Search

The modern industrialized food system has faced criticism for several decades. Since the 1990s, various alternative food networks (AFNs) have attempted to increase the economic, environmental and social sustainability of the food system. A recent innovation in Finland, REKO food rings, was motivated by the desire to enhance the livelihood of farmers and to facilitate a broader change in agricultural practices. It applies contemporary social media tools to organize communication and trade between producers and consumers. The present paper analyses perceptions and experiences of sustainability among REKO producers using thematic interviews and questionnaire data. The results show that the expectations for increased sustainability are high, but the producers nevertheless face multiple challenges to ensure sustainability in their daily practices. Many producers reported having modified their production methods to be more environmentally sustainable already before joining REKO. With regards to economic sustainability, after an enthusiastic start, the positive impacts of REKO have started to diminish. Our findings point to the variations and dynamics of the experiences and perceptions that exist across locations and product segments.

Julkisen palvelun yleisradiotoimintaa harjoittava Yleisradio on oligopolistisia piirteitä omaavilla kotimarkkinoilla merkittävin rahoittaja, tuottaja ja ostaja tv- ja elokuvatuotantoyrityksien tuotannoille. Nämä kokoluokaltaan pääosin pienet, riskipitoista, mutta mittavia investointeja vaativaa liiketoimintaa harjoittavat yritykset tekevät puolestaan yhteistyötä muiden luovalle toimialalle kuuluvien yrityksien kanssa. Tutkimuksen tarkoituksena ja tavoitteena olikin parantaa ja tehostaa Yleisradion toimintaa sisäisen yrittäjyyden avulla, pyrkien takaamaan siten sekä yhtiön että koko luovan toimialan toiminnan jatkuvuus ja tulevaisuus. Tutkimuskohteena oli yhtiön suurimmat vuosittaiset kustannukset aiheuttavat tv-tuotannot, tv-tuotantoprosessit ja niitä toteuttavat tv-tuottajat. Laadullisessa, kuvailevassa tapaustutkimuksessa yhdistettiin sisäisen yrittäjyyden yksilötason ja organisaatiotason tarkastelu, tulkiten sisäinen yrittäjyys prosessina, jonka toteutumiseen vaikuttavat molemmat tasot. Kaikkiaan kahdeksan haastatellun tv-tuottajan tuotannot ajoittuivat vuosille 2004-2012. Tutkimuksessa selvitettiin, ilmeneekö tv-tuottajan toteuttamassa tv-tuotantoprosessissa yksilötason sisäistä yrittäjyyttä ja organisaatiotasolta sisäisen yrittäjyyden edellytyksiä. Yleisradion tv-tuottajat olivat pitkälti sisäisiä yrittäjiä. Kaikki sisäisen yrittäjyyden osa-alueet eivät toteutuneet, joka oli liitettävissä organisaation sisäisen yrittäjyyden edellytyksien puutteisiin. Esimerkiksi organisaation asettamat tavoitteet eivät olleet selkeitä, yksilön vastuuta ei korostettu riittävästi, johdon tuessa oli puutteita, eikä tuottajien toimintaa ohjattu esimerkiksi palkitsemis- tai mittausjärjestelmin. Nämä heijastuivat yksilötasolle siten, että tv-tuottajat eivät olleet tuloshakuisia, innovatiivisia ja tavoitteellisia, eivätkä he ottaneet lopullista vastuuta tuotannon toteutuksesta. Koska Yleisradion tv-tuottajat osoittautuivat olevan itsenäisiä toimijoita, heidän tehtävänantonsa tv-ohjelman toteuttamiseksi oli vapaa, he toimivat tv-tuotantoprosessissa haluamallaan tavalla, omasivat paljon valtaa ja käytännössä myös pääsyn organisaation resursseihin, ovat sisäisen yrittäjyyden toteuttamisen mahdollisuudet lähtökohtaisesti hyvät. Tuottajien yrittäjämäistä toimintaa tulisi kuitenkin ohjata ja kannustaa organisaation kannalta oikeaan suuntaan koko yhtiön toiminnan tehostamiseksi korjaamalla ilmenneet organisaationtason edellytysten puutteet. Työhön liittyvän suuren vastuun ja vapauden vuoksi, on tulevilta tv-tuottajilta vaadittava sisäisen yrittäjän piirteitä ja toimintamalleja.

Tv-lähetyksissä on ohjaajat ja sanomalehdissä toimitussihteerit. Samankaltaista työtä tekevät radioissa tuottajat. Radiotuottajien työ on kuitenkin huonommin tunnettua – varsinkin yleisön keskuudessa, mutta myös alan sisällä. Tässä opinnäytetyössä kuvataan Yleisradion maakuntatoimitusten tuottajien arkityötä sekä sen vaikutuksia lähetyksiin ja niiden tekemiseen. Tarkastelun kohteena on 2000-luvun puolivälissä YLE Radio Suomessa käyttöönotettu on air -tuottajamalli. Tässä tutkimuksessa pohditaan tuottajan roolia tiiminsä esimiehenä ja lähetyksen ohjaajana. Tutkimuksen teoriaosuudessa pohditaan lähetysvirtaradion olemusta sekä journalistista esimiestyötä. On air -tuottajamalliin on ollut pitkä polku Yleisradiossa. Tutkimuksen aineisto on kerätty vuosina 2006 ja 2007, jolloin uuteen toimintamalliin oltiin juuri siirrytty. Aineisto koostuu maakuntaradioiden aamutuottajien ja YLE Radio Suomen ohjelmapäällikön teemahaastatteluista sekä tuottajien työskentelyn havainnoinnista. Olen lisäksi hyödyntänyt omaa työkokemustani maakuntaradion tuottajana. On air – tuottaja tekee työtään on air eli lähetyksen ollessa käynnissä. He seuraavat ja ohjaavat lähetystä, ikään kuin toisina silminä, korvina ja käsinä. Tuottajan tehtävä on tukea lähetystä tekeviä juontajia ja reporttereita. Haastattelujeni perusteella tuottajat kokevat olevansa ennen kaikkea kuulijoiden asialla. Tutkimukseni perusteella tuottajan läsnäolo tekee lähetyksistä monipuolisempia ja tasalaatuisempia. Tuottaja huolehtii yhteisesti sovittujen pelisääntöjen noudattamisesta ja siitä, että oikeat asiat tulevat käsiteltyä lähetyksessä oikealla tavalla. Tuottajat vastaavat lähetystensä sisällöistä sekä laadun valvonnasta säännöllisen palautteenannon kautta. He huolehtivat, että lähetysten sisältö vastaa kanavan linjausta ja tilausta. Yhteistyön ja tiedonkulun huolehtiminen muuhun toimitukseen ja koko Yleisradioon on myös tärkeää. Tuottajat myös suunnittelevat ja kehittävät ohjelmistoa. Tutkimus osoitti tuottajien työn olevan haastavaa, aamulähetysten osalta myös kuluttavaa. Tuottajien jaksaminen ja rajaamaton työnkuva nousivatkin esiin ongelmina. Uuden esimiesryhmän ammatti-identiteetti vaikutti myös heikolta. Esimiestyö koettiin haasteellisimmaksi: radiotoimittajat tekevät työtään persoonansa kautta, minkä vuoksi heidän johtamisensa vaatii erityistä ”sosiaalista pelisilmää”. Haastattelemani tuottajat kaipasivat lisää koulutusta, erityisesti henkilöjohtamiseen. Arkityötään tuottajat tekivät lähetys edellä: journalismi meni esimiestyön ohi.