Search

Small-scale wood combustion is a significant source of particulate emissions. Atmospheric transformation of wood combustion emissions is a complex process involving multiple compounds interacting simultaneously. Thus, an advanced methodology is needed to study the process in order to gain a deeper understanding of the emissions. In this study, we are introducing a methodology for simplifying this complex process by detecting dependencies of observed compounds based on a measured dataset. A statistical model was fitted to describe the evolution of combustion emissions with a system of differential equations derived from the measured data. The performance of the model was evaluated using simulated and measured data showing the transformation process of small-scale wood combustion emissions. The model was able to reproduce the temporal evolution of the variables in reasonable agreement with both simulated and measured data. However, as measured emission data are complex due to multiple simultaneous interacting processes, it was not possible to conclude if all detected relationships between the variables were causal or if the variables were merely co-variant. This study provides a step toward a comprehensive, but simple, model describing the evolution of the total emissions during atmospheric aging in both gas and particle phases. peerReviewed

Highlights • New high-resolution emission inventory for Nordic residential wood combustion. • Country level methods can produce similar spatial distributions as local level. • Difference between urban and rural RWC is important for the spatial distribution. • National characteristics are essential for spatial representation of RWC emissions. Residential wood combustion (RWC) is a major source of air pollutants in the Nordic and many other countries. The emissions of the pollutants have been estimated with inventories on several scopes, e.g. local and national. An important aspect of the inventories is the spatial distribution of the emissions, as it has an effect on health impact assessments. In this study, we present a novel residential wood combustion emission inventory for the Nordic countries based on national inventories and new gridding of the emissions. We compare the emissions of the Nordic inventory, and especially their spatial distribution, to local assessments and European level TNO-newRWC-inventory to assess the spatial proxies used. Common proxies used in the national inventories in the Nordic countries were building data on locations and primary heating methods and questionnaire-based wood use estimates for appliances or primary heating methods. Chimney sweeper register data was identified as good proxy data, but such data may not be available in an applicable format. Comparisons of national inventories to local assessments showed the possibility to achieve similar spatial distributions through nation-wide methods as local ones. However, this won't guarantee that the emissions are similar. Comparison to the TNO-newRWC-inventory revealed the importance of how differences between urban and rural residential wood combustion are handled. The comparison also highlighted the importance of local characteristics of residential wood combustion in the spatial distribution of emissions.

Ross Dickinson, ammattiviljelijä ja polttopuun toimittaja Dorsetista selittää: "Vaihdoin yhden pensasaidan hoidon jokavuotisesta karsimisesta siihen, että annan sen kasvaa ja leikkaan sen 15 vuoden välein polttopuuksi. Kun ottaa huomioon säästön karsimiskuluissa, onnistuin saamaan hyvän tuoton, joka riitti pitämään yhden ihmisen työllistettynä."Ross on hoitanut tähän tapaan monia pensasaitoja tilallaan, joitakin kolmen enegiapuun tuotantokierron ajan. Hänen poikansa työskentelee nykyään hänen kanssaan perheen polttopuubisneksessä. Molemmat näkevät pensasaitojen hoidon ja leikkaamisen polttopuuksi tärkeänä tulevaisuudessa, etenkin tukkipuun kasvavan hinnan takia. Kuten he sanovat: "Mikä voisi olla parempaa? Tuotamme ympäristöystävällistä polttoainetta ja saamme siitä tuloa vain muuttamalla tapaa, jolla hoidamme pensasaitojamme. Peltojen sadonmenetys on mitätön. Vielä parempaa on, että pensasaitojen tila kohenee ja on parempi luontoa ja villieläimiä ajatellen."Tulevaisuutta ajatellen näyttää myös siltä, että he saattaisivat hyötyä julkisista tuista, joita on suunniteltu korvaamaan EU:n viljelijöiden perustukijärjestelmä. - AFINET Project Factsheet Translation - Hedges managed in coppice: a case study of a conversion of a destroyed hedge into a profitable firewood crop. The farm has 162 hectares of livestock, with a low header. It includes about 19 km of hedges, managed in coppice with a rotation of 15 to 20 years, except for hedges along roads that are intensively pruned annually. The farm has a small firewood production business selling about 175 tonnes of logs a year from hedges. Hedge coppicing produces logs, the smallest materials (used on the farm or sold at a reduced price) and the leftovers are treated on a branch logger and sold as chips. All types of firewood are stored and covered for 10 months to reduce their moisture content. In 2017, the farmer cut the hedge into a coppice, which consisted of a 220 m long, 6.5 m high, 15-year-old species mix, and was set in an old shed. The cut was made with chainsaw, the material was processed in slacher and branch logger. The 220 m of cut hedge produced 21.41 tons of wood material that could be sold or used.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tässä työssä tarkastellaan, minkälaisia ongelmia ensimmäisen maailmansodan syttymisen aiheuttama polttoaineen tuonnin katkeaminen ja siirtyminen polttopuun käyttöön Helsingille ja sen asukkaille aiheutti ja miten niistä selvittiin. Ajallisesti työssä liikutaan autonomian ajan viimeisissä vuosissa. Tutkimuksen kohteena on ajanjakso, joka ulottuu Venäjän ja Saksan sodanjulistuksesta kansalaissodan loppuun. Tarkastelun pääpaino on kolmessa ensimmäisessä sotatalvessa, jolloin polttoaineongelmat olivat suurimmillaan. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten Helsingin energiahuolto organisoitiin ja miten se muuttui sodan aikana. Tutkimuksessa on lisäksi tarkoitus selvittää, miksi polttopuupula syntyi ja missä määrin halot joutuivat säännöstelyn alaiseksi. Tarkastelun kohteena on myös se, miten kaupungin asukkaat suhtautuivat energiapulaan ja viranomaisten toimintaan sen ratkaisussa. Tärkeimpinä lähteinä tässä opinnäytetyössä ovat Helsingin Kaupunginarkistossa olevat kaupunginhallinnon pöytäkirjat ja muut asiakirjat. Sanoma- ja aikakauslehdistä etsittiin tietoja erityisesti siitä, miten energiapula vaikutti tavallisen kaupunkilaisen elämään. Varsinaista tutkimusaineistoa aiheesta on niukasti. Eri tilastojulkaisuista ja tutkimuskirjallisuudesta saatiin opinnäytetyölle välttämätöntä taustatietoa. Työssä havaitaan, että Helsingin kunnallishallinto ei sodan aikana onnistunut kaupungin energiahuollon ylläpitämisessä. Kaupunkilaiset saivat kolmena peräkkäisenä talvena kärsiä hintavista haloista, ja ajoittain kaupunkilaiset hytisivät kodeissaan kokonaan ilman polttopuuta. Asukkaat joutuivat jonottamaan polttopuuta kaupungin halkotarhoista. Tunnelma jonoissa oli alituiseen kireä, tappelut yleisiä ja tilanne välillä sekasortoinen. Tutkimuksessa osoitetaan, että tuontipolttoaineiden saatavuuden tyrehtyminen nosti polttopuun kysyntää Suomessa ja Pietarissa voimakkaasti. Kautta- ja sotilaskuljetusten vuoksi melkoisesti lisääntyneen rautatieliikenteen kalustokapasiteetti ei riittänyt suurimittaiseen halkojen kuljetukseen. Polttopuun hankkiminen valtakunnan pääkaupungin Pietarin sekä Venäjän armeijan kuljetustarpeiden tyydyttäminen ohittivat Helsingin tarpeet. Tämän vuoksi halkojen hankinta ja kuljetus Helsinkiin oli erittäin vaikeaa. Helsingin hyväntahtoinen kaupunginhallinto pyrki ratkaisemaan polttoaineongelmaa ryhtymällä itse hankkimaan halkoja kaupungin laitoksille ja kaupunkilaisille. Kunnallishallinto oli haluton ottamaan kokonaisvastuuta kaupungin halkohuollosta, vaikka osa kaupunkilaisista, etenkin Helsingin työväestö, ja ajoittain myös senaatti sitä vaati. Syyksi Helsingin kaupunginvaltuusto ilmoitti, että se ei halunnut tuhota vapaaseen yritteliäisyyteen perustuvaa yksityistä halkokauppaa. Sodan kestäessä yksityinen halkokauppa kuihtui ja kaupunginhallinnon perustelut alkoivat kuulostaa yhä ontommilta. Kolmannen ongelmatalven jälkeen turhautunut halkohallinto ilmoitti lopettavansa halkojen hankinnan yksityisille helsinkiläisille ja ainoastaan ulkoisen tilanteen muuttuminen esti katastrofin neljäntenä talvena.

The effects of repeated fertilizer treatment on biomass production and nutrient status of willow (Salix ‘Aquatica’) plantations established on two cut-away peatland areas in western Finland were studied over a rotation period of three years. Comparisons were made between single fertilizer applications and repeated annual fertilization. The annually repeated fertilizer application increased the amounts of acid ammonium acetate extractable phosphorus and potassium in the soil as well as the concentrations of foliar nitrogen, phosphorus and potassium compared to single application. Depending on the fertilizer treatment and application rate, annual fertilizer application resulted in over two times higher biomass production when compared to single fertilizer application over a three-year rotation period. The effect of phosphorus fertilizer application lasted longer than that of nitrogen. The optimum fertilization regime for biomass production requires that nitrogen fertilizer should be applied annually, but the effect of phosphorus can last at least over a rotation of three years. Potassium fertilizer treatment did not increase the yield in any of the experiments during the first three years. The leafless, above-ground yield of three-year-old, annually NP-fertilized willow plantations was 9.5 t ha–1 and the total biomass, including stems, leaves, roots and the stump, averaged 17 t ha–1.

For biomass forestry in the inland parts of southern and central Finland, the obvious choice of willow species is Salix myrsinifolia. However, selection of clones of indigenous species has not yet been completed and more research and selection is needed. In the Piipsanneva old peatland trial, indigenous species of willow, mostly clones of S. myrsinifolia and S. phylicifolia, were compared in terms of biomass production, coppicing, height growth and diameter distributions. In this trial, the mean annual biomass production was not particularly high; more important results were attained in the ranking of clones. This trial strengthens the hypothesis that, over the long term, the biomass production of S. myrsinifolia is higher than that of S. phylicifolia. It was supposed that behind the highest yield there was a clone with uniform quality, one whose diameter distribution would be narrow and positively skewed. Comparisons of parameters of Weibull functions showed that the distributions of the best clones were wide, indicating that those clones use the whole growth space better than these with narrow distribution.

This article summarises the importance of forest industry in the acquisition and consumption of wood-based energy in Finland. Opportunities to increase the efficiency of energy utilization further are discussed, as well. The forest industry uses 25% of the total energy and 40% of the total electricity. It also generates considerable amounts of heat and electric power as by-products of wood-processing. Wood in different forms accounts for 64% of the fuels of the forest industry. Consequently, the need for outside, imported energy is minute. Black liquor of pulping is dominant as a source of wood-based energy. In addition, plenty of wood residues (bark, saw dust, planer shavings, grinder dust, screening reject of chips) and minor amounts of for wood processing unsuitable fractions obtained in conjunction with harvesting small-sized whole-trees, tree selections and logging residues are used for energy production. The PDF includes an abstract in Finnish.

Linear programming was used to analyse the land use alternatives in the Debre Birhan Fuelwood Plantation area, in the central highlands of Ethiopia. The region represents a rural, high-altitude area, where the main land uses are grazing and cultivation of barley, wheat and pulses. To alleviate fuelwood shortage, large plantations of Labill. have been established. Livestock has traditionally used the major part of the production capacity of the sites. A decrease in the number of cattle would facilitate a considerable increase in the production of cereals, pulses, fuelwood and construction timber. The optimal share of the land for arable crops, grazing and tree plantations would be about 40, 45 and 15% respectively.Eucalyptus globulus

Myös venäjänkielinen seloste.