Search

Benefiting from the deployment flexibility and the line-of-sight (LoS) channel conditions, unmanned aerial vehicle (UAV) has gained tremendous attention in data collection for wireless sensor networks. However, the high-quality air-ground channels also pose significant threats to the security of UAV aided wireless networks. In this paper, we propose a short-packet secure UAV-aided data collection and transmission scheme to guarantee the freshness and security of the transmission from the sensors to the remote ground base station (BS). First, during the data collection phase, the trajectory, the flight duration, and the user scheduling are jointly optimized with the objective of maximizing the energy efficiency (EE). To solve the non-convex EE maximization problem, we adopt the first-order Taylor expansion to convert it into two convex subproblems, which are then solved via successive convex approximation. Furthermore, we consider the maximum rate of transmission in the UAV data transmission phase to achieve a maximum secrecy rate. The transmit power and the blocklength of UAV-to-BS transmission are jointly optimized subject to the constraints of eavesdropping rate and outage probability. Simulation results are provided to validate the effectiveness of the proposed scheme. peerReviewed

Federated learning (FL) is able to utilize the computing capability and maintain the privacy of the end devices by collecting and aggregating the locally trained learning model parameters while keeping the local personal data. As the most widely-used FL framework,Jederated averaging (FedAvg) suffers an expensive communication cost especially when there are large amounts of devices involving the FL process. Moreover, when considering asynchronous FL, the slowest device becomes the bottleneck for the cask effect and determines the overall latency. In this work, we propose a communication-efficient federated learning framework with partial model aggregation (CE-FedPA) algorithm to utilize compression strategy and weighted device selection, which can significantly reduce the size of uploaded data and decrease the communication time. We perform a series of experiments on the MNIST/CIFAR-10 datasets, in both lID and non-lID data settings. We compare the communication time of different aggregation schemes, in terms of iteration rounds and target accuracy. Simulation results demonstrate that the uploading time of the proposed scheme is up to 4.3 times shorter than other existing ones. Experiments on an end - to-end FL framework also verify the communication efficiency of CE-FedPA in a real-world setting. peerReviewed

Digital Innovation Environments (DIE) as an umbrella term for facilities such as FabLabs, Makerspaces and Innovation Laboratories are already well known in the private and academic sectors. We focus on exploring the business aspects of DIEs and their role in digital transformation and creation of new opportunities for companies to increase their knowledge transfer and innovation capabilities. This research is dedicated to factors influencing the usage behavior of company employees of a DIE. From seven guided interviews, a total of 27 influencing factors in seven topics were identified through successive in-depth analysis and criterion-guided interpretation. These factors show the complexity of DIEs and at the same time lay the foundation for further research. In addition, they are a valuable insight for practice, as they can be used as a basis for developing new integration and cooperation structures. peerReviewed

In this paper, we present a joint power allocation and adaptive link selection protocol for an orthogonal frequency division multiplexing (OFDM)-based network consists of one source node i.e., base station (BS), one destination node i.e., (MU) and a buffer aided decode and forward (DF) relay node. Our objective is to maximize the average throughput of the system via power loading over different subcarriers at source and relay nodes. A separate power budget is assumed at each transmitting node to make the system more practical. In order to form our solution more tractable, a decomposition framework is implemented to solve the mixed integer optimization problem. Further, less complex suboptimal approaches have also been presented and simulation results are provided to endorse the efficiency of our designed algorithms.

Eleohjaus, eli omalla keholla elehtiminen, on uudenlainen tapa vuorovaikuttaa teknologian kanssa. Eleohjauksella viitataan esimerkiksi käsillä ilmassa tehtäviin eleisiin, kuten erilaisten interaktiivisten elementtien osoittamiseen näytöllä. Eleohjaus ei ole kuitenkaan yleistynyt; esimerkiksi monilla julkisilla paikoilla nähtävien informaationäyttöjen käyttö eleillä on harvinaista. Erityisesti eleiden suurinta vahvuutta – laitteiden etäältä käyttämistä – ei ole kunnolla hyödynnetty. Näin ollen on epäselvää, miten eleitä tulisi suunnitella ja mikä niiden käyttäjäkokemus sekä todellinen potentiaali on. Lisäksi eleohjattavien järjestelmien ja ylipäätään teknologian sijoittaminen urbaaneihin ympäristöihin on haastavaa. Monet ulkoiset tekijät, kuten sääolosuhteet, ihmiset ja muu teknologia vaikuttavat niiden toimintakykyyn ja käyttöön. Myös, eleohjattavien järjestelmien ja niiden käytön arviointi nykyisillä tutkimusmenetelmillä on vaativaa ja aikaavievää. Tämän väitöskirjan päätavoitteena on tutkia merkityksellisen ja suoraviivaisen elevuorovaikutuksen suunnittelua sekä selvittää, miten elevuorovaikutusta hyödyntäviä järjestelmiä voidaan onnistuneesti sijoittaa ja tutkia monimuotoisissa ympäristöissä. Tutkimuksen toteuttamiseksi suunniteltiin ja kehitettiin neljä eleohjattavaa informaationäyttöä, joiden tutkiminen johti kolmeen päätulokseen. Ensiksi, väitöskirja tunnistaa ulkoisia tekijöitä, jotka vaikuttavat negatiivisesti interaktiivisiin näyttöihin, ja tarjoaa suuntaviivoja näiden tekijöiden havaitsemiseen ja hallintaan. Toiseksi, tutkimus osoittaa, että interaktiivisten näyttöjen käyttöä voidaan arvioida laajamittaisesti ja aikaa säästäen höydyntämällä puoliautomaattista, lokipohjaista arviointimenetelmää. Kolmanneksi, väitöskirja tarjoaa ohjeita sekä tekniikoita onnistuneen ja selkeän eleellisen vuorovaikutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Yleisesti tulokset osoittavat, että eleohjaus voi tarjota vaikuttavan käyttäjäkokemuksen sekä suoraviivaistaa monenlaisia vuorovaikutustilanteita. Mid-air gestures are a novel way of interacting with technology. However, mid-air gestures have not been widely used in interaction with information displays, found in many public settings. In particular, the unique benefit of gestures — interaction from a distance — has not been fully utilized. It remains unclear how such interactions should be designed, and what their user experience and true potential are. Moreover, deploying gesture-controlled displays in real-world settings is challenging because many external forces, such as the weather, people, and other technology affect the display and its use. In addition, evaluating the use of interactive displays is time-consuming and demanding. The research goal of this dissertation is to study the design of meaningful and streamlined gestural interactions, and assess how gesture-controlled displays can be successfully deployed in public spaces, and how they can be evaluated effectively. To achieve this, four gesture-controlled displays were developed and studied, resulting in three main contributions. First, this work recognizes external factors that have a negative effect on interactive displays, and provides guidelines for dealing with them. Second, this research shows that the usage of interactive displays can be evaluated on a large scale by employing a semi-automated log-based process. Third, this dissertation provides guidelines and techniques that aid in developing easy-to-use gestural interactions. Most importantly, the results indicate that mid-air gestures can provide an impressive user experience in the context of cross-device interaction.

Energy harvesting relays are predicted to play a pivotal role in large scale networks. This paper evaluates the secrecy performance of a system that employs a two-way decode-and-forward relay assisting transmission between two nodes. The relay has RF energy harvesting capability and it can receive energy from the RF signal and the transmission of the system can be overheard by an eavesdropper. More specifically, we derive an exact expression for the interception probability when the main and wiretap links experience generalized κ-μ fading. The impacts of the power- splitting factor at the relay and the fading parameters on the secrecy performance of the considered system are also assessed. Numerical and simulation results are presented to verify the derived results.

Tässä laadullisessa tutkimuksessa on kehitetty menetelmä, jonka avulla sokeiden ja vaikeasti heikkonäköisten esiopetusikäisten lasten taitoja ja tuen tarpeita voidaan arvioida ja seurata. Menetelmän avulla voidaan siirtää tietoa lapsen siirtyessä esiopetuksesta kouluun. Menetelmässä huomioidaan sokean ja vaikeasti heikkonäköisen lapsen kehityksen erityispiirteet. Menetelmälle annettiin nimeksi SoLa kohderyhmän, sokeiden ja vaikeasti heikkonäköisten lasten mukaan. Menetelmän kehittämistä varten koottiin tietoa sokeiden ja vaikeasti heikkonäköisten lasten kehitystä koskevasta kirjallisuudesta, Suomessa käytössä olevista esiopetusikäisten lasten arviointimenetelmistä ja näkövammaisten lasten erityisopettajien paneelikeskustelusta. Lisäksi kehitystyössä hyödynnettiin näkövammaisten lasten arviointi- ja kuntoutustyössä saatua omaa kokemusta. Sokeiden ja vaikeasti heikkonäköisten lasten kehityksen erityispiirteiksi nousivat kirjallisuudesta erityisesti tiedon hankkimiseen, vuorovaikutukseen, motoriikan ja orientoitumisen kehitykseen, työskentelytaitoihin ja itsestä huolehtimiseen liittyvät tekijät. Lisäksi luku- ja kirjoitusmenetelmien erilaisuus sekä laskemisen perusvalmiuksiin liittyvät erityispiirteet nousivat kirjallisuudesta esille. Näkemisen puutteista johtuvien haittojen vähentämiseksi kirjallisuudesta nousi esille erityisesti tunto- ja kuuloaistien käyttäminen tiedonhankinnassa, asiantunteva ohjaus ja ajan antaminen tiedon hankintaan, tiedon käsittelyyn ja taitojen runsaaseen harjoitteluun. Tutkimuksessa kehitetty SoLa-lomake on tarkoitettu sokeiden ja vaikeasti heikkonäköisten esiopetusikäisten lasten arviointiin ja tiedonsiirtoon esiopetusvuoden aikana ja lapsen siirtyessä esiopetuksesta kouluun. Sen käyttäjinä voi olla esimerkiksi esiopetushenkilöstö ja muut lasten kanssa toimivat. SoLa-lomakkeen käytettävyyden lisäämiseksi tulee koota käsikirja, joka sisältää perehdytystä sokean ja vaikeasti heikkonäköisen esiopetusikäisen lapsen taitojen ja tuen tarpeiden arviointiin.

Tiedon tuottaminen ja siirto on tulevaisuudessa merkittävässä osassa kaikkea verkkoliikennettä. Ennusteiden mukaan sekä laitteiden että kerätyn tiedon määrä moninker- taistuu tulevaisuudessa. Tämä aiheuttaa haasteita laitteille ja tiedon siirtoverkoille. Tässä tut- kielmassa selvitetään, voidaanko tiedon ennustamisella säästää resursseja niin siirtokanavien kuin laitteiden osalta. Ennustamisessa hyödynnetään konetunnistamisen menetelmiä ja mal- lia simuloidaan oikealla tiedolla. Production and transfer of information will constitute a substantial part of all network traffic in the future. According to estimates, the amount of equipment as well as the amount of information gathered will multiply. This creates challenges for both the equipment and the data transfer networks. This study explores the possibilities of data predicting in saving resources concerning the transfer networks as well as the equipment. In creating the predicting model the machine learning methods are utilized and the model is simulated using real world data.

A new digital data acquisition system has been installed at the IGISOL facility at the department of Physics in University of Jyväskylä in November, 2016. The technical details of the hardware and software of this new system are presented in this thesis. Nutaq VHS-ADC digital data acquisition system includes an analogue to digital converter (ADC) crate board, an offset unit box, an acquisition host PC, and a storage drive. This system consists of 8 channels, has the capability of 105 MSPS with 14-bit ADCs on 6U cPCI (PXI compatible). Radioactive sources, beta-gamma matrix, gamma-gamma matrix, beta-delayed gamma, and gamma-delayed gamma spectra of radioactive isotopes produced at IGISOL were studied. Two online experiments were successfully performed with this system. Yield of 20F in the first online commissioning was studied. Yields at A= 76 and A= 81 mass region in the second online commissioning experiment were studied with a 3π∆Eβ scintillator and a coaxial Ge detector, GC-7020 were found consistent with the number of yields calculated with beta counting station at the IGISOL switchyard. Efficiency of 3π∆Eβ scintillator detector, efficiency of the silicon detector, CAN-B(FD-300-17-500-RM) in beta counting station and efficiency calibration for the Ge detector(GC-7020) were determined.

Today, the occurrence of zero-day and complex attacks in high-speed networks is increasingly common due to the high number vulnerabilities in the cyber world. As a result, intrusions become more sophisticated and fast to detrimental the networks and hosts. Due to these reasons real-time monitoring, processing and intrusion detection are now among the key features of NIDS. Traditional types of intrusion detection systems such as signature base IDS are not able detect intrusions with new and complex strategies. Now days, automatic traffic analysis and anomaly intrusion detection became more efficient in field of network security however they suffer from high number of false alarms. Among all type of anomaly detection methods unsupervised machine-learning techniques are commonly applied in NIDS to detect unknown and complex attacks in the network without any prior knowledge. This dissertation manly focuses on analyzing network traffic to find abnormal behavior in real time. The proposed framework consists of network traffic preprocessing, anomaly detection and clustering methods. The proposed framework is capable of generating meaningful reports related to the detection of real intrusions in well-known datasets. Unsupervised learning methods are capable of adapting their required features to the dynamically behavior of the network. Due to unfeasibility of payloads checking in high-speed network the proposed framework monitors network flows instead. Network flow contains the behavior of the network in higher extensive vision and shows the explicitness of the network data, which results in faster and higher detection rate of network attacks. This research shows that by using proper data preprocessing and unsupervised data analyzing methods it is possible to detect fast and complex zero days (new) attack in real time. The practical experiments are presented in the included articles.

Tutkimuksessa kehitettiin sahateollisuudelle uusi tuotantojärjestelmäkonsepti, jonka käyttöönotolla voidaan merkittävästi parantaa sahojen kilpailukykyä, asiakaslähtöisyyttä, tuotannon laatujakaumaa ja myyntiarvoa, arvosaantoa - puusta saatavien tuotteiden arvoa sekä asiakaslähtöisyyttä ja palvelukykyä. Tuotantojärjestelmä perustuu ennen kaikkea puun jalostusketjussa mitattavissa olevan datan taltiointiin, käsittelyyn ja hyväksikäyttöön arvoketjun eri vaiheissa. Nykyisissä tuotantojärjestelmässä mitataan samoja asioita useaan kertaan, mikä lisää investointikustannuksia. Uudessa konseptissa mittauksia tehdään vain kerran ja data/informaatio/tieto siirretään seuraaviin jalostusketjun seuraaviin vaiheisiin tunnisteen avulla. Tunnistamista varten kehitettiin puuraaka-aineiden, välijalosteiden ja tuotteiden digitaalinen, matemaattinen kuvaustapa. Tämä digitaalinen kuvaustapa perustuu sahatukkien, tuoreen sahatavaran ja valmiin sahatavaran mittaustuloksiin. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti tuotantoprosessin väliin tukkilajittelusta sahalinjan alkupäähän. Tukien lajittelussa mitataan tukista ominaisuuksia kuten latvaläpimitta, pituus, kartiokkuus, lenkous, soikeus ja tilavuus. Näiden mittausarvojen perusteella tukki lajitellaan tiettyyn tukkiluokkaan, joka sahataan määrätyllä lasketulla optimaalisella sahausasetteella. Samalla lasketaan myös tukin optimaalinen pyörityskulma. Nämä ominaisuusarvot muodostavat myös mitatun tukin ID-tunnisteen. Kun tukki tulee sahalinjalle, se tunnistetaan mittaamalla tukista samoja arvoja kuin tukkien lajittelussa.

Tutkimuksessa kehitettiin sahateollisuudelle uusi tuotantojärjestelmäkonsepti, jonka käyttöönotolla voidaan merkittävästi parantaa sahojen kilpailukykyä, asiakaslähtöisyyttä, tuotannon laatujakaumaa ja myyntiarvoa, arvosaantoa - puusta saatavien tuotteiden arvoa sekä asiakaslähtöisyyttä ja palvelukykyä. Tuotantojärjestelmä perustuu ennen kaikkea puun jalostusketjussa mitattavissa olevan datan taltiointiin, käsittelyyn ja hyväksikäyttöön arvoketjun eri vaiheissa. Nykyisissä tuotantojärjestelmässä mitataan samoja asioita useaan kertaan, mikä lisää investointikustannuksia. Uudessa konseptissa mittauksia tehdään vain kerran ja data/informaatio/tieto siirretään seuraaviin jalostusketjun seuraaviin vaiheisiin tunnisteen avulla. Tunnistamista varten kehitettiin puuraaka-aineiden, välijalosteiden ja tuotteiden digitaalinen, matemaattinen kuvaustapa. Tämä digitaalinen kuvaustapa perustuu sahatukkien, tuoreen sahatavaran ja valmiin sahatavaran mittaustuloksiin. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti tuotantoprosessin väliin tukkilajittelusta sahalinjan alkupäähän. Tukien lajittelussa mitataan tukista ominaisuuksia kuten latvaläpimitta, pituus, kartiokkuus, lenkous, soikeus ja tilavuus. Näiden mittausarvojen perusteella tukki lajitellaan tiettyyn tukkiluokkaan, joka sahataan määrätyllä lasketulla optimaalisella sahausasetteella. Samalla lasketaan myös tukin optimaalinen pyörityskulma. Nämä ominaisuusarvot muodostavat myös mitatun tukin ID-tunnisteen. Kun tukki tulee sahalinjalle, se tunnistetaan mittaamalla tukista samoja arvoja kuin tukkien lajittelussa.

peerReviewed

Ari Viinikainen tutki väitöskirjassaan tietoliikenneverkkojen resurssien jakoa hinnoittelun ja palvelun laadun avulla sekä kiinteissä että langattomissa tietoliikenneverkoissa. Aihe on ajankohtainen, sillä vaikka verkkojen tiedonsiirtokapasiteetti kasvaa, ei kaikille sovelluksille voida taata niiden vaatimaa tiedonsiirtopalvelun laatua. Esimerkiksi videoneuvottelujen laadun kannalta olennaisia ovat mahdollisimman pieni viive, vähäinen viiveen vaihtelu ja suuri tiedonsiirtokapasiteetti. Viinikainen esittelee työssään useita viiveen tai tiedonsiirtonopeuden takaavia algoritmeja, joilla reitittimiin saapuvaa dataa voidaan priorisoida. Algoritmien toiminta perustuu siirrettävän tiedon erilaiseen hinnoitteluun sen mukaan, minkälaista laatua tiedonsiirto tarvitsee. Viinikainen esittelee myös uuden menetelmän erityisesti langattomien tietoliikenneverkkojen viiveen pienentämiseksi tukiaseman vaihdon yhteydessä.Tietoliikenneverkon yhtenä solmukohtana ovat reitittimet, jotka siirtävät vastaanottamaansa tietovirtaa oikeisiin suuntiin verkossa. Kun reitittimelle saapuu dataa nopeammin kuin mitä reititin kykenee reaaliaikaisesti käsittelemään, data joutuu jonottamaan käsittelyvuoroaan. Jonotusaika kasvattaa suoraan tiedonsiirrossa koettua viivettä. Nykyään kaikkea dataa käsitellään samalla tavalla riippumatta siirrettävän tiedon luonteesta ja näin ollen esimerkiksi reaaliaikaisen datan vaatimuksia pienelle viiveelle ei voida huomioida.Lähitulevaisuuden visiona on, että kaikki langattomasti siirrettävä tieto, myös puhe, siirretään Internetissä käytettävän protokollan avulla. Tällöin käyttäjä ei huomaa sitä, mikä langaton liityntätapa puhelun aikana on käytössä. Langattomassa tiedonsiirrossa tukiaseman vaihto on yksi suurimmista viiveen aiheuttajista riippumatta käytetystä teknologiasta. Internet-protokollaa käytettäessä viive aiheutuu pääosin langattoman päätelaitteen uuden sijainnin ilmoittamisesta kommunikointikumppanille. Vasta sitten, kun kommunikointikumppani on saanut tiedon liikkuneen päätelaitteen tukiaseman vaihdosta, voidaan tiedonsiirto ohjata uuteen sijaintipaikkaan. Nowadays, the pricing of the Internet is typically based on a flat rate and the users can use the network's resources as much as their connection allows. This leads to congestion of the network: for example, no guarantee can be given for example for real time applications to have the network's resources they need. Pricing that is related to the resource allocation of the network can be used to efficiently control the network's resources and combat congestion. In today's networks the mobile devices must also be taken into consideration, complicating the scheme of providing adequate Quality of Service (QoS) to all customers. Especially, the movement of mobile devices from one networks attachment point to another causes unwanted delays that should be minimized. In this thesis pricing and packet scheduling is combined to maximize the operator's revenue and to guarantee appropriate service for different service classes. Also a new method for minimizing the handover delay in Mobile IPv6 handover situation is proposed. The method uses pricing and service classes to determine the connections that are privileged to make use of the proposed fast handover method.

Tässä diplomityössä tutkitaan maanrakennuskoneiden 3D-ohjauksessa tarvittavien suunnittelu- ja ohjausjärjestelmien välistä tiedonsiirtoa sekä maanrakennuskoneiden ohjausjärjestelmien mahdollisuuksia automaattiseen laadun dokumentointiin. Tutkittavana kohteena on erityisesti XML-muotoisen tiedonsiirron soveltuvuus kyseisiin järjestelmiin. Työn tarkoituksena on selvittää optimaalinen rakenne suunnittelu- ja laatudokumenteille sekä selvittää tiedonsiirtomahdollisuudet suunnittelu- ja ohjausjärjestelmien välillä sekä ohjausjärjestelmästä laatutietokantaan. Työssä kehitettyä maanrakennuskoneen XML-muotoista tiedonsiirtoa testattiin PC-toteutukseen perustuvassa ohjausjärjestelmässä, johon asennettiin tarvittavat laitteisto- ja ohjelmistokomponentit koekäyttöä varten. Tiedonsiirtoformaatti ja -järjestelmä kehitettiin Altovan XMLSpy ja Microsoftin Visual Studio .NET työkaluja käyttäen. Suunnittelutiedon XML-malli kehitettiin tiehöylän ja stabilointijyrsimen toiminnan perusteella määritettyjen tarpeiden mukaiseksi, mutta malli on jätetty avoimeksi jälkikäteen lisättäviä koneita varten. 3D-ohjauksessa tarvittava geometriatieto liitetään suunnittelutietoon LandXML-formaatissa, jolloin vältytään kehittämästä uutta kilpailevaa formaattia geometrian kuvaamiseen. Työn tuloksena saatiin toteutettua XML-muotoinen tiedonsiirto maanrakennuskoneen ohjausjärjestelmään ja kehitettyä rakennemallit suunnittelutiedon ja laatutiedon esittämiselle kahdelle eri maanrakennuskoneelle. Näiden lisäksi saatiin vertailtua yleisimpien XML-kehitystyökalujen soveltuvuutta tämän tyyppisiin projekteihin. Työssä saatujen kokemusten perusteella XML soveltuu hyvin tämän tyyppisten avointen ja muunneltavien tiedonsiirtojärjestelmien formaatiksi, kun tietyt rajoitukset otetaan huomioon. Formaatin kehittäminen oli monipuolisten työkalujen avulla tehokasta ja laajentaminen sekä muokkaaminen helppoa.

Tässä diplomityössä tutkitaan maanrakennuskoneiden 3D-ohjauksessa tarvittavien suunnittelu- ja ohjausjärjestelmien välistä tiedonsiirtoa sekä maanrakennuskoneiden ohjausjärjestelmien mahdollisuuksia automaattiseen laadun dokumentointiin. Tutkittavana kohteena on erityisesti XML-muotoisen tiedonsiirron soveltuvuus kyseisiin järjestelmiin. Työn tarkoituksena on selvittää optimaalinen rakenne suunnittelu- ja laatudokumenteille sekä selvittää tiedonsiirtomahdollisuudet suunnittelu- ja ohjausjärjestelmien välillä sekä ohjausjärjestelmästä laatutietokantaan. Työssä kehitettyä maanrakennuskoneen XML-muotoista tiedonsiirtoa testattiin PC-toteutukseen perustuvassa ohjausjärjestelmässä, johon asennettiin tarvittavat laitteisto- ja ohjelmistokomponentit koekäyttöä varten. Tiedonsiirtoformaatti ja -järjestelmä kehitettiin Altovan XMLSpy ja Microsoftin Visual Studio .NET työkaluja käyttäen. Suunnittelutiedon XML-malli kehitettiin tiehöylän ja stabilointijyrsimen toiminnan perusteella määritettyjen tarpeiden mukaiseksi, mutta malli on jätetty avoimeksi jälkikäteen lisättäviä koneita varten. 3D-ohjauksessa tarvittava geometriatieto liitetään suunnittelutietoon LandXML-formaatissa, jolloin vältytään kehittämästä uutta kilpailevaa formaattia geometrian kuvaamiseen. Työn tuloksena saatiin toteutettua XML-muotoinen tiedonsiirto maanrakennuskoneen ohjausjärjestelmään ja kehitettyä rakennemallit suunnittelutiedon ja laatutiedon esittämiselle kahdelle eri maanrakennuskoneelle. Näiden lisäksi saatiin vertailtua yleisimpien XML-kehitystyökalujen soveltuvuutta tämän tyyppisiin projekteihin. Työssä saatujen kokemusten perusteella XML soveltuu hyvin tämän tyyppisten avointen ja muunneltavien tiedonsiirtojärjestelmien formaatiksi, kun tietyt rajoitukset otetaan huomioon. Formaatin kehittäminen oli monipuolisten työkalujen avulla tehokasta ja laajentaminen sekä muokkaaminen helppoa.

Raportissa luodaan katsaus joihinkin nykyisiin tietoverkkoratkaisuihin ja tiedonsiirtotekniikoihin sekä tarkastellaan tiedonsiirron kunnonvalvontaa ja diagnostisointia. Perinteiset lähiverkot (LAN, Local Area Network) ovat tietokoneita ja oheislaitteita yhdistäviä tiedonsiirtoverkkoja, joissa siirretään binääristä dataa tietokoneiden välillä. Verkon ylläpidossa käytetään laitehallinnan työkaluja, joiden avulla ylläpitäjä voi seurata verkkoon kytkettyjen laitteiden tilaa ja toimintaa, jolloin verkkovikojen haitat pienenevät vianhaun nopeutuessa. Vika on epänormaali tila, joka vaatii ylläpidon huomiota tai toimintaa, jotta se saadaan korjattua. Vika havaitaan useimmiten vääränä verkon toimintana tai suurena määränä virheilmoituksia. Vianhallinnan tehtävänä on mahdollisimman nopeasti määritellä vian paikka, eristettävä vika paikantamalla ja tunnistamallase, määriteltävä verkon asetukset uudelleen, korjattava tai vaihdettava vialliset komponentit tai korjattava virheet. Protokolla on kuvaus tavasta, jolla tietoliikenteen eri osapuolet kommunikoivat toistensa kanssa.Käytetyin protokollapino on TCP/IP, jota käytetään myös internetissä. Tietoliikenteen virheiden korjausmenetelminä käytetään lähinnä kahta tapaa: ARQ (Automatic Repeat ReQuest) ja FEC (Forward Error Correction). SNMP kehitettiin TCP/IP-protokollaa käyttävien verkkojen verkonhallintajärjestelmäksi.Tietoverkkojen ongelmien ratkaisuun on saatavilla monipuolisia vianetsintätyökaluja, mm. Protokollaanalysaattori. Internet on maailmanlaajuinen verkkojen verkosto. Internet yhdistää TCP/IP-koneet ja -lähiverkot IP-reitityksellä. Intranet-verkot ovat sisäisiä verkkoja, joissa käytetään julkisen internetin protokollia ja ratkaisuja tietojärjestelmien toteutukseen. Verkon dynamiikka (ohimenevät ruuhkat, reitin vaihdokset) vaikuttaa merkittävästi internetin suorituskykyyn. Verkon dynamiikka ilmenee kadonneina tai viivästyneinä lähetyksinä. Viat johtuvat usein reitittimen toiminnasta. Langattomassa lähiverkossa (WLAN, Wireless Local Area Network) tiedonsiirto tapahtuu pääasiassa vapailla, viranomaisluvista riippumattomilla radiotaajuuksilla. Langattoman verkon vikatilanne voi johtua yhden tai useamman verkon komponentin pettämisestä. Kriittisiä komponentteja ovat mm. kytkimet, tukiasemat, tietokannat, päätelaitteet ja langattomat linkit.

openaire: EC/H2020/815191/EU//PriMO-5G The main target of this paper is to analyze the performance of an outdoor user in a dense micro cellular Manhattan grid environment using a ray launching simulation tool. The radio propagation simulations are performed using a Shoot and Bouncing Ray (SBR) method. The network performance is analyzed at three different frequencies i.e. 1.8 GHz, 3.5 GHz, and 28 GHz. Additionally, the benefits of combining LTE and potential 5G frequency bands by using feature of Dual Connectivity (DC) in an outdoor scenario has been highlighted. The considered performance metrics are received signal level, SINR, application throughput. The acquired simulation results from Manhattan canyon street environment reveal that a good 5G outdoor coverage can be provided at 3.5 GHz and 28 GHz while using existing 4G micro sites. The impact of Dual Connectivity at user's throughput is studied in this article, and it is shown user throughput can be doubled by leveraging the benefits of LTE and 5G NR together.