytyksen ra-kenne.Yliopistot ovat määrittäneet osaamista, jota yliopistokoulutus ja sosiaalityön käytännön opetus sen osa-na tavoittelee. Samanaikaisesti Valviraon pyytänyt yliopistoja laatimaan kriteerit sosiaalityöntekijän osaa-miselle asiakasturvallisuuden toteutumisen näkökulmasta. Mikäli arvioi näitä kriteereitä rinnakkain niin voi todeta, että lastensuojelussa riittävänosaamisen saavuttaminen edellyttää jatkokoulutusta ja kokemusta. Herää kysymys, minkä tahon tulee varmistaa, että tämä osaaminen kertyy. Tässä julkaisussa pyritään en-sinnäkin kuvaamaan sitä, millaisissa prosesseissa ja rakenteissa lastensuojelussa tarvittavaa osaamista on mahdollista kartuttaa. Toiseksi työryhmä on hahmottanut, mitä asiasisältöjä lastensuojelussa tulee omaksua peruskoulutuksen jälkeen, jotta ammatillisen osaamisen kriteerit voisivat täyttyä lastensuojelun kontekstis-sa ja ennen kaikkea, jotta lastensuojelu voi toteuttaa perustehtäväänsä laadukkaasti.Työryhmä on kartoittanut sekä kansainvälistä että kansallista tietoa prosesseista ja rakenteista, joita on käytössä lastensuojelun osaamisen tukena. Työryhmä laati kansallisen osaamista ja osaamisen tukiraken-teita kartoittavan kyselynlastensuojelun sosiaalityöntekijöille. Kyselyaineisto kerättiin elo-ja syyskuussa vuonna 2019. Kyselyyn vastanneiden sosiaalityöntekijöiden kokonaismäärä oli 233. Kyselyn tarkoituksena oli tutkia lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden osaamisen tarpeita ja vajeita sekä sitä, miten työntekijöiden osaamista tulisi voida tukea uran eri vaiheissa. Kysely kohdennettiin sosiaalityön opiskelijoille, lastensuoje-lu-uran alkuvaiheessa olleille ja kokeneille lastensuojelun sosiaalityöntekijöille. Kyselyn mukaan sosiaali-työntekijät kokevat osaamisensa vahvaksi lastensuojelutyössä. Suuret asiakasmäärät lisäävät kuitenkin sosiaalityöntekijöiden kokemusta kuormittuneisuudesta. Kuormittuneisuudesta johtuen sosiaalityöntekijät eivät voi hyödyntää osaamista, jota heillä on. Kuormittuneisuuteen ei vaikuta työuran pituus, vaan sekä niin sanotutnoviisit että seniorit kuormittuvat suurista asiakasmääristä. Pitkä työkokemus ei näyttäisi suojaavan työssä uupumiselta. Kyselyn mukaan yli kuusi vuotta työkokemusta omaavat sosiaalityöntekijät kykenevät hyödyntämään osaamistaan parhaiten. Tiedon ja osaamispääoman soveltaminen käytäntöön edellyttää koh-talaisen pitkää työuraa lastensuojelussa. Työolosuhteet yhdessä uran alkuvaiheessa saadun riittävän pereh-dytyksen, tiimi-ja parityöskentelymahdollisuuksien ja työhyvinvointiin panostusten kanssa lisäisivät työssä jaksamista. Yksittäisenä työkulttuurin muutoksena toivottiin systeemisen lastensuojelun toimintamallin laajentuminen koskemaan omaa työyhteisöä. Kolmannes sosiaalityöntekijöistä oli kyselyn mukaan saanut koulutuksen systeemisen lastensuojelun toimintamalliin. Liian suuret asiakasmäärät ja rakenteelliset puut-teet kuitenkin estävät toimintamallin käyttöönottoa optimaalisella tavalla.THL:n organisoiman työryhmän jäsenet edustavat kolmea yliopistoa (Helsingin yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius/Jyväskylän yliopisto, Turun yliopisto) kolmea kuntaa tai kuntayhtymää: Jyväs-kylä, Helsinki ja Kymsote sekä Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan Heikki Waris –instituuttia.Työryhmä esittäälastensuojelun osaamisen tueksi lastensuojelun urapolkumallin. Mallissa yhdistyvät uran alkuvaiheen vahva tuki (ns. juniorivaihe) ja vähennetty asiakasmäärä sekä jatkuvaan oppimiseen sekä ammatilliseen ja/tai tieteelliseen pätevöitymiseen perustuva urapolku, joka tunnistaa ja tukee ammatillista pätevöitymistä ja senioriteettiä. Urapolun toteuttaminen edellyttää organisaatioilta reflektiivisiä rakenteita eli rakenteita, joissa työntekijöiden oppimista mahdollistetaan ja jotka vahvistavat psykologista turvalli-suutta, mielekkyyden kokemuksia ja työssäjaksamista. Työryhmä esittää, että näiden rakenteiden luominen ja vakiinnuttaminen annettaisiin työnantajan tehtäväksi osana maakunnallisia TKIO-rakenteita (esim. osana OT-keskustoimintaa), mutta rakenne tarvitseekansallisen ohjauksen, urapolkuviitekehyksen ja tuen. Jatko-työssä urapolkumallia tulisi kokeillen kehittää ja se edellyttää rahoitusta esimerkiksi Opetus-ja kulttuuri-ministeriön jatkuvan oppimisen ohjelmasta. Urapolkumalli tarvitsee tuekseen myös digitaalisen työskente-lyalustan. Urapolkumallin tavoitteena on vähentää osaltaan sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuutta lastensuojelun asiakastyössä, mikä on kriittinen kysymys asiakasturvallisuuden, asiakaskokemuksen ja lapsen oikeuksien näkökulmasta. As part of the Programme to address child and family services (LAPE) the observation was made that there is no outline for child welfare at the national level. A need exists to specify skills and knowledge and the structures that support them. A working group (Lasto) took up this challenge because giving words to skills and knowledge and the structures that support them is seen to be of significance both for the effectiveness of child welfare and for the well-being of the employees. The Child Welfare Act sets a frame of reference for the work, but it does not define professional skill and practices.High turnover in personnel, and the fact that it has not been possible to create a career path in work with customers are challenges in child welfare work. At the practical level career advancement has meant rising to positions of administrative, or development work. Those engaged in demanding child welfare work do not have structures in which special expertisewould be recognised, with the exception of the tasks of the special social workers of some communities. The goal of the Lastoworking group has been to put together a proposal for a description of the skills and knowledge needed by a social worker and to consider what kinds of structures that support new skills and knowledge need to be added to training for a degree in social work. The aim is for social workers tak-ing positions in child welfare to attain a good command of their sector from the very beginning of their careers in child welfare. Matters to consider have included the junior model of child welfare social work and a unified structure of familiarisation.Universities have defined some of the skills and knowledge that a university education and the practical teaching of social work as a part of it aimsat. At the same time, Valvirahas asked universities to draft cri-teria for the skills that a social worker should have to achieve the goal of customer safety. Evaluating these criteria in parallel shows,that achieving these skills and knowledge in child welfare requires further educa-tion and experience. The question arises whose responsibility is it to ensure the accumulation of these skills. In this publication we first seek to describe what kinds of processes and structures enable the accrual of such competence. Second, the working group has visualised what subject matter should be mastered after basic education so that the criteria recognised by Valvira could be met in the context of child welfare and above all, to enable child welfare to carry out its fundamental task with distinction.The working group has examined both international and Finnish experiences on the processes and struc-tures that are used to provide support for competence in child welfare. To support its work the working group also drafted a national questionnaire targeting social workers specialised in child welfare. The mate-rial for the questionnaire was compiled in August and September 2019. The total number of social workers responding to the survey was 232. The purpose of the survey was to studythe needs and shortcomings in skills and knowledge among child welfare social workers and how their skills and knowledge could be supported in different phases of their careers. The survey targeted students of social work, those in the early phases of their child welfare careers, and experienced child welfare social workers. Results that we have received show that a large volume of customers in child welfare social work significantly increases feelings of stress experienced by social workers. Stress is notaffected by the length of a person's working career; having large numbers of customers has been found to be stressful for so-called novices as well as seniors. Extensive experience at work does not seem to protect against work-related exhaustion. According to the survey, social workers with more than six years of work experience are the best at utilising their skills and knowledge. Practical application of capital deriving from skills and knowledge requires a relatively lengthy career in child welfare work. Working conditions together with sufficient orientation in the early stage of the career, the possibility for teamwork and work in pairs, and input into occupational well-being made it easier to cope with the work. One individual change in the working culture that many were hoping for was an expansion of the systemic child welfare operating model to cover the respondent's own working com-munity. The survey showed that one in three social workers had received training in the operating model for systemic child welfare. Excessively large numbers of customers and structural shortcomings neverthe-less impede the optimal adoption of the operating model.Members of the working group represent four universities and university consortia (University of Hel-sinki, University of Tampere, Kokkola University Consortium, University of Jyväskylä, University of Tur-ku), three municipalities or federations of municipalities: Jyväskylä, Helsinki, and Kymsoteand the Heikki Waris Institute of Socca,the Centre of Excellence on Social Welfare in the Helsinki Metropolitan Area. To support skills and knowledge in child welfare, the working group is proposing the idea of a career path model, combining strong support in the early stages (the so-called junior stage) with fewer customers, and a career path based on continuous learning and professional and/or scientific qualification that recog-nises and supports professional qualification and special skills and knowledge.The implementation of the career path requires reflective structures from the organisations, enabling learning for the employees, and which reinforce psychological security, experiences of meaningfulness, and coping with work. The working group proposes that creating and establishing thesestructures should be the duty of the employer as part of regional Research and development, innovation, and teaching structures (for example, as part of the Centres of Expertise and Support), while nevertheless requiring the support of national guidance, a career path frame of reference, and support. In the future, the career path model should be developed through experimentation, and it requires funding, for example, from the continuous learning programme of the Ministry of Education and Culture. The career path model also requires the support of a digital work platform. In fact, the aim of the career path model is to reduce, for its part, turnover among social workers in child welfare work with customers, which is a critical question from the point of view the customer experience and the rights of children. nonPeerReviewed

Tarkastelemme tutkimuksessamme yksityisissä yrityksissä vuonna 2007 työskennelleiden 30–50-vuotiaiden suomalaisten työuria vuosina 2007–2015. Analysoimme Tilastokeskuksen työntekijä–työnantaja-aineiston (FLEED-FOLK) ja siihen yhdistetyn tilinpäätöspaneelin avulla yksilö-, perhe- ja yritystekijöiden, erityisesti yritysten kannattavuuden (käyttökate), yhteyttä työuriin. Työuria mittaamme vuotuisilla työssäolokuukausilla. Ensiksi tutkimme trajektorianalyysilla, miten työurat eriytyvät erilaisiksi työurapoluiksi. Toiseksi tutkimme multinomiaalisella logistisella regressiolla, miten eri yksilö-, perhe- ja yritystekijät ennakoivat eri polkuryhmiin sijoittumista. Trajektorianalyysi tuotti kuusi erilaista työurapolkutyyppiä. Tutkimusperiodille ajoittuneesta taantumasta huolimatta neljä viidestä työntekijästä sijoittui joko vakaalle tai seurannan aikana vakautuvalle työurapolulle. Korkeampi koulutusaste yhdistyi vakaampiin urapolkuihin. Lasten syntymä eriytti voimakkaasti naisten työuria, mutta ei juurikaan miesten. Parisuhde ennusti vakaata työuraa, ja eroaminen ja yksin eläminen vaihtelevia työuria. Myös parisuhteen muodostuminen seurantajaksolla liittyi epävakaampiin työuriin. Yritystekijöistä vakain urapolku oli niillä, jotka työskentelivät kannattavuudeltaan stabiileilla toimipaikoilla. Kannattavuudeltaan vaihtelevien samoin kuin laskevien yritysten toimipaikoissa työskentelevillä oli epävakaimmat työurat. Tulostemme mukaan työurat olivat enemmistöllä vakaita myös finanssikriisin aiheuttaman taloudellisen taantuman aikana. Tulos koskee niitä yksityisen sektorin työntekijöitä, jotka olivat työssä finanssikriisiä edeltävänä vuonna 2007. publishedVersion

nonPeerReviewed

Työurien vakaus ja laatu ovat merkittäviä yhteiskunnallisia ja talouspoliittisia kysymyksiä, sillä pohjoismaisen hyvinvointivaltion rahoitus perustuu työikäisten työssäkäyntiin sekä työstä, tuotannosta ja kulutuksesta kerättävään verotuloon. Tässä kokoomateoksessa tarkastellaan, millaisiksi työurat ovat viime vuosikymmeninä muotoutuneet viennin kannalta tärkeillä teollisuusaloilla. Tutkimustulokset perustuvat yritysten ja työntekijöiden kokonaisrekisteriaineistoon, yritystilastoihin ja teollisuustoimialojen asiantuntijoiden haastatteluihin. Työuria tarkastellaan teoksessa useista eri näkökulmista, joita ovat työllisyyden vakaus, työssäolo, työtulojen kehitys, liikkuvuus toimialojen ja toimipaikkojen välillä sekä uudelleenkouluttautuminen. Tulosten perusteella työurat eivät ole Suomessa keskimäärin heikentyneet eikä julkisuudessa usein esitetty käsitys työurien aiempaa suuremmasta epävakaudesta pidä paikkaansa. Kuitenkin naisten ja matalasti koulutettujen työurat ja palkkakehitys jäävät miehistä ja paremmin koulutetuista jälkeen eli työurien tasa-arvo ei ole edistynyt. Tutkimuksen muita keskeisiä johtopäätöksiä on, että aikuiskouluttautuminen eriytyy koulutustason mukaan ja että yritysten investoinnit aineettomaan pääomaan ennakoivat henkilöstölle myönteisiä työuratulemia. Painettu teos on tilattavissa verkkokaupoista (mm. Booky.fi, Suomalainen.com ja Adlibris.com). Sisällys: Esipuhe 1 Teknologian työllisyys- ja työuravaikutukset: Paljon populaareja oletuksia, vähemmän empiiristä tietoa / Satu Ojala & Pasi Pyöriä 2 Teknologia, metsä ja kemia: Suomen teollisuus viime vuosikymmenillä / Pasi Pyöriä, Esa Jokinen, Katri-Maria Järvinen & Liudmila Lipiäinen 3 Työurien tutkimus: Käsitteelliset, teoreettiset ja empiiriset lähtökohdat / Pasi Pyöriä 4 Kilpailuetua ja yhteistä oppimista: Mitä teollisuusaloilla ajatellaan osaamisesta? / Esa Jokinen 5 Teollisuustyöntekijöiden työurat 14 kohortilla: Pirstoutuneet vai vakautuneet? / Aart-Jan Riekhoff, Satu Ojala & Pasi Pyöriä 6 Teollisuusalojen naisten ja miesten työtulot koulutusaloittain ja toimialoittain neljällä kohortilla / Satu Ojala 7 Työssä oppiminen teollisuusaloilla: Erikoisammattitutkintojen vaikutus tuloihin, työllisyyteen ja työttömyyteen / Satu Ojala & Liudmila Lipiäinen 8 Yrityksen kannattavuus ja investoinnit aineettomaan pääomaan henkilöstön työuran kannalta / Pasi Pyöriä, Satu Ojala & Liudmila Lipiäinen 9 Kehitettävänä työelämän tasa-arvo, kouluttautuminen työuralla ja yritysten kyky luoda uutta menestystä / Satu Ojala, Pasi Pyöriä & Esa Jokinen The stability and quality of work careers are major social and economic issues, as the funding of the Nordic welfare state is based on the employment of working-age people and the tax revenue collected from work, production and consumption. This edited volume examines how work careers have developed in specific industrial sectors and at different levels of education in recent decades. The research results are based on the linked employer-employee data of Statistics Finland, company statistics and interviews with industry experts. Careers are examined from several different perspectives, including career stability, employment status, income development, mobility between industries and places of work, and on-the-job training. Based on the results, careers have not weakened between cohorts on average in Finland. Instead of the often-expressed perception of greater job instability, there is high stability of employment combined with high mobility within the careers, owing to the high frequency of changing industries and jobs. However, the career development of women and the low-skilled lags behind that of men and the more highly educated, meaning that equality in earnings has not progressed. Other key findings of the study suggest that adult education differs according to the level of education, and that companies' investments in intangible capital anticipate positive career outcomes for employees. Available in print from online bookstores (e.g. Booky.fi, Suomalainen.com and Adlibris.com).

Artikkelissa tarkastellaan koettujen työolojen ja johtamisen merkitystä eläkkeelle siirtymiseen. Työntekijöiden kokema työn vaarallisuus ja siihen liittyvät haitat sekä alentavat ikääntyneiden työntekijöiden työtyytyväisyyttä. Tämä puolestaan aikaistaa lisääntyneiden eläkeaikomusten välityksellä havaittua eläkkeelle siirtymistä. Toisaalta uusilla johtamiskäytännöillä on päinvastainen vaikutus. Ne myöhentävät eläkkeelle siirtymistä. Tulokset perustuvat tutkimukseen, joka käyttää Tilastokeskuksen työolotutkimuksen työoloja kuvaavien muuttujien lisäksi Tilastokeskuksen ja Eläketurvakeskuksen rekisteriaineistoihin perustuvia seurantatietoja henkilöiden työmarkkina-aseman todellisista muutoksista. nonPeerReviewed

nonPeerReviewed