Search

nonPeerReviewed

New technologies transform our everyday environments, enabling the formation of new information practices that involve multimodal content and its creation. These developments also challenge conceptions of literacies related to health and well-being. This thesis aims at increasing our understanding of new health information literacies as a sociocultural phenomenon to provide novel knowledge of the variety of health information practices enacted in people’s everyday social environments. The theoretical-methodological perspective of this thesis is nexus analysis and the research was carried out in two phases. Phase 1 involved reviewing the current health literacy research in online contexts to reflect on contemporary academic discourses and practices. Phase 2 entailed considering the gaps identified in phase 1 and investigating the everyday discourses and health information literacy practices of young people in a social media environment. In phase 1, current research literature on health literacies in online contexts was systematically reviewed to synthesize health literacy concepts, definitions, their operationalization and approach to information. In phase 2, interviews, video diaries and YouTube videos of three video bloggers were qualitatively analysed. The findings imply a need for conceptual and empirical development of health information literacies research in online environments. Phase 1 revealed that the ways new technologies transform our social practices or the multimodality of informational content online are not considered in current health literacies research. This was emphasized by the findings of phase 2: interconnected social, material and embodied health information literacy practices enabled information creation on social media. Specifically, information practices and authorities invested in them were constructed and enacted through embodied knowledge and authenticity of the presentation of health information and of the self. These findings improve our understanding of information creation as part of transforming social practices in our everyday lives in a digitalized society. The findings may also benefit health promotion or education and information literacy instruction, specifically if the aim is to consider information practices relevant in everyday life. Tiivistelmä Uudet teknologiat muovaavat arkielämän ympäristöjämme ja mahdollistavat uudenlaisten, multimodaalisen sisällön tuottamiseen liittyvien informaatiokäytänteiden kehittymisen. Nämä muutokset myös haastavat käsityksemme terveyteen ja hyvinvointiin kytkeytyvistä lukutaidoista. Tämän väitöskirjan tavoitteena on lisätä ymmärrystä uusista terveystiedon lukutaidoista sosiokulttuurisina ilmiöinä ja tarjota uutta tutkimustietoa arkielämämme terveystietoon liittyvistä käytänteistä. Kahdessa vaiheessa toteutetun väitöstutkimuksen teoreettis-metodologinen näkökulma on neksusanalyysi. Ensimmäisen vaiheen systemaattinen katsaus tarkastelee verkkoympäristöihin keskittynyttä terveyden lukutaidon tutkimusta. Sen tavoitteena on hahmottaa tämän hetken keskeisiä akateemisia diskursseja ja tutkimuksen käytänteitä. Ottaen huomioon ensimmäisessä vaiheessa esiin nousseet tutkimukselliset aukot toinen vaihe keskittyy nuorten arkielämän terveystiedon lukutaitokäytänteisiin sosiaalisessa mediassa. Systemaattisen katsauksen keskiössä ovat terveyden lukutaidon käsitteet, määritelmät, mittarit sekä informaation rooli niissä. Toisen vaiheen aineisto koostuu kolmen videobloggaajan haastatteluista, videopäiväkirjoista ja YouTube-videoista, jotka analysoitiin laadullisesti. Tulokset osoittavat, että verkkoympäristöihin keskittyneen terveyden lukutaidon tutkimuksen on kehityttävä sekä käsitteellisesti että empiirisesti. Ensimmäisen vaiheen tulosten perusteella terveyden lukutaidon tutkimuksessa ei tällä hetkellä huomioida verkkoympäristöjen multimodaalisia sisältöjä tai uusien teknologioiden vaikutuksia sosiaalisiin käytänteisiimme. Toisen vaiheen tuloksissa korostuvat toisiinsa kytkeytyneet sosiaaliset, materiaaliset ja keholliset terveystiedon lukutaitokäytänteet. Nämä mahdollistavat informaation tuottamisen sosiaalisessa mediassa. Tulosten mukaan kehollinen tieto sekä terveystiedon ja persoonan esittämiseen liittyvä autenttisuus ovat keskeisiä elementtejä sosiaalisen median informaatiokäytänteissä sekä auktoriteetin rakentamisessa. Tutkimus tuottaa uutta ymmärrystä informaation luomisesta osana digitalisoituneen arkemme muuntuvia sosiaalisia käytänteitä. Tulokset ovat hyödynnettävissä myös terveyden edistämisen sekä terveystiedon ja informaatiolukutaidon opetuksen kehittämisessä, erityisesti silloin, kun tavoitteena on huomioida arjessa olennaiset informaatiokäytänteet.

Background:Health literacy (HL) is an important determinant for maintaining and improving health throughout the lifespan. This underlines the need to monitor HL, including among adolescents, and to understand the factors explaining HL, with a view to decreasing differences in HL. The aim of this study was to objectively measure HL, and the relationship between HL and socio-demographic factors (gender, language of instruction, pupils’ educational aspirations, parents’ educational background and pupils’ school achievement) among pupils ( n = 3652) at the end of basic education in Finland.Methods:A nationally representative assessment, which included 55 items on HL, was conducted as a traditional paper-and-pencil test in schools. The data were analysed via descriptive statistics and a two-level hierarchical linear model to determine how the socio-demographic factors affected HL.Results:The pupils’ average score on the HL test items was 58.9%, indicating a satisfactory HL level. A two-level hierarchical linear model showed that the variables (gender, language of instruction, pupils’ educational aspirations, parents’ educational background and pupils’ school achievement) predicting the HL level had statistically significant effects.Conclusions:Among ninth graders (15–16 years old), almost one third of the boys and 8% of the girls exhibited an unsatisfactory HL level. The study also confirmed the importance of school-related factors in explaining HL differences. Since low HL has been linked to several unfavourable health indicators and has been viewed as an underestimated problem in times of pandemic and other health crises, the findings suggest that the HL level of Finnish ninth graders is a clear public-health issue.

nonPeerReviewed

nonPeerReviewed

Lack of participation in health-promoting behaviors and participation in behaviors that contribute to health risks have been linked to health disparities observed among individuals from disadvantaged backgrounds. This chapter presents a basic process model to summarize the effects of socio-structural variables linked to health disparities – socioeconomic status, education, health literacy, ethnicity, and religiosity – on individuals’ beliefs and cognitions that determine behavior. Socio-structural characteristics were proposed to have a pervasive effect on individuals’ beliefs and other constructs from social cognition theories which impact their decisions to participate in prospective health behaviors and influence their health outcomes. The model provides a mechanistic explanation for health disparities among individuals from disadvantaged groups. A series of illustrative examples are presented of the application of the proposed model as a means to explain how characteristics linked to disadvantage relate to participation in health behaviors and outcomes via potentially modifiable mediating beliefs and social cognition constructs. Efforts to develop interventions targeting these modifiable beliefs will contribute to the enhancement of long-term global health and illness prevention. peerReviewed

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia YouTube-videopalvelun mielenterveyttä käsittelevien videoblogien kommenttikentissä ilmenevää mielenterveystukea ja sille annettuja merkitystenantoja videoiden kommentoijien näkökulmasta tarkasteltuna. Tarkastelunäkökulma kohdistui nuoriin, sillä sosiaalisen median käyttö sekä huoli mielen pahoinvoinnista linkittyvät julkisessa keskustelussa vahvasti osaksi nuorten elämismaailmaa. Lisäksi sosiaalinen media on vakiinnuttanut asemansa teknologisoituneen yhteiskuntamme vuorovaikutuksen areenana ja se koskettaa tänä päivänä lähes kaikkia elämän osa-alueita, kuten terveyttä. Marraskuussa 2018 kerätty tutkimusaineisto koostui tarkoin valikoiduista YouTube-videopalvelun mielenterveyttä käsittelevien videoiden kommenteista. Tutkimuksessa hyödynnettiin yhdeksää videota viideltä eri sisällöntuottajalta ja verkkoaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla. Analysoinnin myötä rakennetut teemat kuvasivat kommentoijien toisille sosiaalisen median käyttäjille kohdistettua vertaistukea sekä heidän käsityksiään mielenterveysvideoiden merkityksellisyydestä ja mielenterveystuen puutteesta. Tutkimustulosten mukaan kommentoijat hyödynsivät vastauskenttiä monipuolisesti kokemustietoon perustuvan myönteisen vertaistuen tarjoamiseksi muille sosiaalisen median käyttäjille. Vertaistuki painottui rakentavaan vastavuoroisuuteen sekä erilaisiin yksilöllisen toiminnan ja ajattelun muutoksiin kohdistuviin käytännön ohjeisiin ja strategioihin. Kokemustietoa rakennettiin myös omien hoito- ja selviytymiskokemusten näkökulmasta. Mielenterveyttä käsittelevät videot koettiin merkitykselliseksi muun muassa niistä saatavan vertaistuen, tiedon ja itsevarmuuden näkökulmasta. Merkityksellisyyttä kuvattiin myös videoiden vaikutuksena mielenterveysongelmia koskevien ennakkoluulojen ja stigmatisaation murtamiseen. Myönteisen lähestymistavan rinnalla kommenteissa käsiteltiin mielenterveydellisen tuen puutteeseen vaikuttavia syitä ja tekijöitä. Tulosten mukaan keskeisimmiksi tekijöiksi kuvailtiin yksilöllistä epävarmuutta, pelkotiloja ja haluttomuutta avun hakuun sekä yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja kulttuurisia syitä, kuten terveydenhoitopalvelujen puutteellisuutta sekä yleisiä kielteisiä asenteita suhteessa mielenterveyteen ja avun hakuun. Mielenterveysvideoiden kontekstissa rakentui monitasoisia ja eri lähestymistapojen kautta muodostuneita mielenterveystuen areenoita, joiden merkityksellisyyden tunnistamiseksi tarvitaan lisää uusia sosiaalisen median tutkimuksia.

Background Schools are seen as crucial environments to influence and develop the health literacy of new generations, but without sufficient reflection on the ethical underpinnings of intentions and interventions around health literacy. In contrast, we argue here that ethics are fundamental to all education. The article adopts a ‘One world’ approach that generalizes broadly across the so-called Global North and Global South. It also generalizes across various age groups among school pupils, advocating age appropriate application of the arguments advanced. Main text Our analysis examines why health literacy should be promoted in schools and argues that the purpose should embrace the values of social justice and should not stop at individual and national cost benefit analysis. Discussion about the orientation of health literacy highlights meta-cognitive skills around critical thinking, self-awareness and citizenship rather than lists of practical skills. Finally, approaches to health literacy in classrooms are presented with an ethical tone that draws attention to the power relations responsible for health inequities and that does not assume that such power relations are the given framework for health literacy interventions and activities. These arguments are reinforced by urging that related debates address dynamic social realities such as international migration. Conclusions We reiterate the need for ethical questions to be consciously and systematically addressed from early on, beginning with intentions to promote health literacy even before these intentions are translated into action, within the political space where education meets public health and health promotion. We underline again the context of fluidity and dynamism, as new challenges emerge within pedagogies and curricula, especially in response to changing populations in the society around. peerReviewed

PurposeThe aim of this paper is to define health literacy as a learning outcome in schools, and to describe the learning conditions that are relevant for targeting health literacy.Design/methodology/approachThe paper draws on theoretical and empirical educational literature, and also the experiences of the authors.FindingsHealth literacy is defined as consisting of five core components: theoretical knowledge, practical knowledge, critical thinking, self‐awareness, and citizenship. The first three components are rather similar to the commonly‐accepted health literacy concept, but the definition given in this paper expands the concept via two additional – but essential – components. It is emphasized that when one is aiming to develop students' internal capacity to construct their own meanings regarding health topics, these two additional components are called for. The paper argues that one of the main aims of health teaching in schools should be to foster students' ability to define their own beliefs, identity and social relations. Moreover, if it is desired that students should become responsible citizens, acting in an ethically responsible way, competencies such as ethical reflection skills should be developed in schools. The paper also highlights the fact that the development of certain health literacy components calls for particular kinds of learning conditions.Originality/valueThe paper identifies the core components of health literacy as a learning outcome and gives practical examples of means to achieve a particular target.

Noin kymmenen viime vuoden ajan terveyden lukutaito (health literacy) on ollut kiinnostuksen ja tutkimuksen kohteena Suomessa ja maailmalla. Terveyden lukutaidolla tarkoitetaan, että yksilö osaa hankkia, prosessoida ja ymmärtää terveyteen liittyvää informaatiota ja palveluita pystyäkseen tekemään tarkoituksenmukaisia päätöksiä. Aikuisväestössä tehdyistä tutkimuksista saadut tulokset kannustavat laajentamaan tutkimusta lapsiin ja nuoriin. Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, ovatko ikä, sukupuoli, funktionaalinen lukutaito, jatkokoulutusorientaatio ja koettu terveys yhteydessä itsearvioidun terveyden lukutaidon ja sen osa-alueiden tasoon 13- ja 15-vuotiailla nuorilla. Tutkimus perustui vuonna 2013 kerättyyn WHO-Koululaistutkimuksen pilottiaineistoon, joka kerättiin kyselylomakkein yläkoululaisilta (n=402) koulutunnin aikana. Tutkimusongelmien selvittämiseksi käytettiin frekvenssijakaumia, ristiintaulukointia, t-testiä ja varianssianalyysiä. Itsearvioitu terveyden lukutaito ei vaihdellut iän tai sukupuolen mukaan. Sekä funktionaalinen lukutaito että koettu terveys olivat yhteydessä itsearvioidun terveyden lukutaidon sekä sen osa-alueiden tasoon. Lukioon aikovien itsearvioitu terveyden lukutaito oli korkeampi kuin ammatilliseen koulutukseen aikovien. Terveystiedon opetuksessa on tärkeä huomioida erilaiset oppijat sekä mahdolliset oppimisvaikeudet ja herätellä oppilaiden motivaatiota käsittelemällä heille tärkeitä asioita käytännönläheisesti, jotta esimerkiksi koulutusorientaation mukaiset ryhmät tulisivat huomioiduksi. Terveystiedon opetuksen ei tule keskittyä ainoastaan tietojen ja taitojen opetukseen, vaan kehittää myös korkeampia ajattelun tasoja, kuten kriittistä ajattelua. Over the last ten years health literacy has been a subject of interest for research in many countries. Health literacy means that the individual is able to obtain, process and understand information and health-related services in order to make appropriate decisions. Studies conducted on the adult population produced results that encourage research be furthered to include children and adolescents. The aim of this Master’s thesis was to find out whether age, gender, functional literacy, educational orientation and self-perceived health are associated with subjective health literacy and its components in 13 and 15 year old adolescents. Study was based on the data collected from a pilot survey of the Health Behavior in School-aged Children (HBSC) Study in Finland in 2013 (n=402). The anonymous data was collected during school hours. The data was analyzed using frequency distributions, cross-tabulations, t-test and analysis of variance. Subjective health literacy did not vary by age or gender. Both functional literacy and self-perceived health correlated with the subjective health literacy. Adolescents aiming to attend general upper secondary school scored higher on subjective health literacy than the those aiming to enter vocational training school. Health education teachers should note the different kinds of learning styles and possible learning disabilities of their pupils. They should aim to awaken the pupils´ motivation by treating them with current health topics pragmatically. Health education should not only focus on teaching knowledge and skills but also facilitate higher levels of thinking such as critical thinking.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Kunnossa kaiken ikää-ohjelman mieshankkeisiin osallistuneiden työikäisten (25 - 64- vuotiaiden) miesten liikuntaa koskevien tietojen, taitojen ja motivaation yhteyttä vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen ja fyysiseen kuntoon. Tutkimuksessa kartoitettiin myös liikuntaharrastusta edistäviä ja rajoittavia tekijöitä sekä arvioitiin kirjallisia terveysneuvontamateriaaleja ja elintapamuutosten tukimenetelmiä. Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin terveyden lukutaidon käsitettä, joka kertoo yksilön taidoista käsitellä informaatiota ja pystyvyydestä siirtää tieto terveyttä edistävään toimintaan. Tutkimusaineisto oli osa Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen tutkimuskeskuksen ja LIKES-tutkimuskeskuksen ”Sisältääkö suomalaisen miehen liikunnan terveyden lukutaito tajua ja toimintaa?”- yhteistyötutkimusta (2008 - 2009). Aineisto kerättiin kyselylomakkeilla, Inbody- kehon koostumusmittauksilla ja Polar OwnIndex- kuntotesteillä. Aineisto muodostui keväällä 2009 terveyskäyttäytymiskyselyyn vastanneista työikäisistä miehistä (N=104). Liikunnan terveyden lukutaitoa (LTL) arvioitiin summamuuttujalla, jonka keskiarvopistemäärän mukaan aineisto jaettiin kahteen ryhmään. Fyysisen aktiivisuuden indikaattorina käytettiin vapaa-ajan liikunnan määrää (krt/vk). Tilastollisia riippuvuuksia tutkittiin ristiintaulukoimalla ja merkitsevyydet testattiin khiin neliö-testisuureella. Suurin osa miehistä harrasti vapaa-ajan liikuntaa vähintään kaksi kertaa viikossa. Hyvä LTL oli tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä liikunnan harrastamiseen yli 3 kertaa viikossa ja hyvään fyysisen kuntoon. Hyvinvointiin ja liikunnan sosiaalisuuteen liittyvät tekijät olivat liikuntaa edistävistä asioista merkittävämpiä hyvässä LTL-ryhmässä, kun taas liikuntaa rajoittavista tekijöistä motivaation puute ja ajankäytön haasteet nousivat esille huonossa LTL- ryhmässä. Tutkimuksen yhteydessä käytetyistä menetelmistä kehon koostumuksen mittauksesta koettiin saadun eniten tukea elintapamuutoksiin. Tuloksista voidaan päätellä, että liikuntaneuvonnassa tärkeää on motivoiva ohjaus sekä liikuntaa rajoittavien ja edistävien tekijöiden tunnistaminen. Tietoa jakamalla ei todennäköisesti saavuteta suuria muutoksia miesten terveyskäyttäytymisessä. Tässä tutkimuksessa kartoitettiin ensimmäistä kertaa liikuntaan rajattua terveyden lukutaitoa, joten yleistettävien tulosten saamiseksi tarvitaan jatkotutkimuksia suuremmilla otoksilla ja monipuolisemmilla mittareilla.