Search

Jokaisella aikakaudella on esiintynyt jokin aikalaisille erityistä päävaivaa aiheuttanut poikkeavien lasten ja nuorten kategoria. Nämä kategoriat ovat muuttuneet, ketjuuntuneet ja kerrostuneet, mutta silti säilyttäneet aikaisempia alaikäisen lainrikkomuksiin liittyviä selitys- ja ratkaisumalleja. Tämän ansiosta voimme edelleen havaita yli sata vuotta vanhojen selitysmallien kytevän nykyisten alaikäisten lainrikkomuksiin liittyvien oppien ja käsitteiden taustalla. nonPeerReviewed

Arvio teoksesta Parhi, Katariina. Sopeutumattomat. Psykopatian historia Suomessa. Helsinki: Siltala. 2019. 256 s. ISBN 978-952-234-600-1. nonPeerReviewed

Katuetnografinen tutkimus on ollut osa sosiologista tutkimusperinnettä empiirisen sosiologian alusta saakka. Keskeinen osa tätä Chicagon koulun 1900-luvun alussa aloittamaa urbaania etnografiaa on ollut yhteiskunnallisiin normeihin sopeutumattoman toiminnan tutkimus. Alusta saakka tätä ilmiökenttää on sosiologiassa tutkittu sosiaalisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden ja osattomuuden, integraation ja disintegraation kysymyksinä. Erityisesti nuorten pienrikollista, normeja ja lakeja rikkovaa ryhmätoimintaa on analysoitu alakulttuuriteorioiden avulla. Tutkielmani liittyy kiinteästi sekä katuetnografiseen tutkimusperinteeseen että nuorten käänteisnormatiivisen ryhmätoiminnan alakulttuuriteoreettiseen analyysiin. Aineistonkeruumenetelmäni on ollut etnografinen kenttätyö ja tämän pohjalta luotuihin kontakteihin pohjautuvat etnografiset haastattelut. Aineistonkeruuni suoritin alun perin Tampereen kaupungin etsivän työn keskustan alueen kenttätyöparin avulla. Tämän jälkeen olin itse töissä samaisella työkentällä kaksi ja puoli vuotta. Tämän, tutkielmani teon kannalta keskeisen, aseman vuoksi käsittelen työssäni myös etsivää katutyötä, jonka yksilön kunnioitukseen ja itsemääräämisoikeuteen pohjaavien periaatteiden ja käytäntöjen katson edesauttaneen etnografisen kenttätyöni tekemistä. Tutkielmassani tarkastelen ensinnäkin Tampereen keskustan alueen nuorten katukulttuuria. Tämä on se käytännöllinen jalusta, jolta nousevat varsinaisen analyysini kohteena olevat alakulttuurit. Nämä ovat laajempaan keskusta-alueen nuorten katukulttuuriin linkittyviä, mutta sen pääuomasta erottuvia pienrikollisen toiminnan ympärille kiinnittyneitä nuorten ryhmiä. Tätä alakulttuurista tasoa hahmotan merkitys- ja kokemusmaailmoiden analyysin kautta. Teoreettisena lähtökohtanani ovat alakulttuuriteoriat, joiden kautta tutkin tämän alakulttuurisen maaston sosiaalisen ja toiminnallisen luonteen säännönmukaisuuksia. Tarkastelemilleni alakulttuureille ominaisia piirteitä ovat rikonnallisen toiminnan kautta ilmaistu kapinallisuus ja sen avulla toteutettu elämyshakuisuus. Yksilölle tämä tarjoaa toiminnallisen ja osallisen subjektiviteetin, jakamisen ja solidaarisuuden mahdollisuuksia. Kyseessä on kenttä, jolla vallitsee voimakas ryhmäautonomia ja kokemus vapaudesta. Nämä ovat kuitenkin luonteeltaan perin illusorisia ja niiden tavoittelu näillä alueilla ja keinoilla johtaa säännönmukaisesti vastakohtiinsa.