Search

Yrityksen menestyksellinen johtaminen pitkällä aikavälillä vaatii tavoitteiden asettamista, selkeää strategian viestimistä ja suorituskyvyn mittaamista. Yrityksen visiota ja missiota tavoittelemaan muodostettu strategia tulee pystyä viestimään ymmärrettävästi läpi organisaation sekä mittaamaan sen mukaisten toimenpiteiden vaikutusta strategisiin tavoitteisiin. Jokaisen organisaation tason tulee tunnistaa oman panoksensa vaikutus yhteisen päämäärän tavoittelussa. Strategian mukaisella mittaristolla voidaan viestiä niin mitattavien asioiden tärkeydestä kuin mitata toimenpiteiden vaikutusta asetettuihin tavoitteisiin. Muuttuva toimintaympäristö ja eri sidosryhmien tuomat paineet tuovat oman haasteensa strategisen johtamisen viitekehykseen. Diplomityön aiheena on tutkia yrityksen strategisen mittariston kehittämismahdollisuuksia. Kohdeyrityksessä on huomattu tarve kehittää olemassa olevaa strategisen johtamisen mittaristoa ja tarkentaa käytettävää terminologiaa yhtenäisemmäksi sekä saada niistä yhtenäinen esitystapa. Työssä selvitetään, miten yrityksen visio ja strategia jalkautuvat tavoitteiksi ja siitä edelleen mittaristoksi. Lisäksi tutkitaan mitkä ovat hyvän mittausjärjestelmän ominaisuudet ja kuinka sitä tulee kehittää muuttuvassa toimintaympäristössä. Tutkimustuloksena saatiin strategisen johtamisen mittariston rakentamiseen ja kehittämiseen vaikuttavia tekijöitä sekä ehdotus mallista, jonka avulla kehitystyötä voidaan kohdeyrityksessä viedä eteenpäin. Mittaristoa voidaan käyttää strategisen johtamisen päätöksenteon ja ohjaamisen tukena, mikäli mittarit mittaavat strategisen johtamisen kannalta relevantteja asioita. Toisena tärkeänä lähtökohtana voidaan pitää strategian ja mittariston yhtenäistä viestintää organisaation sisällä. Yritysten menestymisen kannalta olennaista on selkeiden, pitkän aikavälin tavoitteiden asettaminen sekä strateginen suunnittelu ja sen mukainen johtaminen. Selkeä ja yhtenäinen viestintä yrityksen sisällä yhdenmukaistaa toimintaa sekä vähentää tuottamattoman työn määrää. Successful management of a company in the long term requires setting goals, communicating a clear strategy and measuring performance. We must be able to communicate in a comprehensible manner throughout the organization the strategy formed to implement the company's vision and mission and the measuring the effects of the corresponding measures on the strategic goals. Each level of the organization must recognize the impact of its own contribution in the pursuit of a common goal. With a strategy matched scoreboard, you can communicate the importance of things to be measured as well as measure the effect of the measures on the set goals. The changing operating environment and the pressures brought by different stakeholders bring their own challenges to the framework of strategic management. The topic of the thesis work is to investigate the development possibilities of the company's strategic (performance) metrics. The target company has noticed a need to develop the existing strategic management metrics, to clarify and unify the terminology used and to have a uniform way of presenting them. The work explains how the company's vision and strategy are translated into goals and then into a set of metrics. In addition, we will examine what the characteristics of a good measurement system are and how it should be developed in a changing operating environment. As a result of the research, factors affecting the construction and development of strategic management indicators were obtained, as well as a proposal for a model, which can be used to advance the development work in the target company. The metric system can be used to support strategic management decision-making and guidance, if the metrics measure issues relevant to strategic management. Another important starting point can be the uniform communication of strategy and metrics within the organization. From the point of view of companies' success, it is essential to set clear long-term goals and strategic planning and management accordingly. Clear and unified communication within the company harmonizes operations and reduces the amount of unproductive work.

The analysis of performance of Not-for-profit organisations (NPOs) is difficult because there are several objectives and perspectives to NPO performance and accountability, especially if considered sustainably and in long term. This suggests that performance analysis and measurement of NPOs might also involve multiple perspectives, such as in Balanced Scorecard (BSC) or in the Logical Framework (LF) models. This article is a case study of analysing the sustainable development and performance of an NPO in rural Ethiopia. We propose the Logic Balanced Scorecard (LBSC) model that combines elements of BSC and LF. This proposal was preliminarily used and tested in a five-year interventionist accounting case study among eight villages in rural Ethiopia. Advances in performance measurement may help improving the socioeconomic, agricultural and nutritional situation in the area. Further, an improved analysis of performance, sustainability and accountability of NPOs may make development projects easier to plan, follow and assess. peerReviewed

Tunnuslukuanalyysi on eräs keskeisistä yritysten taloudellista asemaa kuvaavista välineistä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on luoda eräälle huonekalujen vähittäiskauppaa harjoittavien liikkeiden pääkonttorille suoritusmittaristo, joka kertoo kauppiasliikkeiden taloudellisesta tilanteesta tunnuslukujen avulla. Suoritusmittaristo pohjautuu yritysten tilinpäätöstietoihin ja tärkeänä osana tutkimusta on varsinaisen suoritusmittariston kehitysprosessi, sekä sen selvittäminen, mitkä tunnusluvut ovat kyseisellä alalla taloudellista tilannetta parhaiten kuvaavia. Erilaisten ohjausjärjestelmien kehitystyö on haasteellinen prosessi. Usein pitkäkestoinen prosessi vaatii aktiivista osallistumista koko yrityksen johdolta ja ohjausjärjestelmän käyttöönottovaiheen ongelmat pitää pystyä ylittämään, jotta järjestelmä saadaan lopulliseen käyttöön. Mikäli prosessiin ei ole riittävästi aikaa tai resursseja, on todennäköistä, että koko projekti epäonnistuu ja yritys jatkaa vanhoja käytäntöjään. Tämän tutkimuksen aikana kehitettiin pääkonttorin käyttöön suoritusmittaristo, jonka avulla kauppiasliikkeiden taloudellisen tilanteen seuraaminen on huomattavasti aikaisempaa helpompaa. Tutkimuksessa käytettiin vuosien 2011-­‐‑2013 tilinpäätöstietojen perusteilla laskettuja useita erilaisia tunnuslukuja. Aineistosta syntyvien havaintojen perusteella ei voida osoittaa mitään tiettyä tunnuslukujoukkoa, joka kuvaisi liikkeiden tilannetta parhaiten. Kattavimman tuloksen antaa mahdollisimman laajan tunnuslukujoukon hyödyntäminen, kuitenkin siten, että tulokset ovat järkevästi hyödynnettävissä.

PurposeThe purpose of this paper is to investigate how and why a case company integrated an environmental management system (EMS) into a performance management system (PMS), specifically a balanced scorecard (BSC).Design/methodology/approachThis interpretative case study utilized qualitative methods in semi‐structured interviews, internal documents and e‐mails.FindingsThe company integrated its environmental measures into the process perspective in its BSC. The integration centralized its fragmented PMS, stimulated its strategic control and complemented its financial reporting. This integration also crystallized the causality between the company's environmental actions and financial performance. Therefore, the integration enabled improvements to environmental performance and strengthened the finance‐oriented culture of the company.Research limitations/implicationsThe study has general limitations associated with the qualitative methods used.Originality/valueThe paper shows that environmental measures are worthwhile elements to integrate into the process perspective of a PMS if a company is in an industrial sector. Environmental measures can be worth selecting due to the way the measures affect a company's financial performance, if the company has a very finance‐driven culture. BSC can be useful for different purposes, such as for centralizing a fragmented information system, legitimizing environmental actions and for strengthening corporate culture.

Working life has entered a new era characterised by turbulence and continuous change. Employees are experiencing feelings of incompleteness, uncertainty over their future, and rapid changes in the direction and rhythm of work as companies are executing simultaneous change processes. On the other hand, as a result of an ageing population, there is an increasing need to motivate employees into postponing their retirement. The current developments emphasise the significance of well-being at work. Well-being at work includes health and safety, risk management in the work environment, the usability of tools, the psycho-social aspects influencing work community, change management, and any other factors that can have an effect on the well-being experienced by employees. This doctoral dissertation analyses well-being at work through four viewpoints, published in separate scientific articles. Three of the viewpoints sought answers via processes in which employees and end-users participated significantly. The fourth viewpoint was approached by interviewing experts in the field of well-being. In this research, both quantitative and qualitative methods were used in the analyses of the data. According to this research, the main factors influencing well-being at work include the employee, the working community, the work itself, leadership and management, and external factors. The management should strive towards balancing these factors via active and open communication. The results show how personnel participation in the development of performance indicators promotes the integration of safety aspects into a natural part of industrial production activities. Employee participation facilitates the acceptance of performance indicators, acts as training, and improves information flow within a company. The results of this doctoral dissertation can be beneficial for both public and private sectors, especially for small and medium sized companies. Managers should be able to identify all relevant external and internal change processes, contemplate their impact on well-being at work, and change their management styles accordingly. Tiivistelmä Käynnissä oleva työelämän murros merkitsee jatkuvaa muutosta, asioiden keskeneräisyyttä, epävarmuutta tulevasta, toiminnan suunnan ja rytmin nopeita vaihteluja, erilaisten muutosprosessien samanaikaisuutta ja työyhteisöjen perustehtävien muuttumista. Toisaalta väestön ikääntyessä työvoiman haluun ja kykyyn jatkaa työelämässä nykyistä pitempään kiinnitetään yhä enenevässä määrin huomiota. Molemmat kehityskulut korostavat työhyvinvoinnin merkitystä. Työhyvinvointi sisältää työterveyden ja -turvallisuuden, työympäristön riskienhallinnan ja työvälineiden käytettävyyden, työyhteisön psykososiaaliset tekijät, muutoksen hallinnan ja muut tekijät, jotka voivat vaikuttaa työntekijöiden kokemaan hyvinvointiin tai pahoinvointiin työssä. Tämän väitöstutkimuksen tavoitteena on neljän esimerkin avulla tutkia työhyvinvointia. Kolmeen näkökulmaan haettiin vastauksia prosessilla, johon työpaikkojen henkilöstö ja/tai loppukäyttäjät osallistuivat merkittävästi. Neljättä näkökulmaa lähestyttiin asiantuntijahaastatteluiden avulla. Tutkimusaineiston analyysissä on käytetty sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia menetelmiä. Tämän tutkimuksen mukaan työhyvinvoinnin keskeiset osatekijät ovat työntekijä, lähityöyhteisö, työ, johtaminen ja työyhteisön ulkopuoliset tekijät. Johdon tulisi osata tasapainottaa nämä työhyvinvointiin liittyvät tekijät. Väitöskirjan tulosten mukaan suorituskykymittareiden rakentaminen henkilöstön yhdessä toteuttamana hankkeena auttaa liittämään työturvallisuusasiat luontevaksi osaksi teollisuuden tuotantotoimintaa. Henkilöstön osallistuminen suorituskykymittareiden rakentamiseen helpottaa käyttöönottoa, toimii koulutuksena ja parantaa tiedonkulkua yrityksen sisällä. Tämän tutkimuksen tulokset ovat hyödynnettävissä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla, erityisesti pienillä ja keskisuurilla työpaikoilla. Johdon tulisi hahmottaa työyhteisössä käynnissä olevat sisäiset ja ulkoiset muutosprosessit, pohtia niiden vaikutusta työhyvinvointiin ja tarpeen mukaan muuttaa johtamiskäytäntöjä.

PurposeThis study aims to achieve a better understanding of communication quality and how it can be measured in the municipal context. A previously developed instrument for measuring communication in municipalities is tested and evaluated.Design/methodology/approachThe instrument draws on the balanced scorecard of Kaplan and Norton and quality control procedures as utilised by the European Foundation of Quality Measurement (EFQM). For municipalities, communication quality can be defined as the degree to which communication contributes towards the effectiveness of municipal policy and how it strengthens the relationship between citizens and municipal organisations. Three communication functions are given, and for each function seven quality criteria, for example responsiveness, are defined. The latter serve as an umbrella for several indicators that are assessed on a Likert scale. The results for four municipalities in The Netherlands are presented and compared, and the instrument is evaluated.FindingsThe corporate communication scores were relatively high, while the policy communication scores were low. Of the quality criteria, accessibility and publicity scored high and responsiveness low. The instrument has mainly been developed on the basis of auditor and self‐assessment, as municipalities have, as yet, few facts and figures with which to support the assessment. The measurement instrument needs to be integrated in the organisation's planning cycle, as reflection on the results can help in implementing improvements in quality. The measurement process stimulates dialogue on communication quality and the priorities to be set for communication policy.Research limitations/implicationsThe study is based on four cases. The instrument needs to be tested across a range of governmental‐level organisations.Practical implicationsMunicipalities can use this instrument to improve the added value of communication.Originality/valueA detailed description of the results of applying an instrument, such as this, developed for assessing communication quality, has not until now been published.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Lentoyhtiöiden toimintaympäristön muutos, aikakauden taloudelliset haasteet ja valtionyhtiöiden roolin muuttuminen pakottivat myös Finnairin arvioimaan johtamisjärjestelmäänsä uudestaan. Finnair Oyj:n uudeksi johtamisjärjestelmäksi valittiin 2000-luvun alussa Balanced Scorecard -mittaristo. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää soveltuuko Balanced Scorecard -mittaristo Finnair Oyj:n matkustamopalveluosaston matkustamohenkilökunnalle, ja mikä käyttöönottomalli olisi paras vaihtoehto. Tutkimuksen avulla pyritään myös rakentamaan sovellus Balanced Scorecard -mittariston tuloskortista matkustamohenkilökunnalle. Tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt tapaustutkimusta. Tapaustutkimus on hyvä lähestymistapa, kun tutkimuskohde on tämänhetkinen todellinen ilmiö, josta on tehty vähän tutkimusta. Tapaustutkimuksessa käytetään tiedonhankintamenetelminä haastatteluita, aineistoja, havainnointia ja erilaisia dokumentteja. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu Robert S. Kaplanin ja David P. Nortonin kehittämään Balanced Scorecard -mittaristoon. Lähdeaineistona on käytetty myös muiden tutkijoiden sekä kotimaista että ulkomaista kirjallisuutta Balanced Scorecardista. Balanced Scorecardin ydinajatus on toimia strategisena johtamisjärjestelmänä, jonka avulla selkeytetään missiota, visiota ja strategiaa. Mittariston tarkoitus on yhdistää taloudelliset, laadulliset ja aineettomat tekijät yhdeksi kokonaisuudeksi. Mittariston tuloskortti ottaa huomioon taloudellisen näkökulman lisäksi asiakas-, sisäisten prosessien ja oppimisen näkökulman. Empiirinen osa lähdeaineistosta koostuu tapausyrityksessä toimivien henkilöiden haastatteluista. Haastattelin neljäätoista henkilöä, jotka toimivat eri tehtävissä Finnair Oyj:n organisaatiossa. Toinen osa empiirisestä lähdeaineistosta koostuu yrityksen sisäisestä materiaalista kuten tuloskorteista, tiedotteista, esittely- ja koulutusmateriaaleista ja muista dokumenteista. Empiirinen aineisto osoittaa, että matkustamohenkilökunnan tietämys Balanced Scorecard -mittaristosta on vähäistä. Organisaatio ei voi kuitenkaan toteuttaa strategiaansa, ellei organisaation jokainen työntekijä työskentele sen hyväksi. Matkustamohenkilökunnalle tulee siis rakentaa ryhmätuloskortti, jota he voivat seurata työssään lentokoneessa. Saman ryhmätuloskortin käyttäjiä on reilu tuhat henkilöä, joten tuloskortin tulisi olla mahdollisimman selkeä. Käyttöönotto on jo aloitettu matkustamopalveluosastolla, joten matkustamohenkilökunnan tuloskortin käyttöönottoa ei tarvitse aloittaa alusta. Ehdotankin, että käyttöönotto voisi mukailla Toivasen mallia, joka on rakenteeltaan yksinkertaisempi kuin Kaplanin ja Nortonin kehittämä käyttöönottomalli. Tutkimuksen lopussa ehdotan, että matkustamohenkilökunnan tuloskortti käännetään visuaalisesti niin, että henkilöstönäkökulma sijoitetaan ensimmäiseksi ja talousnäkökulma viimeiseksi. Tällä haluan korostaa operatiivisen työn ja henkilöstön merkitystä taloudellisen tuloksen saavuttamisessa. Tärkeimmät käytetyt lähteet ovat Robert S. Kaplanin ja David P. Nortonin artikkelit ja kirjat vuosilta 1992-2004. Suomalaisista lähteistä tärkeimmät ovat Teemu Malmin ja Jouko Toivasen kirjallisuus.