Search

Työvaiheiden tehtäväsuunnittelua tehdään eritasoisesti kaikenlaisessa rakentamisessa. Asuinkerrostalorakentamisessa tehtäväsuunnittelulla on suuri merkitys rakentamisen osasuoritusten eli tehtävien onnistumiselle ja näin ollen koko rakennushankkeelle. Rakennusalalla yleisesti ymmärretään tehtäväsuunnittelun tavoitteet, mutta sen toteutus vaihtelee huomattavasti. Perinteinen tehtäväsuunnittelu voi tehostua entisestään nykyaikaisten suunnittelutyökalujen avulla. Tietomalleja käytetään nykypäivänä rakennusalalla laajasti. Lisäksi tietomallit sekä niiden käyttö ovat jatkuvassa kehityksessä. Vaikka Suomessa lähes kaikissa asuinkerrostalohankkeissa hyödynnetään tietomalleja, niistä saatavan hyödyn määrä vaihtelee huomattavasti hankkeiden välillä. Tehtäväsuunnitteluun tietomallintaminen ja tietomallien hyödyntäminen tarjoaa uusia, tehokkaampia toimintatapoja, joiden avulla voidaan myös parantaa suunnitelmien laatua. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kirjallisuuskatsauksen sekä asiantuntijahaastatteluiden avulla tietomallintamisen hyödyntämistä tehtäväsuunnittelun parantamisessa. Lisäksi analysoitiin kohdeyrityksen tehtäväsuunnittelun nykytilaa yrityksestä kerätyn aineiston avulla. Kohdeyrityksen tehtäväsuunnitteluprosessia arvioitiin myös vertaamalla sitä kirjallisuuskatsauksessa tehtyihin havaintoihin. Teemahaastatteluissa selvitettiin asiantuntijoiden avulla tehtäväsuunnittelun sekä tietomallintamisen nykytilaa sekä tietomallintamisen tarjoamia tulevaisuuden mahdollisuuksia. Haastatteluissa selvitettiin myös kehitystarpeita tehtäväsuunnitteluun tai tietomallien hyödyntämiseen liittyen. Myös haastatteluiden sisältöjä verrattiin kirjallisuudessa esitettyyn. Kirjallisuuden sekä haastattelujen perusteella koottiin yhteen tietomallintamisesta tehtäväsuunnitteluun saatavia hyötyjä. Tutkimuksen mielenkiintoisimmat tulokset liittyvät tietomallintamisesta saataviin konkreettisiin hyötyihin, joiden avulla voidaan helpottaa tehtäväsuunnittelun aika-, kustannus- ja laatutavoitteiden saavuttamista. Tutkimuksessa myös kootaan yhteen keinoja tietomallipohjaisen tehtäväsuunnittelun tekemiseksi. Tutkimuksen johtopäätöksinä yrityksessä on tärkeää ensinnäkin lisätä työntekijöiden osaamista tietomallien kanssa sekä luoda selkeät puitteet tietomallien hyödyntämiselle työmaiden toiminnassa. The task planning of construction is carried out at different levels in all kinds of construction. In the construction of a residential block of flats task planning plays an important role in the success of the construction (i.e. the tasks) and therefore for the entire construction project. The objectives of task planning are generally understood in the construction industry, but the implementation of the task planning itself varies significantly. Traditional task planning may become even more efficient with the use of modern planning tools. Building information modeling (BIM) is widely used in the modern construction industry. In addition, BIM and the utilisation of them are constantly developing. BIM is utilised in almost all residential apartment building projects in Finland, but the benefits vary considerably between projects. Utilising BIM offers new and more efficient procedures for task planning, while also improving the quality of the plans. The aim of the study was to examine the potential of BIM in improving task planning. Furthermore, the current state of task planning in the target company was analysed using data collected from the company. The task planning process of the target company was further assessed by comparing it with the findings of the literature review. The thematic interviews with experts examined the current state of task planning and BIM as well as the future opportunities offered by BIM. The interviews also investigated the need for development related to task planning or the utilisation of BIM. Moreover, contents of the interviews were compared with the literature. The benefits of BIM for task planning were gathered based on the literature and the interviews. The most interesting results of the study relate to the concrete benefits of BIM, which can facilitate achieving the time, cost, and quality objectives of task planning. The study also brought together ways to make BIM-based task planning. As a conclusion, it is important to increase employees' skills with BIM and to create a clear framework for using BIM in the operation of construction sites.

This three-wave study explored whether living a calling (at work) mediated the relation between unnecessary tasks (time wasting work tasks) and socio-contextual performance at work (cynicism, organizational citizenship behavior). Participants were 518 Finnish white- and blue-collar employees, who were followed up in 2018, 2019, and 2020. The results of structural equation modeling showed that unnecessary tasks at Time 1 related negatively to living a calling at Time 2, which, in turn, related to cynicism and organizational citizenship behavior at T3. Thus, living a calling mediated the relation between unnecessary tasks and the outcomes. We found no evidence for the moderator role of living a calling between unnecessary tasks and the outcomes. Unnecessary tasks should be minimized in organizations to promote living a calling and subsequent positive outcomes predicted by calling. publishedVersion

Tässä tutkimuksessa selvitettiin kuudennen luokan uskonnon, äidinkielen ja ympäristöopin oppikirjojen tehtävätyyppien jakautumista, sekä tehtäviin vastaamiseksi vaadittuja tulkinnan ja tuottamisen moodeja. Lähes kaikissa kouluissa hyödynnetään oppikirjoja. Oppikirjojen tehtävät ohjaavat sekä tekstien tulkintaa että tekstien tuottamista ja toimivat siten monilukutaidon harjoittajina. Opetussuunnitelman monilukutaidon laaja-alainen osaamistavoite linjaa, että kouluissa tuotetaan sekä mono- että multimodaalisia tekstejä kaikissa oppiaineissa. Tämän vuoksi halusin tutkia millaisia oppikirjojen tehtävät ovat ja millaisia moodeja oppilaat tulkitsevat ja tuottavat oppikirjojen tehtävissä. Tutkimus toteutettiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tarkastelun kohteena oli yhteensä 623 tehtävää, jotka luokiteltiin tehtävätyyppeihin sekä tulkinnan ja tuottamisen moodeihin lähiluvun avulla. Saadut tulokset koodattiin, taulukoitiin ja esiteltiin kvantitatiivisesti. Tutkimuksessa havaittiin, että uskonnon ja ympäristöopin oppikirjojen tehtävissä yleisin tehtävätyyppi oli luetun ymmärtämisen tehtävä ja äidinkielessä yleisin tehtävätyyppi oli kirjoittamisen tehtävä. Kun kaikki tehtävät otettiin huomioon, havaittiin että 49:ssä prosentissa tehtäviä luettiin kirjoittamalla tuotettua tekstiä, kolmessakymmenessä prosentissa tulkittiin multimodaalista tekstiä ja 18:sta prosentissa tehtävistä tulkittiin mooditonta tekstiä. 62 prosenttia tehtävistä vaati vastauksen tuottamista kirjoittamalla. 29:ään prosenttiin tehtävistä vastattiin tuottamalla multimodaalinen teksti ja yhdeksän prosenttia tehtävistä ei vaatinut vastauksen tuottamista. Tutkimuksessa havaittiin, että valtaosa oppikirjojen tehtävänannoista vaati ainoastaan kirjoitetun tekstin tulkintaa ja että valtaosassa tehtäviä vastaus tuotettaisiin kirjoittamalla.

Aims and objectives: The aims of the study were to identify content categories of unreasonable and unnecessary illegitimate tasks and to investigate how unreasonable and unnecessary tasks relate to occupational wellbeing. Background: Illegitimate tasks are a common stressor among healthcare professionals, and they have been shown to have negative associations with occupational well-being. Despite this evidence, research has not yet uncovered what kinds of tasks healthcare professionals consider illegitimate. Design and method: The data gathered by means of an online survey consisted of 1024 municipal healthcare organisation employees. A theory-driven qualitative content analysis was used to analyse freely reported illegitimate tasks. For occupational well-being associations, a mixed-methods approach was used (ANCOVA and linear regression analysis). The STROBE statement—checklist for cross-sectional studies was used. Results: Eight content categories were found for illegitimate tasks. For unreasonable tasks, these were (1) tasks outside one's occupational role (78% of all unreasonable tasks), (2) conflicting or unclear demands (9%), (3) tasks with insufficient resources (8%) and (4) tasks with difficult consequences (5%), and for unnecessary tasks, these were (1) impractical or outdated working habits (31% of all unnecessary tasks), (2) tasks related to dysfunctional technology (30%), (3) unnecessary procedures (27%) and (4) tasks related to bureaucratic demands (12%). Unreasonable and unnecessary tasks were associated with higher levels of burnout and lower work engagement and the meaningfulness of work. Conclusions: Our findings support the theory that illegitimate tasks are an occupational stressor with negative effects on burnout, work engagement and meaningfulness of work. Relevance to clinical practice: The study offers insights into the types of tasks health care employees see as illegitimate and highlights the importance of good job design in promoting occupational well-being in health care. publishedVersion

The present study extends research on classroom quality profiles by examining the differences between profiles with respect to children’s development in pre-academic skills and motivation across the kindergarten year. Teacher–child interactions were observed in 49 Finnish kindergarten classrooms using the CLASS Pre-K instrument. Based on prior identification of latent profiles of classroom quality, subgroup analyses on children’s data were carried out on three profiles representing high Emotional Support and Classroom Organisation and intermediate Instructional Support (Profile 1), higher-intermediate Emotional Support and Classroom Organisation and lower-intermediate Instructional Support (Profile 2), and intermediate Emotional Support and Classroom Organisation and low Instructional Support (Profile 3). Children’s (n = 504) pre-reading and pre-math skills were tested at the beginning and end of the kindergarten year, and their task behaviours were rated by the testers in assessment situations. T...

The present study examined the longitudinal associations between children’s perceptions of parental involvement in math homework (control and support) and their math performance and motivation (taskpersistent homework behavior and math self-concept). Children (n = 512) reported their perceptions concerning parental involvement in sixthgrade math homework. In grades 3 and 6, children completed math tests, evaluated own math self-concept, and their mothers (n = 420) evaluated task persistence during homework. The results showed that low selfconcept in math predicted increased parental control, which in turn related to low math performance, task persistence, and math selfconcept. Second, perceived parental support was related to increased task persistence during homework. Finally, parental control was especially detrimental for boys’ task persistence and math self-concept. peerReviewed

This study examined the dynamics between perceptions of mathematics task-orientation and mathematics performance among Finnish adolescents over a period of two last years of secondary school. Task-orientation in math was assessed at the beginning of grade 8 and again at the end of grade 9 using both student and teacher-reports. At the same time points, students' mathematics performance was evaluated via standardized test. The cross-lagged associations of task-orientation and mathematics performance were examined taking account the possible impacts of general cognitive ability, technical reading skills, reading comprehension and gender. The results showed that a high level of mathematics performance in the beginning of 8th grade positively influenced student-rated task orientation at the end of secondary school. In turn, the anticipated reciprocal relationship between task orientation and mathematics manifested particularly in the model with teacher-rated task orientation. Implications for practice are discussed. peerReviewed

Ubiikin sähköisen tekstuaalisuuden ja digitaalisen median vakiintuminen on saanut kirjailijoiden ja tutkijoiden huomion kiinnittymään jälleen kulttuurin perustekijään: painettuun kirjaan. Paperinen avaruus. Näkökulmia kirjaesineen ja kirjallisuuden materiaalisuuksiin on ensimmäinen suomenkielinen tutkimusjulkaisu, jossa keskitytään kirjallisuuden, erityisesti kirjan, materiaalisuuden kysymyksiin. Kirjaa materiaalisena oliona ja funktionaalisena ilmaisuvälineenä tutkivien vertaisarvioitujen artikkelien lisäksi teoksessa on mukana runoja sekä vapaamuotoisia esseitä.

The purpose of this paper is to discuss the tasks through which communication professionals and public relations contribute to organizational decision making. In-depth interviews were conducted with Finnish public relations professionals about how they contribute to organizational decision making. The findings provide a rich picture of the tasks in relation to this. The results show that public relations professionals contribute to organizational decision-making processes by nine different tasks. Furthermore, the results indicate that during an organizational decision-making process, professionals switch from one task to another over time, and work simultaneously on several tasks. This paper offers a comprehensive representation of the various tasks through which public relations professionals contribute to organizational decision making, and provides a detailed description of the various tasks throughout the phases of a decision-making process. Based on the findings, this paper introduces a contribution model for further investigation of the topic. The model can be used as a referring tool in practice to enhance communicative processes related to organizational strategy and decision making, and in this way the model will also further the bridging function and strategic role of public relations when adapting to a changing environment. peerReviewed

This chapter explores how experientially based pedagogical activities that involve participation in real life service encounters provide occasions for developing L2 interactional competence. The data comprises novice L2 students’ self-recorded interactions in service settings and videorecordings of classroom planning activities and de-briefing discussions, where the students reflect on their experiences. The analysis traces what kinds of occasions for learning arise as the students move between the classroom and the real-world service settings. The findings show that the different phases of the task complement each other in supporting the development of interactional competence. The preparation phase enables students to plan initiating actions, but does not prepare them for contingencies of interaction in the wild. When carrying out the task in real world circumstances, occasions for learning can arise as students adapt to the interactional contingencies of the encounter and put their repertoire to use in interaction with others in the full ecology of the activity. Retrospective discussions enable detailed analysis of experiences as well as focused learning activity, whereby the participants develop an experientially based understanding of the interactional tasks, language practices, actions, organization and communicative norms pertaining to the social activity. peerReviewed

Pro gradu -tutkielma koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hoitotyön johtajien näkökulmasta heidän ydintehtäviään perustason järjestämissä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tutkimuksen aineisto oli aiemmin kerätty, viiden hoitotieteen opiskelija projektityön kautta, keväällä 2016. Sähköinen kyselylomake oli lähetetty yhden sairaanhoitopiirin alueella, perustason järjestämissä sosiaali- ja terveyspalveluissa toimiville hoitotyön strategisen ja keskitason johtajille (N=35). Tämän tutkimuksen aineistona olivat hoitotyön johtajien vastaukset (n=22) avoimeen kysymykseen heidän tärkeimmistä toiminnoistaan. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla induktiivisesti. Hoitotyön johtajien ydintehtävät perustason järjestämissä sosiaali- ja terveyspalveluissa olivat: hoitotyön jatkuvan kehittymisen turvaaminen, tarvittavien palvelujen turvaaminen, laadukkaiden asiakasprosessien turvaaminen, palvelujen asiakaslähtöisyyden turvaaminen, voimavarojen johtaminen, alati kehittyvän ammatillisen osaamisen johtaminen, työyhteisön toimintaedellytysten luominen ja laaja-alaisessa verkostoyhteistyössä toimiminen. Johtopäätökset: Hoitotyön johtajat kuvasivat hyvin laaja-alaisesti omia ydintehtäviään, mikä kuvastaa oman toiminta-alueen selkeää hahmottamista. Toinen osa sisältää julkaisuharkintaan lähetettävän artikkelikäsikirjoituksen ”Palvelujen asiakaslähtöisyyden turvaaminen hoitotyön johtajien ydintehtävänä”. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hoitotyön johtajien ydintehtäviä palvelujen asiakaslähtöisyyden turvaamisessa. Haastattelukutsu lähetettiin yhdyshenkilön välityksellä sähköpostilla yhden sairaanhoitopiirin alueella julkisissa perustason järjestämissä sosiaali- ja terveyspalveluissa toimiville hoitotyön strategisen tai keskitason johtajille (N=43). Hoitotyön johtajat (n=5) osallistuivat yksilömuotoisiin avoimiin haastatteluihin helmi-maaliskuulla 2017. Haastatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysilla induktiivisesti. Palvelujen asiakaslähtöisyyden turvaaminen hoitotyön johtajien ydintehtävänä oli aktiivista asiakaspalautteen hakemista, asiakaspalautteen käsittelemistä, asiakaslähtöistä palvelujen kehittämistä ja asiakaslähtöisen palvelun juurruttamista organisaatiossa. Johtopäätökset: Hoitotyön johtajat toimivat johdonmukaisesti organisaation asiakaslähtöisen kulttuurin luomiseksi ja palvelujen asiakaslähtöisyyden toteutumiseksi. Tutkimuksen tulokset tukevat hoitotyön johtajia palvelujen asiakaslähtöisyyden suunnitelmallisessa turvaamisessa. ABSTRACT Core tasks of nursing managers This Master`s Thesis consists of two parts. In the first part the purpose of the study was to describe the core tasks of nursing managers at the basic level organised social and health services. The data were collected previously, in the spring 2016, through the project of five students of nursing sciences. The electric questionnaire was sent to strategic and middle level nursing managers (N=35), who were working in social and health services organised by the basic level in one hospital district. The data of this study were the answers of the nursing managers in one open question considering their main tasks. The data were analysed with the method of inductive content analyses. Based on the results, the core tasks of nursing managers in social and health services organised by the basic level were: assuring the continuing development of nursing, assuring the needed services, assuring the excellence of processes for clients, assuring the client-oriented services, leading resources, leading the continuously developing professional know-how, creating the operational precondition in work community and acting in extensive network collaboration. Conclusion: The nursing managers described their core tasks widely, reflecting they clearly identify their sphere of operations. The second part consists of the manuscript ”Assuring client-oriented services as the core task of nursing managers”, sending to the consideration of publication. The purpose of the study was to describe the core tasks of nursing managers assuring the client-oriented services. The interview call was sent through the contact person by e-mail to strategic and middle level nursing managers (N=43), at the basic level organized, public social and health services in one hospital district. The data were collected from the individual and open interviews of nursing managers (n=5) in February-March 2017. The data were analysed with the method of inductive content analyses. The core tasks of nursing managers assuring client-oriented services were: actively searching for feedback from clients, treating client feedback, client-oriented developing of services and implementing client-oriented services in organisation. Conclusion: Nursing managers consistently acted for creating client-oriented culture in organisation and carrying out client-oriented services. The results of this study support nursing managers assuring client-oriented services systematically.

nonPeerReviewed

There is still relatively little research on how well the CEFR and similar holistic scales work when they are used to rate L2 texts. Using both multifaceted Rasch analyses and qualitative data from rater comments and interviews, the ratings obtained by using a CEFR-based writing scale and the Finnish National Core Curriculum scale for L2 writing were examined to validate the rating process used in the study of the linguistic basis of the CEFR in L2 Finnish and English. More specifically, we explored the quality of the ratings and the rating scales across different tasks and across the two languages. As the task is an integral part of the data-gathering procedure, the relationship of task peformance across the scales and languages was also examined. We believe the kinds of analyses reported here are also relevant to other SLA studies that use rating scales in their data-gathering process.

Tutkielmassa tarkastellaan tarkastuslautakunnan tehtävien muutosta toiminnan ensimmäisen kahdenkymmenen vuoden aikana vuosina 1997–2017. Tarkastuslautakunnista tuli kuntalain (365/1995) nojalla olennainen osa kuntien johtamis- ja hallintojärjestelmiä, sillä niistä tuli kuntalain nojalla lakisääteisiä ja siten pakollisia lautakuntia. Tarkastuslautakunnan asettaminen pakolliseksi toimielimeksi osoitti myös osaltaan valvonnan tehostamistarpeen saaman painoarvon tehden tarkastuslautakuntien asemasta varsin vahvan. Tarkastuslautakuntien merkitys ei ole vuosien aikana vähentynyt, vaan pikemminkin päinvastoin; tarkastuslautakuntien vuosien varrella lisääntyneet ja muuttuneet tehtävät sekä yleinen kehitys lisääntyneeseen talouden ja toiminnan arviointiin ja valvontaan ovat olleet omiaan vahvistamaan tarkastuslautakuntien asemaa. Tutkielmassa perehdytään siihen, miten tarkastuslautakuntien tehtävät ovat muuttuneet ja millaisia perusteluja muutosten taustalla vaikuttaa. Teoreettisen viitekehyksen tutkielmalle muodostavat institutionaalinen isomorfismi sekä sen kolme toimintamekanismia, pakottava, mimeettinen ja normatiivinen isomorfismi. Lisäksi institutionaaliset pilarit, regulatiivinen, normatiivinen ja kulttuurillis- ognitiivinen pilari ovat mukana selvittämässä isomorfisten toimintamekanismien pohjalta kehitettyä uudempaa teoreettista näkökulmaa organisaatioiden muutokseen. Tutkielma on toteutettu sovelletulla kirjallisuuskatsauksella, jonka avulla on analysoitu tarkastuslautakuntien tehtävien muutoksia perustelevia hallituksen esityksiä. Lisäksi tehtävien muutosten perusteluja on luokiteltu isomorfisten mekanismien ja institutionaalisten pilarien avulla. Tutkielman lisäarvo on tarkastuslautakuntien tehtävien ja niiden muutosten läpikäynti ja tarkastelu vuoteen 2017. Tämä voidaan nähdä tärkeänä erityisesti siksi, että tällaista tarkastelua ei ole tässä muodossa tehty aiemmin. Lisäksi kevään kuntavaalien ollessa takanapäin ja uusien tarkastuslautakuntien aloittaessa toimintakautensa 1.6.2017 osui tämä tehtävien tarkastelu myös hyvin ajankohtaiseen hetkeen. Tutkielma voisi tuottaa lisäarvoa uusille tarkastuslautakuntalaisille sekä tarkastuslautakuntia avustaville kunnan virkamiehille ja työntekijöille, ja jopa tarkastuslautakunnan sihteeritehtäviä hoitavien ulkopuolisten konsulttiyhtiöiden edustajille.

Puhe perustehtävän katoamisesta varjostaa yhä useammin koulujen toimintaa ja kehittämistä. Taustalta on mahdollista tunnistaa opettajien väsymys jatkuviin muutoksiin sekä huoli työnteon mielekkyydenkin katoamisesta. Oppimista tukevalle perustehtävälähtöiselle kehittämisotteelle mahdollisuuden antaminen, tai antamatta jättäminen, on tärkeä henkilöstöstrateginen valinta. – Anu Korhosen väitöskirja Opettajien perustehtäväkäsitykset osana peruskoulun kehittämistä (Joensuun yliopisto 2008).

Background Task avoidance is a significant predictor of literacy skills. However, it remains unclear whether the relation between the two is reciprocal and whether it is affected by the type of literacy outcome, who is rating children's task avoidance, and the children's gender. Aim The purpose of this longitudinal study was to examine the cross-lagged relations between teacher and parent ratings of children's task avoidance and different literacy skills. Sample One hundred and seventy-two Greek children (91 girls, 81 boys) were followed from Grade 1 to Grade 3. Methods Children were assessed on reading accuracy, reading fluency, and spelling to dictation. Parents and teachers rated the children's task-avoidant behaviour. Results Results of structural equation modelling showed that the cross-lagged relations varied as a function of the literacy outcome, who rated the children's task avoidance, and children's gender. Earlier reading and spelling performance predicted subsequent parent-rated task avoidance, but parent-rated task avoidance did not predict subsequent reading and spelling performance (with the exception of spelling in Grade 3). Teacher-rated task avoidance and reading fluency/spelling had a reciprocal relationship over time. In addition, the effects of teacher-rated task avoidance on future spelling were significantly stronger in boys than in girls. Conclusions This suggests that poor reading and spelling performance can lead to subsequent task avoidance in both classroom and home situations. The fact that task avoidance permeates across different learning environments is alarming and calls for joint action from both parents and teachers to mitigate its negative impact on learning.

Tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa, miten englannin kielen vaikutus näkyy yläasteikäisten ja lukioikäisten kirjoittamissa ruotsinkielisissä teksteissä leksikaalisella tasolla. Lisäksi tutki-muksessa tarkasteltiin ruotsinopettajien asenteita englannin kielen vaikutusta kohtaan ruotsin kielessä. Opettajien asenteita tutkittiin nettikyselyn avulla ja kyselyyn osallistui yhteensä 156 opettajaa. Oppilastekstit valittiin A1- ja A2-tasoilta ja tekstejä oli yhteensä 115. Tutkimustulok-set analysoitiin sekä kvantitatiivisin että kvalitatiivisin menetelmin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että englannin vaikutus näkyy eniten lainasanojen käytössä sekä sanoissa, joissa yhdistyy piirteitä sekä ruotsin että englannin kielestä. Lisäksi englannin kielen sanoja käytettiin laajemmassa semanttisessa yhteydessä ruotsin kielessä. Aiemmat tutki-mukset alalla tukevat tämän tutkielman tuloksia. Kyselytutkimus osoitti puolestaan, että opetta-jat reagoivat voimakkaammin suoriin lainauksiin kuin esimerkiksi sanoihin, joissa oli piirteitä molemmista kielistä. Lisäksi kävi ilmi, että suurin osa opettajista hyödyntää englannin kieltä opettaessaan ruotsia ja että he suhtautuvat kielteisesti siihen, että ruotsinkielisillä sanoilla kor-vattaisiin englanninkielisiä sanoja ruotsin kielessä. Ruotsinopettajien asenteita englannin kieltä kohtaan on tutkittu todella vähän Suomessa ja tämä tutkimus antaa näin ollen mahdollisuuden uusille tutkimuksille.

Oppimateriaaleja kaunokirjallisuuden käyttöön lukion vieraan kielen opetuksessa on ollut tarjolla niukasti. Kaunokirjallisuuden lukeminen vieraalla kielellä tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden oppia kieltä hauskalla ja mielekkäällä tavalla formaalin opetuksen ulkopuolella, joten sitä opetukseen soveltavalle materiaalille on selvästi tarvetta. Materiaalia, jossa harjoitetaan monipuolisesti jokaista neljää kielitaidon osa-aluetta (lukeminen, kirjoittaminen, puhuminen, kuunteleminen) on myös suhteellisen vähän saatavilla. Kaunokirjallisuuden käytöllä vieraan kielen opetuksessa on useita etuja. Se tarjoaa helposti käytettävissä olevaa autenttista opetusmateriaalia, herättää oppilaiden kiinnostusta ja tarjoaa monipuolisen kielen ohella kulttuurista tietoa. Kaunokirjallisuuden valikoima on laaja ja aihepiirejä on valtavasti, mikä mahdollistaa eritasoisten tekstien käytön opetuksessa. Tehtäväperustainen kielenopetus on monipuolinen ja tehokas kielenopetusmenetelmä, jossa painottuvat kommunikatiivisuus ja merkityskeskeinen kielenkäyttö sekä informaali kielenoppiminen. Kieltä siis käytetään jonkin ei-kielellisen päämäärän saavuttamiseen. Tehtäväperustaisessa oppimisessa korostuu myös oppimisstrategioiden hyödyntäminen. Materiaali on suunniteltu lukion englannin kurssille, jonka aihepiirinä on kulttuuri. Materiaali perustuu H.G. Wellsin klassikkoteokseen The Time Machine, joka mahdollistaa hyvin laajojen teemojen, kuten tulevaisuuden ja yhteiskunnan, käsittelyn monipuolisella tavalla. Materiaalin tehtävät pyrkivät tarjoamaan oppilaille mielekkäitä oppimiskokemuksia ja runsaasti harjoitusta eri kielen osa-alueilla.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten terveystiedon oppikirjatehtävät ilmentävät terveysosaamisen osa-alueita ja miten ne valmentavat ylioppilaskirjoituksiin. Tutkimuskohteenani ovat lukion terveystiedon ensimmäisen kurssin oppikirjat sekä terveystiedon ylioppilaskokeet (2007 2014). Tutkimuksen pohjana käytän myös lukion opetussuunnitelman perusteita (2003). Tutkimukseni noudattaa hermeneuttista, laadullista tutkimusotetta. Se on oppikirjatutkimus, jonka tutkimusmenetelmänä on sisällönanalyysi. Tutkimus on abduktiivinen eli teoriaohjaava. Käytin tutkimuksessa teoriapohjana Paakkarin & Paakkarin (2012) terveysosaamisen osa-alueita. Tutkin, miten tehtävät edistävät eri osa-alueita: teoreettista tietoa, taitoja, kriittistä ajattelua, itsetuntemusta sekä eettistä vastuullisuutta. Tutkin myös terveystiedon oppikirjatehtäviä valmistajina ylioppilaskirjoituksiin. Tulosten mukaan on havaittavissa, että tehtävätyypit terveystiedon kirjoissa ja ylioppilaskokeissa ovat melko samanlaisia, joskin terveystiedon oppikirjat antavat enemmän apuja ja ohjaavat vastaukseen. Apuja annetaan toisissa tehtävissä enemmän kuin toisissa ja kirjat pyrkivät siihen, että apujen kautta oppilas oppii lopulta itse ajattelemaan asioita monelta kannalta ja vastaamaan terveystiedon ylioppilaskoekysymyksiin ilman avustavia kysymyksiä. Toiset oppikirjat valmentavat selkeästi määrätietoisemmin ylioppilaskirjoituksiin kuin toiset, mikä on nähtävissä tehtävien monipuolisuudessa, vaativuudessa sekä johdonmukaisuudessa. Kaikkia terveysosaamisen osa-alueita pyritään kehittämään terveystiedon oppikirjojen tehtävissä. Suurin osa tehtävistä on teoreettista tietoa tai itsetuntemusta harjoittavaa ja vähemmälle jää käytännön taitojen harjoittaminen käytännössä. Eri kirjasarjat eroavat toisistaan ja osa kirjoista sisältää vähän tehtäviä. Koska tehtävillä on merkittävä rooli oppimisessa, olisi tärkeää, että tulevissa terveystiedon oppikirjoissa kaikista tärkeistä terveystiedon sisällöistä olisi oppikirjoissa edes muutama tehtävä.

Tiivistelmä – Abstract Tutkielman tarkoituksena oli selvittää yläkoulun oppilaiden ja opettajien mielipiteitä sanaston oppimiseen suunnatuista tehtävistä; millaiset tehtävät heidän mielestään sopivat sanaston oppimiseen yläkoulussa. Samalla selvitettiin sanaston oppimista koulun ulkopuolella sekä sanaston oppimiseen käytettyä aikaa. Oppilaiden ja opettajien mielipiteitä verrattiin toisiinsa. Tutkimus toteutettiin Tampereella vuonna 2010. Osallistujina olivat kolme englannin opettajaa ja heidän luokkansa, yksi kutakin luokka-astetta, yhteensä 52 oppilasta. Kaikki osallistujat vastasivat kyselyyn, johon oli ennalta valittu oppikirjoista tietyt tehtävät arvioitaviksi tietyin kriteerein. Lisäksi kysyttiin vapaa-aikana tapahtuvasta sanasto-oppimisesta ja pyydettiin arvioimaan sanaston tärkeyttä sekä sen opiskeluun käytettyä aikaa. Tutkimuksen mukaan oppilailla ja opettajilla on kokonaisuudessaan melko samanlainen käsitys esitettyjen sanastotehtävien soveltuvuudesta sanaston oppimiseen yläkoulussa. Tehtävien tulisi olla mielenkiintoisia, nopeita tehdä sekä tarpeeksi yksinkertaisia. Osallistujien mielestä sanasto on tärkeä osa-alue, jolle jää kuitenkin liian vähän aikaa niin tunneilla kuin vapaa-ajallakin suhteutettuna englannin opiskelun laajuuteen. Sanastoa opiskellaan monin eri tavoin myös koulun ulkopuolella, mutta opettajien ja oppilaiden käsitykset siellä tapahtuvien opiskelutapojen soveltuvuudesta eroavat enemmän kuin koulutehtävien osalta. Sanasto-oppimista on tutkittu laajasti, mutta ei juurikaan tehtävien näkökulmasta. Tarvetta lisätutkimukselle on esimerkiksi laajemmalla otoksella eri alueilta ja tutkimusta varta vasten tehdyillä tehtävillä. Tutkimuksesta on hyötyä sanasto-opiskelun tehtävien valitsemisessa, jolloin voidaan valita tehokkaimmat ja mieluisimmat metodit parhaiden oppimistulosten saavuttamiseksi ja jotta voidaan edelleen kehittää opetustapoja ja oppimateriaaleja.

Malila, L. & Ovaskainen, T. 2012. Opettajan ohjauskäytäntöjen yhteydet 3. luokan oppilaiden lukutaitoon ja tehtäväkohtaiseen motivaatioon. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma, 76 sivua. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 3. luokan opetusryhmissä havainnoitujen opettajan lapsilähtöisten ja opettajajohtoisten ohjauskäytäntöjen ilmenemistä sekä niiden ryhmätasoisia yhteyksiä lasten lukutaitoon ja tehtäväkohtaiseen motivaatioon. Tutkimus on osa Alkuportaat -seurantatutkimusta (Lapset, vanhemmat ja opettajat koulutien alkupolulla), jossa lapsia seurattiin esiopetusvuodesta neljännen luokan loppuun. Tässä tutkimuksessa käytetty aineisto käsitti 31 opettajaa ja 453 lasta, ja se kerättiin kolmella paikkakunnalla kevätlukukaudella 2010. Ohjauskäytäntöjen havainnointi toteutettiin ECCOM -menetelmällä (Stipek & Byler 2004) ja taitojen arvioinnissa käytettiin oppilaiden ryhmätestejä. Aineistoa analysoitiin korrelaatio-analyysein. Kaikilla kolmella alaskaalalla, ryhmän toiminnan organisoinnissa, ilmapiirissä ja oppimisen ohjauksessa, havaittiin enemmän lapsilähtöisiä kuin opettajajohtoisia ohjauskäytäntöjä. Lapsilähtöisyyttä ilmeni eniten ryhmän toiminnan organisoinnissa. Opettajan ohjauskäytännöillä havaittiin olevan lapsilähtöisyyden osalta positiivisia ja opettajajohtoisuuden osalta negatiivisia yhteyksiä lukutaitoon: mitä enemmän lapsilähtöisyyttä ja mitä vähemmän opettajajohtoisuutta havaittiin ohjaus-käytännöissä, sitä paremmin kyseisen luokan oppilaat keskimäärin selviytyivät lukutaitoa arvioivissa testeissä. Opettajan ohjauskäytäntöjen ja oppilaiden tehtävä-kohtaisen motivaation väliset yhteydet olivat puolestaan vähäisiä. Tämän tutkimuksen havainnot tukivat aiempaa kirjallisuutta opettajan ohjauskäytäntöjen yhteyksistä oppilaiden lukutaitoon. Ohjauskäytäntöjen yhteys tehtäväkohtaiseen motivaatioon oli oletettua vähäisempi ja nostaa esiin tarpeen lisätutkimukseen.

YLEISTEN KIELITUTKINTOJEN LAATIJOIDEN KÄSITYKSIÄ KIELESTÄ JA TEHTÄVIEN LAADINNASTA Jyväskylä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto 2012, Lisensiaattitutkielma. Tutkimuksessa tarkasteltiin yleisten kielitutkintojen laatijoiden käsityksiä kielestä ja heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään tehtävien laadinnasta. Yleisissä kielitut-kinnoissa toimii jokaisessa yhdeksässä tutkintokielessä laatijatiimi, jossa työskentelee 3–10 laatijaa tutkintokielestä riippuen. Aktiivisesti toimivia laatijoita on noin 40 laatijaa, joista tutkimukseen osallistui 32 laatijaa eri tutkintokielten laatijatiimeistä. Tutkimusaineisto kerättiin vuosina 2008–2010, ja se koostui kirjallisesta kyselystä ja teemahaastatteluista. Aineistonkeruussa ja analyysissa sovellettiin kvalitatiivisen tutkimuksen lähtökohtia. Tutkimusta voidaan pitää toimintatutkimuksena, sillä tutkimustulosten avulla pyritään kehittämään yleisten kielitutkintojen laadinnan ohjausta ja saamaan laatijat pohtimaan kielitaitokäsityksiään ja omaa toimintaansa laatijana. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millainen kielitaitokäsitys laatijoilla on ja miten yhteneväisiä heidän käsityksensä ovat yleisiä kielitutkintoja ohjaavan funktionaalisen kielitaitokäsityksen kanssa sekä mitkä asiat ovat vaikuttaneet laatijoiden käsityksiin kielestä ja kielitaidosta. Tämän lisäksi tutkimuksen avulla pyrittiin kuvaamaan, millainen yleisten kielitutkintojen laatijoiden laadintaprosessi on ja mitkä asiat aiheuttivat laadintaprosessin aikana ongelmia ja millaiset asiat taas koettiin helppoina tehtävien laadinnassa. Tutkimustulosten perusteella laatijoilla oli erilaisia käsityksiä kielestä ja kielitaidosta ja heidät voitiin jakaa kolmeen eri ryhmään sen mukaan, miten he olivat sisäistäneet toiminnallisen kielitaitokäsityksen. Osalla laatijoista kielitaitokäsitys oli muuttunut hyvin formaalisesta käsityksestä toiminnalliseen suuntaan ja heistä hyvä kielitaito oli taitoa käyttää kieltä arkipäivän tilanteiden edellyttämällä tavalla. Toisilla taas käsitykset kielitaidosta vaihtelivat tilanteiden mukaan, sillä tilanteesta riippuen he korostivat vastauksissaan joko kielen muodon merkitystä tai sopivan kielenkäytön hallintaa sosiaalisissa tilanteissa. Näiden lisäksi oli vielä laatijoita, jotka selkeästi vasta etsivät omaa käsitystään. He kertoivat arvostavansa funktionaalista näkemystä kielestä, mutta kuitenkin heille kielen oikeellisuus ja puhtaus oli hyvin tärkeää. Yhteistä suurimmalle osalle laatijoille oli se, että kielitaidossa arvostettiin joka taitotasolla sanastoa. Sanaston merkitys näkyi etenkin siinä, että laatijat hahmottivat kielitaidon kehityksen ja eri taitotasot sanaston kautta. Koulutus, työkokemus ja kokemus yleisistä kielitutkinnoista olivat laatijoiden vastausten perusteella kolme tärkeintä asiaa, jotka vaikuttivat käsitysten taustalla, ja ne myös voimakkaimmin olivat vaikuttaneet kielikäsitysten muuttumiseen. Tutkimus toi myös esiin, että laadintaprosessin aikana oli löydettävissä asioita, jotka aiheuttivat useille laatijoille joko ongelmia tai niitä pidettiin yleisesti helppoina asioina laadinnassa. Ongelmia aiheuttivat sopivan materiaalin löytämi-nen, taitotason määrittely, osioiden muotoilu ja oma ajankäyttö laadintaprosessin aikana. Helppona asiana mainittiin se, että tehtävämateriaalia oli saatavilla helposti Internetistä ja laatijan omasta elämänpiiristä. Myös toisten tehtävien kommentointia pidettiin helppona ja hyvin tarpeellisena vaiheena laadintaprosessissa. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että yleisten kielitutkintojen laadintaa ja sen ohjausta on tarpeellista kehittää ja uudistaa laadintaprosessin eri vaiheissa. Jotta kielitaitoa voidaan mitata tehtävien avulla mahdollisimman luotet-tavasti ja monipuolisesti, on laatijat hyvä ohjata kiinnittämään enemmän huomiota mm. eri kielenkäyttöfunktioiden, ymmärtämisen tasojen sekä kielen pragmaattis-ten ja sosiolingvististen taitojen soveltamiseen ja käyttämiseen tehtävissä. Näin myös tuetaan tehtävän laadintaa ohjaavan kielitaitokäsityksen ja yleisten kielitut-kintojen perusteiden ja laadintaohjeiden merkitystä laadintaprosessin aikana. Item writer views on language and the item writing process in the National Cer-tificates of Language Proficiency The purpose of this study was to investigate the views that item writers of the National Certificates of Language Proficiency (NC) have on language and discover how consistent their views are with NC’s functional view of language and which factors have influenced these views on language and language ability. Furthermore, the aim was to describe the entire item writing process and to point out issues which cause problems and matters which were considered easy during the item writing process. There are about 40 active item writers in NC, 32 of which took part in this study. In NC, tests can be taken in nine different languages and each language has its own item writing team of about three to ten item writers. The data were gathered during 2008-2010 and consist of filled-in questionnaires and taped interviews. Quantitative research methods were used for data analysis. This study can be considered action research, since the outcome of this study aims to develop the item writing process and its guidance and to have item writers reflect on their beliefs and views of language, and their work as an item writer. Results indicate that there is variety in the item writers’ views on language and language knowledge and skills. On the basis of study results, these views can be divided into three groups according to the ways item writers had internalized the functional view of language. In the first group, the view of language had changed from a very formal and structural view to the functional view of language. In the second group, views varied according to the situations. Depending on the language situation, these item writers were underlining either the form or use of language. Item writers in the third group were still seeking their view of language. They told that they appreciate the functional view of language, but that they valued correctness and purity in the language. Common to all item writers was that they considered vocabulary an important language skill and defined the development of language ability and language proficiency levels on the basis of vocabulary. Education, work experience, qualifications and experience in language testing in NC were the three most important ideas that affected their views of language and the change in the views of language. The study brought out that during the item writing process, the item writers had common problems which include finding suitable material for items, defining the skill level, formulating items and finding time for writing items. Item writers found it easiest in the item writing process to give feedback to other item writers’ work. The results of this study indicate that it is necessary to develop guidance for item writers in the different stages of the item writing process and to revise some practices. It is also important to point out the meaning of different language functions, different levels of understanding and pragmatic and sociolinguistic competence in test tasks. These ideas support the language view offered in the test system, as well as the framework and specifications of NC.

Monet kokevat, että koulussa ei opi puhumaan vieraita kieliä, kuitenkin juuri suullista kielitaitoa kaivattai-siin niin vapaa-ajalla kuin työssä kansainvälisissä viestintätilanteissa. Suullisen kielitaidon merkitykseen on kiinnitetty paljon huomiota viime vuosina, ja vuonna 2010 lukion A ja B1 -kielten kursseista yksi valinnai-nen kurssi muutettiin suullisen kielitaidon kurssiksi. On kuitenkin epätodennäköistä, että kukaan oppisi viestimään suullisesti yhden kurssin avulla, ja olisikin tärkeää, että suullista kielitaitoa harjoitettaisiin jo-kaisella oppitunnilla. Suullisen kielitaidon jatkuva harjoittaminen sisältyy myös vahvasti Lukion opetus-suunnitelman perusteiden (2003) vieraiden kielten tavoitteisiin, jossa monen kurssin painopisteeksi onkin määritelty suullinen kielitaito. Koska Suomessa kielten opetus, ja siten myös suullisen kielitaidon opetus, perustuu käytännössä ainoas-taan oppikirjoihin, tutkin työssäni Suomen kouluissa yleisimmin käytössä olevan Voilà ! –kirjasarjan oppi-kirjojen sekä opettajan oppaiden suullisen kielitaidon tehtäviä selvittääkseni, millaisia suullisen kielitaidon tehtäviä kirjasarja sisältää ja mitä menetelmiä suullisen kielitaidon opetuksessa käytetään. Arvioin myös, kuinka hyödyllisiä ja tehokkaita suullisen kielitaidon tehtävät ovat ja miten niiden määrä kussakin oppikir-jassa vastaa Lukion opetussuunnitelman perusteiden (2003) painotuksia. Tutkimuksestani selviää, että Voilà! –kirjasarja sisältää useita erityyppisiä suullisen kielitaidon tehtäviä ja niiden jakautuminen kirjoihin vastaa opetussuunnitelman mukaisia kurssien painotuksia. Kuitenkin valta-osa suullisen kielitaidon tehtävistä on melko mekaanisia, ja kaikista viestinnällisimpiä ja siten myös oppi-laille todennäköisimmin merkityksellisiä suullisen kielitaidon tehtäviä on hyvin vähän suullisen kielitaidon tehtävien kokonaismäärään verrattuna. Varsinkin sarjan kolmessa ensimmäisessä oppikirjassa on eniten mekaanisia ja ei-viestinnällisiä tehtävätyyppejä. Kuitenkin jo heti kielen opiskelun alusta lähtien voisi ja pitäisi olla nykyistä enemmän viestinnällisiä suullisen kielitaidon tehtäviä, ensiksi jotta oppilaat tottuvat heti käyttämään kieltä suullisesti, ja toiseksi, jotta he saisivat onnistumisen tunteita huomatessaan pysty-vänsä viestimään suullisesti jo kieliopintojen alkuvaiheessa.

Aarne Mäkelä tutki väitöstyössään peruskoulun johtamista ja rehtorin tehtäviä. Tutkimus osoitti, että rehtorin tehtävät ovat muuttumassa. - Pitkän johtajakokemukseni aikana olen tunnistanut, että johtaminen on muuttunut, mutta muutoksen voimakkuus oli yllättävää. Erityisesti koulun selkärankana pidetyn pedagogisen johtamisen tehtäväalueen vähäinen osuus huolestuttaa, toteaa Mäkelä. Mäkelä osoitti, että nykyään rehtori joutuu entistä enemmän hoitamaan koulun yhteistyöverkostoihin liittyviä tehtäviä. Tällaisia ovat mm. lasten huoltajien, perhekotien, kiinteistönhuollon, sosiaali- ja terveysviranomaisten, pelastus- ja turvallisuusviranomaisten sekä muiden koulun sidosryhmien kanssa tehtävä verkostotyö. Tämän tehtäväalueen Mäkelä nimesi yhteistyöverkostojen johtamiseksi. - Tulos kertoo nyky-yhteiskunnan nopeatempoisuudesta ja muutoksesta, Mäkelä toteaa. Lisäksi hän arvioi, että peruskoulun opettajan tehtävät ovat kokeneet samanlaisen muutoksen kuin rehtorin tehtävät. Mäkelä tutki peruskoulun rehtorin johtamistoimintaa 19 kuukauden aikana. Rehtorin tehtäväalueiksi muodostuivat hallinto- ja talousjohtaminen (33 %), yhteistyöverkostojen johtaminen (31 %), henkilöstöjohtaminen (22 %) sekä pedagoginen johtaminen (14 %). - Syyslukukaudella painottui yhteistyöverkostojen johtaminen ja kevätlukukaudella hallinto- ja talousjohtaminen, Mäkelä havaitsi. Lainsäädäntö muovaa rehtorin työtä Koulunjohtamiseen heijastuu yhteiskunnan kulloinenkin konteksti. Viime aikojen yhteiskuntapoliittiset muutokset ovat heijastuneet perusopetusta ohjaavan lainsäädännön muutoksiin vapauttamalla keskusjohtoisuutta ja uudistamalla siten koulun johtamista. Peruskoulua ohjaava lainsäädäntö on myös tiukentunut ja tuonut uusia vastuita koulun rehtorin johtamistoimintaan, kuten koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhotoiminnan järjestämisen ja koulun toimintaympäristön turvallisuuteen ja oppilaiden käyttäytymiseen liittyviä työtehtäviä. Turvallisuuteen liittyvät lainsäädännölliset muutokset ovat myös muuttaneet rehtorin tehtäviä, esimerkiksi koskien häiritsevän oppilaan luokkahuoneesta poistamista. Peruskoulun erityisoppilaiden määrän yli kaksinkertaistuminen viimeisen kymmenen vuoden aikana on lisännyt vanhempien ja koulun henkilökunnan tekemää yhteistyötä sekä tehnyt siitä entistä haasteellisempaa. Tietotekniikan ja tietoverkkojen voimakas kasvu ja globalisaatio ovat lisänneet organisaatioiden välistä verkostoyhteistyötä. Mäkelän tutkimustulokset soveltuvat työn vaatimusten arvioinnin (TVA) ja työn suorituksen arvioinnin (TSA) apuvälineeksi. Nämä arviointitavat ovat juuri tulossa koulun henkilökunnan työn mittaamiseen. Tutkimustulokset auttavat myös rehtoreiden rekrytointiperiaatteiden suunnittelussa ja yliopistojen rehtorikoulutusohjelmien opetussuunnitelmatyössä. The purpose of this study was to clarify the principal’s tasks in the 21st century comprehensive school. On the other hand, the principal’s task domains were to be clarified, and also, whether the domains that were established in the 1990s are still valid in post-modern comprehensive school, these domains being administrative-economic leadership, staff management and pedagogical leadership (Vaherva 1984, Lonkila 1990). Furthermore, my task was to find out if the principal’s duties are different in the autumn and in the spring terms.To outline the theory of this study it was necessary to describe the changes in society in the 1980s and 1990s, which have affected the principal’s tasks. The perspective was phenomenological-hermeneutic. Leadership was regarded as part of organisational activities. The starting point was the model borrowed from Their (1994) by Richard Scott, modified in a way that it would better describe my view on leadership and organisation. The model presented here is divided into two typologies: 1) organisation as an open or a closed system and 2) leadership as a rational or social activity. The study was an ethnographic case study where the main methods of collecting data were participative observation, empirical notes, gathering different documents and group interviews. The data was collected in the researcher’s own school during 19 months, which is why the study can be seen as auto-ethnographic. The paradigmatic view of research is interpretative and fundamental. A fundamental view implies that the entity of qualitative research means that gathering data and analysing it cannot be explained separately from the ontological and methodological basis. The researcher’s view was also phenomenological, in which case the ontological and epistemological aspects are significant. The results of the study support earlier research to some extent (Vaherva 1984, Lonkila 1990, Erätuuli & Leino 1993). The results also point out that social changes in the 1990s have changed the principal’s tasks. The principal has an increasingly important role in developing the relationships between his school and its partner collaborators. This strengthens the view that society is in the process of being networked (Linnamaa & Sotarauta 2000; Möller 2001; Möller, Rajala & Svahn 2004). This leads to the fact that principals are facing a new domain of work. The present study also shows that the principal’s tasks are different in the autumn and in the spring terms

Artikkelissa käsitellään maaliskuussa 1957 annetulla asetuksella määritetyn puolustusneuvoston kokoonpanoa, tehtäviä sekä historiallisia kehitysvaiheita. "Nykyisen puolustusneuvoston kokoonpano on suunniteltu siten, että se edustaa sekä poliittista ja sotilaallista arvovaltaa, jäsenten enemmistön koostuessa hallituksen tärkeimmistä jäsenistä." Tehtävien lisäksi artikkelissa käsitellään puolustusneuvoston toiminnan virstanpylväitä eli niitä keskeisiä päätöksiä, joihin puolustusneuvosto on osallistunut. "Maanpuolustuksemme kehittämisessä turvallisuuspolitiikkamme toimivaksi ja tärkeäksi osakokonaisuudeksi on puolustusneuvostolla ollut epäilemättä ratkaiseva osuus."

Metsänhoitajien jatkokurssit 1937. 3.

nonPeerReviewed

peerReviewed