Search

Learning musical skills is often associated with face-to-face teaching. Few studies on musical skill learning through asynchronous e-learning have been conducted; however, the demand for e-learning has increased due to multiform learning and individual education paths, unrestricted by time and place. This demand is the basis of this research. The focus of this study is Finnish classroom teacher students’ skill learning, learning processes, and learning experiences, while studying music independently through e-learning. The research method is an intensive case study with six students. Their learning diaries were analysed using a data-driven content analysis. Background factors were musical interest, skill, education, and attitude. During the research, a hypothetical cyclical model of the skill-learning process was created. The assumptions are: Knowledge of music theory improved singing and playing skills. E learning supported the pedagogical readiness for teaching music. Joy of learning, positive experiences and impacting the learning of oneself reinforced the students’ self esteem, belief in their abilities and excitement for lifelong learning. The knowledge gained can be applied for developing similar study modules, recognising processes guiding skill learning, creating strategies for guiding learning, and for developing methods for skill creating. peerReviewed

Vuonna 2019 aloitettiin KoKemus-hanke – Koulutuspalveluiden ekosysteemin kehittäminen fysiologisen mittaustiedon ja älykkäiden järjestelmien avulla – jossa Ilmasotakoulu oli yksi pääyhteistyökumppani. Tavoitteena oli linkittää eri simulaatio-oppimisen toimijoita erityisesti Keski-Suomessa, ja hanketta rahoitti Keski-Suomen maakuntaliitto. nonPeerReviewed

This study addresses the little studied context of English language education in Eritrea. Despite the teaching of English as a subject and the forward-looking mother tongue policy implemented in Eritrean elementary education, Eritrean students struggle to cope with English as the medium of instruction from the start of junior school to the end of tertiary education. This qualitative study analyses sixteen sophomore student interviews and six teacher interviews to critically explore the conditions of English language education in Eritrea. Using an ecological perspective, the findings from this study highlight how the affective, didactic, study and linguistic conditions interrelate with one another to form the characteristic features of the English language education ecosystem and provide insights into the different ways participants within this ecosystem respond to these conditions. The aim of this study is to better understand what supports and hinders students’ language development in order to be able to support the reformation and transformation of English language education in Eritrea. peerReviewed

As working life across the world is increasingly multilingual, multicultural and multidisciplinary, higher education language teaching is faced with a challenge of how to prepare students for it. Many universities have recently developed multilingual pedagogies but central to their success is learners’ perceptions of these practices. To fill this gap, this article explores first year university students’ language learner biographies to gain insight into how learners construct their linguistic realities. The biographies were studied with discourse analytical methods to examine the participants’ beliefs about language learning and their sense of agency in it. The results reveal that participants tend not to portray themselves as agentive learners but rather position agency as an outside factor affecting their language learning. In addition, the participants’ discourses differed in terms of languages, which adds to previous studies noting the complexity of learner beliefs. Understanding these dynamics can help teachers address students’ beliefs in the classroom and accordingly support learners to create meaning in their language learning. The findings further suggest that beliefs should be studied from multilingual perspectives also in the future. peerReviewed

his study examines a hybrid form of the Finnish Peer-Group Mentoring (PGM) merging student teachers and in-service teachers of different career stages in group meetings facilitated by an educated mentor. Experiences of the in-service participants were studied by interviewing them, and the data were analysed through thematic analysis. Four main themes were identified: 1) Enjoying group activities, 2) Personal professional development, 3) Attaching to the professional community and 4) Developing the teacher profession. The study shows that the hybrid model of peer-group mentoring enables opportunities for teacher learning that benefit both schools and teacher education institutions. peerReviewed

Artikkeli käsittelee oppimisen kokemuksia selkomukautetun kaunokirjallisuuden parissa kotoutumiskoulutuksen lukupiirissä. Aineistona ovat lukupiirien 24 osallistujan haastattelut. Haastattelut on tehty osallistujien toisella kielellä tai lingua franca -englannilla, ja niitä lähestytään fenomenologista ajattelutapaa hyödyntäen kertomuksina oppimisen kokemuksista. Kokemukset vaihtelevat yksilöllisesti, ja tärkeimmiksi merkityskokonaisuuksiksi nousevat sanat, kielen rakenteet ja kielenkäyttö. Kokemusten yksilöllisyyttä voidaan selittää sosiokulttuurisesta teoriasta käsin: vaikka selkomukautettu kaunokirjallisuus tarjoaa lukijalleen runsaasti kielellisiä affordansseja, tarjoumia, kukin lukija tarttuu niihin omista lähtökohdistaan ja tarpeistaan käsin. Oppijat kokevat, että kirja on heille keskeinen kielenoppimisympäristö. Lukupiiri tukee lukemista, erityisesti siinä alkuun pääsemistä. Lukupiiriläiset ymmärtävät kompleksista sisältöä selkokielellä esitettynä, joten selkomukautettu kaunokirjallisuus on sopivaa luettavaa aikuisille kotoutumiskoulutuksen lukupiiriin., This article discusses learning experiences of simplified fiction in integration training reading circles. The data consist of interviews of 24 participants of these circles. As the interviews were conducted in the participants’ second language or English as a lingua franca, they are approached as stories of experience, through phenomenological thinking. Individual experiences varied, and words, language structures and language use became the most important meaning entities. The individuality of these experiences will be discussed from the perspective of socio-cultural theory: fiction offers its readers a wealth of linguistic affordances, and each reader grasps them in accordance with their own needs and premises. Books were a central language learning environment in the learner’s experience. The reading circle supported reading, especially getting started with it. Readers understood complex content in easy language which makes simplified fiction suitable for adults in integration training and its related reading circles.

When studying music, skills are often practised with a teacher, face-to-face, in a classroom. What are the experiences of classroom teacher trainees when music teaching becomes asynchronous, i.e., an individually completed online course? This question, among other things, was explored at a Finnish University's Teacher Education Department in autumn 2020, resulting in the production of a two-credit online music course on the Moodle learning environment. It was implemented for the first time during the summer term in 2021. The students’ experiences with the functionality of the e-learning module were analysed through data-driven content analysis. The study represents an intensive case study using students' (n=6) learning diaries as data. According to the results, the structure of the course and the materials created on the online platform were considered successful. It provided meaningful experiences of skill development, self-efficacy and the joy of learning. The e-learning course shaped students' perceptions of lifelong learning and their reflections also resulted in music pedagogical skills that strengthened their professional competence. Increasing the number of interactive tasks and developing statistics to monitor task performance were identified as areas for improvement. A common characteristic of the students was their motivation to study online and their ability to work in a self-directed way. peerReviewed

Tässä artikkelissa kuvataan suomalaiselle koulutusjärjestelmälle vieraampaa toimintamuotoa, rinnakkaisopintosuunnitelmatoimintaa (extra-curricular activities). Toimintaa pilotoitiin Jyväskylän yliopistossa, jossa sen toteutusta seurattiin tutkimuksen avulla viisi vuotta. Kansainvälisten rinnakkaisopintosuunnitelmamallien mukaisesti suomalainen kokeilu perustui vapaaehtoistyön tekemiseen, mutta siihen kytkettiin mukaan ryhmäohjaus, joka tuki opiskelijan työskentelyä vapaaehtoistyöpaikassa ja auttoi opiskelijaa tunnistamaan kokeilun aikana kehittyvää osaamistaan. Pitkittäistutkimuksen aineisto kerättiin sekä haastatteluina että kyselylomakkeilla. Tulokset osoittavat, että rinnakkaisopintosuunnitelmakokeilu oli osallistujille merkityksellinen opiskelu- ja oppimiskokemus. Aluksi vapaaehtoistyö oli opiskelijoille harjoittelujen kaltainen opiskelu- ja oppimiskokemus. Pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna kokeiluun kytketty vertaisryhmätoiminta virallisine tavoitteineen ja yhteisöllisine toimintamuotoineen nousi keskeiseen asemaan. Se tuki opiskelijan kehittymistä yksilöllisesti ja auttoi häntä tunnistamaan omaa osaamistaan. Toisaalta vertaisryhmätoiminnan merkitys etenkin yhteisöllisyyden kokemusten tarjoajana oli opiskelijoille tärkeä, ja näiden yhteisöllisyyden kokemusten merkitys opiskelijoille vain vahvistui ajan mittaan. Nämä vahvat yhteisöllisyyden kokemukset johdattavatkin keskustelemaan yksinäisyyden ja yhteisöllisyyden kokemuksista nykyisissä yliopisto-opinnoissa. nonPeerReviewed

We examined whether learning experiences (value of success, mastery experience) and task properties (challenge) are related to early adolescents’ (n = 190, median age = 12) emotional responses and psychophysiological states (autonomic nervous system, ANS) in achievement situations in an ambulatory laboratory. They completed four achievement tasks (two math and two reading) at different challenge levels in randomized order, and reported their learning and task perceptions for each task. The proportion of errors indicated the objective demandingness of each task. As indices of sympathetic nervous system activity, we recorded skin conductance response (SCR) and heart rate (HR), and, as parasympathetic nervous system activity, their heart rate variability (HRV). Following control-value and flow theories, we proposed hypotheses for main and interaction effects and specified multilevel models (tasks nested in persons). Novel findings emerged. Aside from the anticipated main effects, Challenge × Mastery interaction also was related to adolescents’ emotions and SCR at the within-person (task) level. Furthermore, Value × Mastery Experience interaction was related to SCR and HRV at the task level, whereas Value × Errors interaction contributed to experienced anger and anxiety at the between-person (individual) level. The findings provide novel understanding of situational interplay between the value of success, challenge, and mastery experience in adolescents’ experienced emotions and psychophysiological states. peerReviewed

Kotoutumiskoulutus pyrkii tukemaan kotoutumista ja osallisuutta muun muassa kieliopintojen avulla (OPH 2012; OPH 2022). Osallisuus nähdään entistä useammin nopeana työllistymisenä, mikä näkyy kotoutumiskoulutuksessakin (ks. Ronkainen & Suni 2019; Masoud ym. 2020). Kotoutumiskoulutuksen kokonaiskesto on noin vuosi, mutta siinä tehdään entistä enemmän yksilöllisiä ratkaisuja (OPH 2012; TEM 2016; OPH 2022). Opiskelijoiden taustat ovat nimittäin moninaisia: heissä on esimerkiksi kiintiöpakolaisia, turvapaikanhakijoita sekä perhe- ja opiskelusyistä Suomeen muuttaneita. Kotoutumiskoulutuksen heikkoina pidettyjä kielenoppimistuloksia on kritisoitu (esim. OECD 2018; VTV 2018), mutta kritiikissä ei ole aina huomioitu osallistumisen joustavuutta. Tässä artikkelissa tarkastelen 17:ää henkilöä, jotka osallistuivat vain osaan kotoutumiskoulutuksesta, ja kutsun heitä kesken koulutuksen kulun aloittaneiksi. Kotoutumiskoulutuksen keskeyttäneistä on mainintoja raporteissa (esim. VTV 2018; myös Suokonautio 2008: 107). Tutkimukseni osallistujat tulivat kuitenkin koulutukseen sen ollessa käynnissä ja suorittivat sen loppuun, eikä tällaisista opiskelijoista ole tutkimusta. Osallistujissa on useita, jotka osallistuivat kotoutumiskoulutukseen vähintään toista kertaa, eikä koulutuksen kertaamiseenkaan liittyviä kokemuksia juuri tunneta. Tutkimuskohteeni on suomen kielen oppimiskokemukset työvoimakoulutuksena järjestetyssä kotoutumiskoulutuksessa. Kielenoppiminen edellyttää toimijuutta, esimerkiksi mahdollisuuksia tehdä päätöksiä ja toimia ympäristössä (Duff 2014; Virtanen 2017; Scotson 2020). Selvitän sisällönanalyysin avulla haastatteluaineistosta, millaisena toimijuus näyttäytyy kesken koulutuksen kulun aloittaneilla sekä miten velvoittava työvoimakoulutus onnistuu pyrkimyksissään yksilöllistämiseen. This article examines migrants’ agency related to the individualised and flexible practices available in Integration Training in Finland, with a focus on migrants’ Finnish language learning. The research focused on migrants who have not been studied before, namely those entering training after it had already started. The data consist of background information and interviews of 17 migrants who studied in Integration Training in 2018–2020. The interviews were analysed using qualitative content analysis. The results show that the same practice can support the learner agency of some participants but limit the agency of others. The possibility to make choices about one’s own education varies, and choices are often related to beliefs about language proficiency. In the classroom and during work placement periods, some participants reported having had multiple chances to grasp affordances and use Finnish, others only a few. In summary, the individualised practices available in Integration Training appear to impact participants’ language learning variably, and participants’ wishes do not always align with the available practices. peerReviewed

There is a risk of student dropout in the field of engineering, particularly in the domain of information technology. To find novel pedagogical and technological solutions to prevent student attrition, we must better understand student experiences regarding their learning and studying processes. This study was conducted within the introduction of a new engineering degree program at the University of Jyväskylä and focused on first-year students. The research questions are: How do IT students experience study burnout at the beginning of their studies? What kind of self-efficacy beliefs do IT students have at the beginning of their studies? How are the self-efficacy beliefs of IT students associated with their levels of study burnout at the beginning of their studies? Student experiences were gathered through a validated survey that measured student self-efficacy beliefs and their experiences regarding study burnout. The results indicate that most students have high self-efficacy beliefs but, at the same time, a few of them experience quite a high study workload stress at the beginning of their studies. Studying the development of the student experiences over time provides an understanding of the relations between the experiences of study burnout and self-efficacy. This knowledge may support the development of novel pedagogical and technological solutions so that students may be provided timely guidance, leading to improved student well-being and ultimately to decreased dropouts in the field of engineering. peerReviewed

Studies on emotions in learning have been mostly conducted through self-reporting questionnaires and interviews conducted after the learning situation, which seldom focus on professional workplace learning. Meanwhile, workplace and professional learning research has been introduced with emerging methods to capture the learning processes at multiple levels. Previous research on emotions has suggested that self-reports should be supplemented with psychophysiological data. Challenged by this, this chapter aims to present and discuss the integration of self-reported and psychophysiological data in studying emotions and professional learning. The empirical research data are obtained from five Finnish university teachers participating in a laboratory research comprising self-reported data (through the Emotion Circle application and a Stimulated Recall Interview) and psychophysiological data collected from the subjects’ electrodermal activity. The process data on the quality, strength and duration of emotions are synchronised with those on psychophysiological, individual-level peaks of emotional arousal. The findings are discussed in terms of the possibilities and limitations of using complementary data in researching emotions in professional learning. peerReviewed

This study explored how five pre-service subject teachers characterised themselves as teachers after completing their year-long pedagogical studies in a Finnish university. Our narrative analysis of the interview data showed that the students shared a social representation of a past teacher characterised by wide power and emotional distance between pupils and the teacher. The students differentiated themselves from this kind of teacher character, and rather positioned themselves as interactive and caring educators identifying with their own ideal teachers as well as meaningful learning experiences in the pedagogical studies. Consequently, the study showed that engaging pre-service subject teachers in critical dialogue and reflection helps them to avoid static categorisations of ‘the teacher’ and to become authors of their own teachership. peerReviewed

Adult’s self-direction and self-directed learning (SDL) have become topics in the discussion of work-related adult learning and an autonomous approach, emphasizing responsibility and independence, has received increasing attention in studies of learning. In the context of SDL, in contrast, the importance of the learning environment and community has received less empirical attention. The aim of this article is to increase the understanding of the co-occurrence of sociocultural elements and self-direction in learning situations at work. From a practical viewpoint, it is important to understand both, the sociocultural and self-directed nature of different learning situations at daily work, so that organizations and workplaces can develop the practices that support learning and self-directedness in the work environment and create appropriate expectations for individual self-direction. In this study, we examined the elements of sociocultural learning and self-direction in police organization. The content analysis focused on interviews with 26 police officers, examining their descriptions of learning situations. The findings show that in learning situations at work, individual responsibility alternates with collectivity, peers, supportive supervisory work, and tools. The theoretical and practical implications of the findings are highlighted.

nonPeerReviewed

This study describes students’ experiences in project-based learning (PjBL) incorporated as part of a revised undergraduate analytical chemistry laboratory course. We examined which phases were the easiest as well as the most challenging and what student skills developed during the research project. The research data were collected between 2016 and 2018 via two questionnaires. They were analyzed both quantitatively and qualitatively. One questionnaire focused on the whole course (in 2016–2018, n = 127) of which only the answers on the research project questions were analyzed. The other questionnaire focused on only the research project (in 2018, n = 42). Based on the results of our study, students felt that the research project was useful for their future laboratory experiments. Several sets working life skills as well as self-assessment skills were also developed during the project. These included skills related to laboratory work, group working, planning the research, problem solving and data collection. The students named the easiest phases to be the concrete laboratory experiments, making the seminar presentation, drawing up the research plan and reporting the results. As the most challenging phases, they named the design phase of the project, challenges related to experimental works and data collection. For example, students experienced uncertainty when gathering information and the whole project appeared challenging during the design phase. However, when students started to work, they saw that the work progressed smoothly if they had designed it well. When students have an opportunity to create their own research project, they acquire meaningful learning experiences.

Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella minkälaisia merkityksellisiä oppimiskokemuksia pitkäaikaiset kansainväliset vapaaehtoistyöntekijät kertovat, sekä onko heidän oppimiskokemuksissaan nähtävissä kulttuurienvälistä oppimista. Tutkimus on tapaustutkimus, jonka kontekstina toimi Etelä-Afrikka. Tässä laadullisessa tutkimuksessa aineistona on neljä semistrukturoitua haastattelua, jotka suoritettiin Kapkaupungissa lähtevien vapaaehtoisten leirillä juuri ennen vapaaehtoisjakson päättymistä. Haastattelin neljää vuoden ajan Kapkaupungissa vapaaehtoisena työskennellyttä saksalaista nuorta, jotka olivat iältään 19-22 vuotiaita. Vapaaehtoistyöjaksot oli järjestetty ICYE (Internationa Cultural Youth Exchange) organisaation kautta ja vastaanottavana organisaationa toimi Volunteer Centre – Cape Town. Nuoret asuivat paikallisissa perheissä ja työskentelivät paikallisissa organisaatiossa, kuten lastenkodissa tai nuorisokeskuksessa. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa toimivat useiden eri tutkijoiden käsitykset merkityksellisistä oppimiskokemuksista ja kulttuurienvälisestä oppimisesta. Merkittävien oppimiskokemusten tutkimisessa tukeudun erityisesti Raimo Silkelän aiemmin tehtyyn tutkimukseen persoonallisesti merkittävistä oppimiskokemuksista. Kulttuurienvälisen oppimisen osalta on tehty paljon tutkimuksia ja teorioita. Kyseistä oppimista kuvaavia termejä on paljon ja ne ovat osittain päällekkäisiä. Avaankin aiemmin tehtyä tutkimusta ja erilaisia määritelmiä kulttuurienvälisestä oppimisesta ja tarkennan mitä kulttuurienvälinen oppiminen tässä tutkimuksessa tarkoittaa, koska yksiselitteistä listaa kulttuurienvälisistä taidoista ei ole. Tutkimusfilosofisilta lähtökohdiltaan tutkimus on fenomenologinen. Aineiston analyysi toteutettiin sisällönanalyysin keinoin aineistolähtöisesti. Analyysissä merkityksellisistä oppimiskokemuksista muodostui neljä teemaa, jotka olivat itsetuntemus, erilaisuuden kohtaaminen, ongelmanratkaisu ja oma pystyvyys sekä itsenäistyminen. Tulosten mukaan vapaaehtoisvuoden aikana koettiin paljon merkittäviä oppimiskokemuksia. Ulkomailla kertyneen oppimisen koettiin olevan ainutkertaista sekä tunnepitoista. Sosiaaliset suhteet olivat tärkeässä osassa kokemusta ja oppimiskokemuksia raportoitiin niin hostperheessä, työpaikalla kuin vapaa-ajallakin. Osalla nuorista oppiminen oli tiedostetumpaa ja tavoitteellisempaa kuin toisilla. Etelä-Afrikka nähtiin tärkeänä kontekstina kokemuksille niin hyvässä kuin pahassa. Maan erityinen historia ja sen heijastuminen tämänhetkiseen poliittiseen tilanteeseen, laittoivat vapaaehtoiset pohtimaan yhteiskuntaa, jossa he itse olivat varttuneet sekä maailman tilannetta laajemmin. Vapaaehtoiset kertoivat myös monista haasteista ja vaikeista kokemuksista vuoden aikana sekä kuinka vuosi uudessa ympäristössä ilman tuttuja tukiverkkoja oli vahvistanut luottamusta itseen sekä ollut tärkeä itsenäistymiskokemus. Vuosi oli ollut kaikille lopulta positiivinen ja merkityksellinen kokemus. Oppimiskokemuksista oli myös nähtävissä paljon kulttuurienvälistä oppimista, vaikka opittu ei välttämättä vastannut sitä mitä kulttuurienvälisyydeltä odotettiin. Vapaaehtoiset kertoivat niin muutoksissa asenteissa, kuten avoimuudessa ja ennakkoluulojen tiedostamisessa, kuin ymmärryksen kasvamisesta ja taidoissa kohdata erilaisuutta.

We aim to clarify whether physiological measurement technologies can be used in combination with traditional educational research methods to investigate learning experience. We developed an interdisciplinary research design for multilevel investigation of adult learning experience. We collected data in aviation simulations and forestry simulations, to show both similarities and differences between different learning situations. Both settings utilize high quality virtual simulations allowing learning to occur in near authentic situations. The learning situations were structured pedagogically in a similar way. They involve learner-instructor interaction in a one-on-one setting and follow a traditional simulation-based learning protocol with preparation, action and debriefing. The instructor guides the learner through progressively more difficult simulation exercises, allowing to extract experiential, physiological and neurophysiological correlates that reliably associate with the demands of the learning in a naturalistic situation. 12 students and 4 teachers took part in the study. One student and one teacher were measured simultaneously during the learning situation. The data collection methods included both quantitative measures (synchronized heart rate variability, HRV, and electroencephalography, EEG, as well as structured questionnaires) and qualitative measures (individual interviews and video recordings). In addition to data collection during and immediately after the learning situations (1-2 hours measurements), HRV measures with an electronic diary were collected during a baseline period of 4 days. All learning situations were video recorded, and the recorded simulation exercises were annotated by the students during the interviews with a special emphasis on pointing out the episodes which were memorable and had particular meaning for learning. The qualitative and quantitative data are first analysed independently. For the quantitative data, the focus is on extracting reliable artefact-free signatures that reflect the state and reactivity of autonomic and central nervous system along different learning situations and task demands. The analysis of qualitative data emphasises understanding the episodes that participants considered meaningful during learning. In the next stage, qualitative and quantitative data is interpreted together to identify the reproducible elements in physiology that reflect emotionally and learning-wise meaningful episodes, in the learner and instructor separately, and in the interaction (synchrony measures) between learner and instructor. First priority is to establish understanding of the feasibility of achieving reliable physiological and neurophysiological correlates of learning experience during naturalistic learning situations. Second, if feasible, this type of design enables us to more comprehensively understand the factors that influence the individual experiences and success of learning interaction. Current theories concerning adult learning mainly approach learning at experiential (and psychological) level, and there is a lack of proper framework for integrating physiological measures in the same theory. Our holistic approach to adult learning thus enables also new research lines that can integrate individual experience, emotions, physiological and neurophysiological reactions during learning interaction. peerReviewed

Our Work in Progress Paper in Innovative Practice Category focuses on how learners’ experience use of infographics in advanced level e-course on requirements engineering (RE). Infographics are visual representations of information in such a way that information can be easily understood at a glance. Most of the previous infographics studies have been conducted in the context of inquiry learning. To complement this research, we studied how learners experience use of infographics as a method for reflective assignment and hence if the usage of infographics supported conceptualization about RE. We adopted a qualitative content analysis approach, applying thematic network analysis to the data received from five case learners. This approach proposes graphical networks as an aid for analyzing and synthesizing qualitative data into basic, organizing, and global themes. The thematic network analysis produced two global, seven organizational, and 53 basic themes. The global themes were named “Visual literacy” and “Conceptualization”. In addition, the e-course supervisor evaluated learners’ infographics according to assessment criteria. Based on these analyses, learners can, using infographics, concentrate on essential topics, distill information, and develop their skills for visual literacy and conceptualization. The results suggest that infographics can be successfully utilized in reflective courses assignments that are typically produced as linear texts. peerReviewed

In this study we explored whether physiological measurement technologies could be used in a combination with traditional educational research methods to investigate learning experiences. We aimed, first, to explore individual physiological reactions during learning and how these reactions relate to experiences, emotions and contexts of learning and, second, to test new methodology and its suitability for investigating learning. The data was collected during a teacher education programme in a Finnish university. A total of 14 students participated in the study. The data was collected during two contact periods of three days and the weekends after them, ten days in total. We used a mixed method approach and collected various kind of data: quantitative heart rate variability data, qualitative diaries, videos, interviews and questionnaires. Heart rate variability data was analyzed by using SPSS, interviews were transcribed, and a content analysis was performed. Meaningful learning episodes and experiences reported by the students were linked to the physiological data. In addition to the heart rate variability analysis on sequential learning related activities, the heart rate variability between different days and periods was also conducted. Overall heart rate variability varied between days and showed recovery during weekends. The daily differences in physiological alertness (derived from heart rate variability analysis) corresponded to the student reports, suggesting that small group work facilitated by the teacher was physiologically more alerting/engaging and also experienced as more meaningful than the lectures. In addition, comparisons between sequential activities with similar learning situations but with different contents showed differences in alertness. This may be due to subtle changes in the composition of the activities or students’ physiological state. Exploring learning in natural contexts involves challenges, such as various uncontrolled variables in people's lives. Therefore, further studies with larger samples, different contexts and meaningful episodes related more detail analyses are needed. peerReviewed

During the last few years the change of the school and how the school should change in the first place to meet the challenges of the future have been discussed a great deal. The talk has begun of the cross-disciplinary competences, referred to also as transversal (generic) competences in the curriculum, and of developing teaching towards the integrated modules called multidisciplinary learning modules in the reformed curriculum of the basic education. The multidisciplinary learning modules promote the reaching of the objectives set for the basic education and in particular, the development of the cross-disciplinary competences.This research was carried out in a Finnish class teachers' adult education programme during a study unit in January 2016. This study unit was a multidisciplinary learning experience, which was planned together and in which the contents of the seven different subjects taught in the comprehensive school were combined. The aim was to gain experiences of integrating the subjects, of planning and implementing learning modules, of meaningfully adapting information and communication technology as well as of collaborative learning. The research also surveys the knowledge of the concepts, which are related to the study unit. The results showed that the multidisciplinary learning module had offered meaningful experiences. The students had mastered well the study unit concepts. Their experiences in relation to the aims were mainly good, versatile and sufficient. Nearly every student intended to implement similar modules in their future work. The main objective of this study unit was to increase the students' understanding and knowledge about the multidisciplinary learning module through experiential learning and to provide them with a surface to reflect on the matters in their future studies.

Cognitive and emotional dimensions are often linked to each other in learning experiences. Moreover, emotions and engagement can lead to better outcomes at the cognitive level. Previous research has indicated that virtual reality (VR) provides a feeling of presence and immersion, which can trigger emotionally engaging learning situations. In this study, we explore the opportunities and challenges related to the use of VR in an educational context. The focus of this article is threefold: First, we explore interdisciplinary research literature related to the use of VR for educational purposes. Second, we introduce our VR pilot study in teacher education, applying three different kinds of VR applications. During the pilot study, we utilized physiological measurements, the self-assessed experience of emotional involvement (PANAS; Watson, Clark, & Tellegen, 1988) and students’ qualitative reporting on VR experiences. Third, we discuss the potential of brain imaging methods such as EEG measures for capturing learning, performance, and emotions in VR and offer pedagogical guidelines for the future design of VR environments.

Nuorten liikkumattomuus ja poikien motivaation hiipuminen luonnontieteitä kohtaan ovat nousseet esille viimeaikaisissa kansallisissa kyselyissä. Uusi perusopetuksen opetussuunnitelma ja Liikkuva koulu-ohjelma pyrkivätkin jalkauttamaan lisää toiminnallisia työtapoja tavallisille oppitunneille, jotta opetuksen kokemuksellisuus ja oppilaiden koulupäivän aikainen fyysinen aktiivisuus lisääntyisi. Liikunnan vaikutusta aivoihin ja oppimiseen on tutkittu laajasti viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, mutta liikunnallistavien opetusmenetelmien vaikutuksesta oppilaiden oppimiskokemukseen on vielä vähän tutkimusta suomalaisen tiedeopetuksen kentällä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kehittää uusia kehon liikettä hyödyntäviä fysiikan opetusmenetelmiä ja tutkia, miten oppilaat kokevat erilaisen tavan opiskella fysiikkaa. Oppilaat osallistuivat vuosina 2016-2018 keskisuomalaisessa koulussa seitsemäsluokkalaisille järjestettyyn kahden tunnin mittaiseen ”Fysiikkaa liikkuen” –työpajaan. Tutkimuksessa selvitettiin, esiintyikö 7. luokkalaisten kokemuksissa suhteessa työpajaan muutoksia vuosien 2016 – 2018 välillä ja oliko uusi opetussuunnitelma ja Liikkuva koulu-ohjelma vaikuttanut liikunnallisten työtapojen käytön lisääntymiseen tiedeopetuksessa oppilaiden näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksessa vertailtiin, oliko sukupuolella ja koulumenestyksellä vaikutusta opetusmenetelmien kokemiseen. Tutkimuksessa selvitettiin myös kyselyn avulla työpajaa valvovien opettajien suhtautumista liikunnallistavien työtapojen käyttöön sekä heidän havaintojaan oppilaiden toiminnasta työpajan aikana. Lisäksi menetelmällisenä kysymyksenä tutkittiin, miten oppilaita voidaan kyselylomakkeen vastausten perusteella ryhmitellä eri kategorioihin ei-ohjatun koneoppimisen avulla. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä “Fysiikkaa liikkuen”-työpajan 300 Ainedidaktisen tutkimusseuran tutkimuksia 15 yhteydessä. Kyselyyn vastasi yhteensä 351 oppilasta, josta poikia oli 47 prosenttia ja tyttöjä 53 prosenttia. Aineisto analysoitiin tilastollisten hypoteesitestien ja klusterianalyysin keinoin. Tulosten mukaan 80,9 % oppilaista koki, että työpajan oppilastyöt tuntuivat mielekkäämmiltä kuin perinteiset luokassa tehdyt fysiikan oppilastyöt eikä oppilaiden työpajan kokemisessa tapahtunut muutoksia vuosien 2016 – 2018 välillä. Liikunnallisten työtapojen käyttö ei ollut lisääntynyt tiedeopetuksessa vuosina 2016-2018. Myöskään tyttöjen ja poikien suhtautumisessa työpajaan ei ilmennyt eroja, eikä oppilaan itseraportoidulla koulumenestyksellä ollut vaikutusta kokemuksiin työpajasta. Vuonna 2018 kyselyyn vastanneista opettajista 62,5 prosenttia koki, että opetuksen liikunnallistamisesta on heille hyötyä omassa oppiaineessaan. Ongelmaksi opettajat kokivat ylimääräisen levottomuuden oppilaissa, mitä työtapojen käyttö aiheuttaa. Klusterianalyysissa aineistosta nousi esille kolme toisistaan eroavaa oppilasryhmää: positiivisesti työpajaan suhtautuvien tunne-kehollisten oppilaiden ryhmä (n=201), kiireellä kyselyyn vastaajien ryhmä (n=99) ja kielteisimmin työpajan sisältöihin suhtautuvien ryhmä (n=45). Tutkimus osoittaa, että oppilaat kokevat keholliset työtavat yhtä positiivisina sukupuolesta tai koulumenestyksestä riippumatta ja näin ollen voisivat motivoida luonnontieteiden opiskeluun poikia ja heikompia oppilaita, joille luonnontieteiden abstraktien käsitteiden opiskelu perinteisin opetusmenetelmin on haastavampaa. Klusterianalyysi voi tarjota opettajalle uusia työkaluja, joilla muodostaa tietoa oppilaista ja opetuksen vaikuttavuudesta. Jotta uudet keholliset opetusmenetelmät leviäisivät kouluihin vielä laajemmin, opettajankoulutuksen tulisi tarjota tuleville opettajille lisää tutkittua tietoa menetelmien hyödyistä, sekä antaa konkreettisia käytännön työkaluja opetuksen liikunnallistamiseen eri oppiaineissa. peerReviewed

”Ytimessä – Kirja kaiken oppimisen keskiöön” on teos, jonka kirjoittamiseen on osallistunut useita pitkään opetusalalla toimineita opettajia, kasvatusalan tutkijoita, koulukirjastonhoitajia ja muita lasten lukemisesta kiinnostuneita toimijoita. Teoksen materiaali on syntynyt 2018 – 2019 Opetushallituksen rahoituksen mahdollistamana. Kirjassa esitellään sekä erilaisia lukemisen projekteja että yksittäisiä työtapoja lukemiseen innostamiseen. Kirjoittajat ovat kokeilleet käytännössä erilaisia lukemisen menetelmiä, erilaisia lukuympäristöjä ja lukemisen yhdistämistä ja integroimista muihin oppiaineisiin ja muuhun opetukseen. Tuloksena on kokonaisvaltaista oppimista ja kokemusta, jossa tiedot, taidot, tunteet ja esteettiset sekä eettiset näkökulmat kietoutuvat yhteen. Tärkeänä lähtökohtana on ollut kokonaisvaltaisen oppimiselämyksen luominen oppilaissa lukemisen avulla. Kirja on tarkoitettu kaikille niille, joita lukeminen ja sen opettaminen kiinnostavat. Portti lukemisen maailmaan voi aueta draaman, seikkailun, roolimallin, lukusiestan, kirjamaistiaisten tai vaikka pakohuoneen avulla! Tervetuloa lukemisen ytimeen! nonPeerReviewed

Using information and communication technology (ICT) for learning purposes has become more ingrained in curriculums and students’ lives over the past decades. Commonly, the lack of understanding about learning and pedagogy, and more specifically their contexts, will lead to creating learning software that utilize outdated pedagogy or are lacking in critical aspects of pedagogical design. This has created a need to find cost efficient ways to address the multidimensional usability issues found in learning technology. Creating an engaging and pedagogically robust learning product is a complicated task that requires easily accessible knowledge about both the technological and learning related aspects in creating learning software. The aim of this study is to explore and present the dimensions of learning technology even further, to provide a reinforced framework for creating and evaluating learning technology. For this purpose, we have developed the Learning Experience Technology Usability Design Framework. LETUS Design has both practical and theoretically rich components that combine heuristic evaluation, pedagogical theories and findings from extensive learning technology design expert evaluations. This paper aims at offering a more definite framework for evaluating the usability of learning technology in a holistic way. This work will further elaborate especially on the contextual aspects of digital learning technology design in the LETUS Design framework. peerReviewed

Tämän pro-gradu tutkielman tarkoituksena oli selvittää lukio-opiskelijoiden näkemyksiä kemian opetuksen arvioinnista. Tavoitteena oli selvittää, miten arviointi vaikuttaa opiskelijoiden opiskelukäyttäytymiseen, motivaatioon, oppimiseen ja tunteisiin. Lisäksi selvitettiin, millaista arviointia kemian tunneilla on käytetty, ja mikä on opiskelijoiden mielestä arvioinnin tarkoitus. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena kahdeksalle lukio-opiskelijalle. Tutkielman kirjallisessa osassa käsiteltiin arviointia, sen menetelmiä ja motivaatiota. Arviointia käsiteltiin niin kemian opetuksen, opetussuunnitelman perusteiden kuin opiskelijoidenkin näkökulmista. Motivaatiota käsiteltiin sisäisen ja ulkoisen motivaation teorian, itseohjautuvuusteorian ja tavoiteorientaatioiden kautta. Lisäksi käsiteltiin arvioinnin vaikutuksia sekä oppimiseen että motivaatioon. Kokeellisen osan perusteella saatiin selville, että saman ryhmän opiskelijoilla on hyvin erilaisia käsityksiä siitä, miten heidän työskentelyään arvioidaan. Myös näkemykset arvioinnin tarkoituksesta vaihtelivat huomattavasti. Vastausten perusteella saatiin kuitenkin kattava kuvaus todellisuutta vastaavasta arvioinnin tarkoituksesta. Opiskelijat pitivät arvioinnin tärkeimpinä tehtävinä motivointia, palautteenantoa, opetuksen kehitystä sekä opiskelijoiden asettamista tasa-arvoiseen asemaan. Opiskelijoiden mukaan arvioinnin lisääminen oppitunneilla lisäisi heidän opiskeluun käyttämäänsä aikaa, mutta tätä pidettiin ongelmallisena, sillä opiskeluun koettiin nyt jo käytettävän paljon resursseja. Opiskelijat toivoivat saavansa oppitunneilla lisää positiivista palautetta omasta osaamisestaan, mutta jatkuvan arvioinnin konsepti ahdisti osaa opiskelijoista. Opiskelijat kokivat oppimisen suhteen hyödyllisimmäksi arviointimuodoksi kirjallisen palautteen, mutta todellisuudessa opiskelijoille arvosanat merkitsivät enemmän. Arviointi vaikutti myös vaihtelevasti opiskelijoiden tunteisiin. Tutkimuksessa havaittiin kaksi ääripäätä. Osassa opiskelijoita arviointi aiheutti vahvoja sekä positiivisia että negatiivisia tunnereaktioita kun taas osa opiskelijoista kertoi arvioinnin olevan heille melko merkityksetöntä.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata lasten käsityksiä ja kokemuksia päiväkodissa toteutetusta STEAM-toiminnasta. STEAM-pedagogiikka on uusi oppimismenetelmä, jossa integroidaan tieteen, teknologian, taiteen ja matematiikan oppisisältöjä ja toteutetaan tutkivaa toimintaa. Uusi varhaiskasvatussuunnitelman perusteet korostaa laaja-alaista osaamista, lasten osallisuutta ja leikin tärkeyttä. Nämä kaikki voidaan yhdistää pedagogiikassa tutkivan toiminnan ja STEAM-pedagogiikan avulla. Tutkimus toteutettiin laadullisena käyttäen fenomenografista otetta. Tutkimuksen aineisto kerättiin kolmesta keskisuomalaisesta päiväkodista, jotka osallistuivat keväällä 2016 toteutettuun STEAMing-pilotointiin. Lasten ryhmähaastatteluihin osallistui yhteensä 40 3–7-vuotiasta lasta. Aineisto analysoitiin fenomenografialle tyypillisesti aineistolähtöisesti. Tutkimus osoitti, että lapset pitävät tutkivaa toimintaa mielekkäänä. Lasten käsitysten mukaan tutkimalla voi oppia monia asioita STEAM-sisältöalueilta. Lasten käsitykset leikin ja toiminnan suhteesta vaihtelivat. He kuitenkin kokivat, että tutkiminen voisi olla leikkiä ja leikillisyys on ollut osa toimintaa. Lapset kokivat, että he ovat saaneet tutkia oma-aloitteisesti ja heidän toiveitaan ja ideoitaan on kuultu, mutta toisaalta aikuiset ovat luoneet sääntöjä ja päättivät lasten puolesta mitä tehdään. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että leikillisen, taiteellisen ja luovan tutkimisen kautta lapset oppivat luontevasti monia asioita. STEAM-integraatio tarjoaa varhaiskasvatuksen pedagogiikkaan uuden toimivan menetelmän tiedekasvatuksen vahvistamiseksi.

Pro gradu –työssäni tutkin teatteritaiteen perusopetuksessa koettua laatua opetukseen osallistuneiden oppilaiden näkökulmasta. Tutkimukseni perustana on deweyläinen pragmatismi, jossa teoria ja empiria solmiutuvat yhteen. Työni teoreettisessa osassa kehitän kriittisen ja tulkinnallisen analyysin kautta kokemuksellisen laadun –käsitteen. Se on teoreettinen vastine välittömälle, merkitykselliselle ja tyydyttävälle kokemiselle, joka tapahtuu käytännössä. Käsite pohjautuu John Deweyn kokemusfilosofiaan ja Robert Pirsigin näkemykseen, jossa laatu tunnistetaan välittömässä jokapäiväisessä kokemisessa. Tutkimukseni päätehtävä on vastata kysymykseen, millaiset tekijät ovat kokemuksellisen laadun edellytyksiä teatterioppilaan näkökulmasta. Työni empiirinen osa on laadullinen tapaustutkimus, joka kohdistuu Vantaalla toimivaan Tikkurilan Teatteri- ja Sirkuskouluun. Olen haastatellut tutkimuksessani viittä teatteritaiteen perusopetuksen läpikäynyttä alumnioppilasta. Aineistonkeruumenetelmänä on teemahaastattelu ja analyysi on aineistolähtöinen. Analyysin kautta avautuu Deweyn näkemysten ja Abraham H. Maslown esittämien ihmisen perustarpeiden välinen yhteys. Esittelen tutkimukseni päätelmänä teatteriopetuksen kokemuksellisen laadun edellytyksistä alustavan teoreettisen mallin. Malli koostuu 12 kokemuksellisen laadun edellytyksestä, jotka ovat: 1) kuuluminen johonkin, 2) arvostetuksi tuleminen, 3) luottamus, 4) arvojen ja ihanteiden mukainen toiminta, 5) eletyn hetken mielekkyys, 6) intressien kohtaaminen, 7) teatterin traditioon kiinnittyvä tekeminen, 8) taitojen oppiminen, 9) arvioivan palautteen saaminen, 10) ajallinen sopivuus, 11) sitoutuminen ja 12) mahdollisuus vaikuttaa omaan elämismaailmaan. Esittelen myös näiden edellytysten pohjalla vaikuttavia ennakkoedellytyksiä, joiden myötä ihminen alkaa virittyä teatteri opetuksen puitteissa tapahtuvalle laadun kokemiselle. Tutkimukseni johtopäätöksenä tuon esiin kokemuksellisen laadun edellytysten ja ihmisen perustarpeiden välillä olevan yhteyden. Näkemykseni mukaan ihmiselle luontaisten tarpeiden tyydyttyminen ja täyttymyksellisyys aiheuttavat laadun kokemista.

Project-based learning has a long history, especially in the disciplines of computer science and engineering. This approach is used to offer students a realistic view of their discipline, and this experience can be enhanced with industrial involvement as companies bring their real world problems to projects. One recent trend in project-based learning is utilizing multidisciplinary teams, enabling students to contrast their skills and experience with students from other disciplines. This thesis focuses on a project course involving multidisciplinary teams and real customers that has been organized at the University of Jyväskylä since 2011 focused on developing students’ general working life skills. The research presented here originated from the need to understand what happens in such collaborative projects. The research approach was exploratory, with grounded theory and thematic analysis used to analyze students’ learning reports and data from a qualitative survey. This thesis comprises four articles that examine stu- dents’ perceptions of the role of multidisciplinarity in their learning and students’ perception of two features of university-industry collaboration: students’ valuation of work that benefits their customers and the relationship between students and customers. The emergent grounded theories demonstrate (1) how multidisciplinarity affects learning through team compositions and project topics, making learning experiences seemingly contingent, and (2) how students’ valuation of work emerges as a complex calcution starting from a reference point that shows how students’ equate project-based learning to work, internships, or coursework and related compensation. Analysis further reveals similarities with unpaid intern- ships. Finally, the relationship between students and their customers is summarized through two main themes: students’ perceived status with the customers, and the perceived value of their work. The results are presented as unified theoretical pictures and thematic networks, offering a comprehensive perspective views on the research.

STEAM-toiminnassa elämä ja koulutus sitoutuvat toisiinsa. Oppimisen eri alueet - tiede- ja teknologiakasvatus, taiteet ja matematiikka – limittyvät toisiinsa ja antavat mahdollisuuden holistiseen, elävään ja mukautuvaan oppimiskäsityk- seen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää perheiden kokemuksia STEAM-toiminnasta ja oppimisen eri alueiden integroimisen hyödyistä ja haas- teista. Perheille järjestetyn toiminnan tavoitteena oli kannustaa lapsia ja heidän vanhempiaan tutkimaan yhdessä ja vahvistaa vanhempien osallisuutta STEAM- toiminnassa häivyttäen ennakkoluuloja tiede- ja teknologiakasvatusta sekä matematiikkaa kohtaan. Tutkimuksen aineisto kerättiin havainnoimalla perheitä Mäki- Matin perhepuistoon rakennetussa STEAM-toimintaympäristössä. Lisäksi perheitä haastateltiin. Tutkimukseen osallistui 9 perhettä, joissa lapset olivat 1 – 7 - vuotiaita. Haastattelut ja videoitu havainnointiaineisto analysoitiin laadullisin menetelmin. Perheet kokivat STEAM-toiminnan innostavana ja hyvänä tapana oppia uusia asioita. Perheet alkoivat tunnistaa oppimisen kannalta oleellisia tavoitteita haastattelujen kautta ja halusivat yhdistää opitun arkeen. Erilaiset oppimistyylit ja lasten tavat oppia tunnistettiin ja näitä tuettiin. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lasten pitää käytännös- sä päästä tutkimaan, kokeilemaan, havainnoimaan ja tekemään havainnoistaan päätelmiä. Holistinen - kokonaisvaltainen lähestymistapa oppimiseen luo raamit, joiden kautta tapahtuu oppimisen eri alueiden integroituminen toisiinsa. Tämä tutkimus osaltaan osoitti, että myös vanhemmat kokivat tämän integroitumisen ja ilmiölähtöisyyden olevan lapsille luonteva tapa oppia ja käsitellä asioita. Tätä tutkimusta voivat hyödyntää lasten vanhemmat ja perheiden kanssa toimivat muut varhaiskasvatustahot oppiessaan oppimaan yhdessä lasten kanssa. Vanhempien rooli oppimisessa osoittautui merkittäväksi ja siitä voikin löytää uusia mielenkiintoisia näkökulmia jatkotutkimuksia ajatellen. Hakusanat: STEAM-toiminta, ilmiö- ja kokemuspohjainen oppiminen, holisti- nen lähestymistapa oppimiseen, varhaiskasvatus, perhe, osallisuus, kohdennettu etnografia

The goal of this study is to examine how the relatively new phenomenon of multilingualism in the Finnish education system is presently managed in foreign language classes in the Finnish comprehensive school. The focus is on how bi- and multilingual learners with migration background can benefit from their previous individual language experiences, language learning experiences and language awareness processes, and how these function as a resource for their further (foreign) language learning process. Until now migration research in the Finnish context concentrating on language learning mainly consists of second language acquisition. This study, however, focusses on foreign language learning of learners with migration background and, using mixed data collection methods and triangulating the data, explores it from the perspective of learners, foreign language teachers and legal guardians. The data was collected drawing upon questionnaires and self-portraits of learners from three comprehensive schools (N=34), semi-structured interviews with foreign language teachers (N=6), and mothers of children with migration background (N=4), and also written answers to two questions from nearly all interviewed teachers (N=5). The data was analyzed through content analysis, where three key concepts with regard to multilingualism were central to the analysis of the data: perception of (die Wahrnehmung), attitude to (die Haltung), and dealing with (der Umgang) multilingualism. The results indicate that most of the learners with migration background have a positive appreciation and attitude to their own multilingualism. They engage in multilingual interactions with different people in various situations nearly every day. They feel supported by their classmates and foreign language teachers, and most of them are very open-minded and motivated to learn other foreign languages. The preconditions for their foreign language learning process are perceived as fairly good. The foreign language teachers respectfully express their willingness to interact with the learners of migrant background (mainly in Finnish); they particularly look after these learners, which is also supported by the learners’ mothers. The results also show that the native languages of the learners with migration background were often present for themselves during the foreign language lessons. For instance, they translate new words not only into Finnish but into their own native language(s) and they compare information belonging to cultural aspects of the new foreign language with Finnish and their own culture(s). Learners can recognize benefits from their multilingual know-how and are aware of synergy- and transfer processes between their native languages and the foreign language. Although foreign language teachers also realize that the learners’ multilingual skills are a resource for the learners themselves and for the whole group of foreign language learners, the findings show that the native languages of the bi- and multilingual learners are more or less ignored during their foreign language learning lessons. The study indicates that on the one hand the foreign language teachers feel uncertain about dealing with the native languages of their learners, and on the other hand they have a lack of pedagogical methods/concepts to challenge and support these bi- and multilingual learners. Furthermore, the results suggest that foreign language teachers are not well informed about both previous individual language experiences and language learning experiences of the learners with migration background and are not involved in the cooperation between the legal guardians and the school. The mothers pointed out that nobody has asked them about their language backgrounds nor had they met a foreign language teacher at all. According to the results of this study it seems quite evident that in the future foreign language teachers training could concentrate on finding effective pedagogical methods and concepts so that multilingual learners with migration background can benefit effectively from their multilingualism during the foreign language learning lessons. Keywords: bilingualism, equality, esteem, Finnish education system, foreign language learning, individual language experience, migration, multilingualism, language awareness process, language learning experience, resource

Tutkimus käsittelee neljäsluokkalaisten oppilaiden mielekkäiden oppimisympäristöjen tilojen ja paikkojen muodostumista. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millaisia tiloja ja paikkoja pidetään mielekkäinä. Perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) mukaan oppimisympäristöjen tavoiteena on kehittää pedagogisesti mielekkäitä paikkoja ja tiloja. Tutkimusaineistona oli kahden porilaisen koulun neljäsluokkalaisen oppilaan (n=34) piirrokset ja haastattelut (n=14). Tutkin oppilaiden mielekkäiksi kokemia oppimisympäristön paikkoja ja tiloja hermeneuttis-fenomenologisen tutkimusmetodin avulla. Analysoin tutkimusvastauksia oppilaiden kokemuksista tutkimuskysymyksen ”Millaisia oppimisympäristön paikkoja ja tiloja neljäsluokkalaiset oppilaat kokevat mielekkäiksi?” perusteella. Tutkimustulosten mukaan alle puolet oppilaista koki vapaa-ajan oppimisympäristön paikat ja tilat mielekkäiksi. Tutkimus osoitti, että oppilaat arvostavat oppimisympäristötilan ja –paikan rauhallisuutta sekä omaehtoisen tekemisen mahdollisuutta. Jatkotutkimusaiheena voisi tarkastella oppilaiden konkreettisen oppimisen ja oppimiseen johtavien taitojen esilletuomista.

Tutkimuksessa tarkastellaan luokanopettajien kertomuksia merkittäviksi kokemistaan ammatilliseen kasvuun johtaneista tilanteista eli situaatioista ja pyritään tulkitsemaan niiden kautta syntyneitä opettajuuden oivalluksia. Lisäksi selvitetään, mitkä tekijät yksilön ympäristösuhteessa sekä toimintaympäristössä tukevat luokanopettajien ammatillista kasvua. Tilannekuvaksia tarkastelemalla pyritään myös hahmottamaan luokanopettajien asiantuntijuuden kehittymisen laatua. Luokanopettajien kertomuksista nousseita merkityksiä tarkastellaan alan aiempien tutkimusten, tutkijan tulkintojen ja vastaajien taustatietojen valossa. Merkittävimpiä taustatietoja ovat vastaajien kuvaamat työyhteisöt toimintaympäristöinä sekä vastaajien rooli niissä, joka kuvaa tässä tutkimuksessa vastaajien ympäristösuhdetta. Tutkimus on toteutettu laadullisena fenomenologis-hermeneuttisen lähestymistavan ja narratiivisen menetelmän avulla. Tutkimuksen aineiston muodostavat luokanopettajien (n=22) kirjalliset kertomukset oman ammatillisen kasvunsa kannalta merkittävistä tilanteista (n=44) sekä tutkittavien taustoja kartoittavat lisäkysymykset. Tutkittavien taustatiedoissa on paljon varianssia. Taustatiedot tarjoavat melko laajaa kuvaa opettajan työstä erilaisissa elämäntilanteissa olevien ja eripituisia aikoja työelämässä olleiden opettajien välityksellä. Aineiston analyysissä on pyritty ymmärtämään ja tulkitsemaan vastaajien antamia merkityksiä ja tätä kautta tavoittamaan opettajien syvempiä kokemuksia, sekä muodostamaan synteesiä merkitysten kautta esiin nousseista teemoista. Tutkimuksen teoriaosan muodostavat opettajan ammatillisen kasvun tarkastelu sekä elinikäisen että situationaalisen oppimisen näkökulmista ja luokanopettajien ympäristösuhteen sekä toimintaympäristöjen merkitysten tarkastelu osana ammatillista kasvua. Lisäksi teoriaosassa esitellään asiantuntijuuden kehittymisen malli. Aineisto koostuu opettajien oivalluksista hyvän opettajuuden ominaisuuksista ja erilaisista tavoista olla persoonallisesti hyvä luokanopettaja ja asiantuntija. Merkittävimpiä opettajan ammatillisessa kasvussa ovat vastaantulevien tilanteiden sattumanvaraisuus ja ennalta-arvaamattomuus. Merkittäviä ovat myös ne ominaisuudet yksilöissä ja toimintaympäristöissä, jotka toimivat tilanteissa opettajan ammatillista kasvua mahdollistavina ja tukevina tekijöinä. Tutkimuksen avulla lukija voi tavoittaa opettajuuden olemusta eri tavoin tulkittuna ja laajentaa ymmärrystään siitä, miten monin eri tavoin opettajan työtä voidaan toteuttaa sen ytimen ollessa sidottuna opettajan persoonaan. Tutkimukseni on hyödyllinen kaikille opettajille, opettajien esimiehille ja opettajankouluttajille, joilla on mahdollisuus vaikuttaa luokanopettajien ammatillisen kasvun tukemiseen sen eri vaiheissa. Tutkimuksestani hyötyvät myös ne aloittelevat opettajat, jotka pohtivat, mitä tuleva työ saattaa tuoda tullessaan. Opettajan työhön kohdistuu jatkuvat kehittämisen paineet yhteiskunnan muuttuessa. Myös tämän vuoksi tutkimukseni on ajankohtainen ja tärkeä.

The present dissertation examines the impact of (computerised) adaptive corrective feedback, that is, feedback dynamically adapting to learners’ abilities, in English as a second/foreign language (L2) and explores the ways to maximise this impact. The study was inspired by the sociocultural perspective on development, which had implications for the interpretation of the results, including those obtained through statistical data analyses. The dissertation comprises five articles and a synthesis. In the first article, a positive effect of adaptive corrective feedback on the learners’ ability to formulate L2 English wh-questions is established. The second article explores how learners’ beliefs about corrective feedback guide their performance on dynamic assessment and reflection on it, and how reflection on experience with dynamic assessment mediated in social interaction helps to transform these same beliefs. The results suggest that due to their beliefs, some of the participants skipped the feedback they believed to be useless, but also illustrates how the learners, whose utterances were mediated by the interviewer, other learners in the interview, their teacher’s voice and feedback practices, and experience of dynamic assessment, began appropriating beliefs about corrective feedback that were jointly constructed by the participants in the interaction. Studies reported on in articles three and four aim at addressing the issue of lack of research on L2 English word derivational knowledge (to an extent), the latter being the assessment target in the study reported on in article five. This final article reports on a case study that builds upon the previous studies conducted as a part of my doctoral research project and studies whether generalisations made based on the other two studies add to the usefulness of adaptive corrective feedback in dynamic assessment of L2 word derivational knowledge. The available evidence for the validity of the computerised system and the dynamic test of learners’ ability to formulate wh-questions with auxiliaries is presented in a separate chapter of the synthesis. The theoretical importance of the study lies above all in that it presents quantitative evidence for the beneficial role of corrective feedback provided within learners’ Zone of Proximal Development. The findings also suggest that learners’ performance during computerised dynamic assessment is mediated not only by the adaptive corrective feedback per se but also by their beliefs about corrective feedback and expectations of what a test should look like, their beliefs being, thus a potential threat to validity of computerised dynamic tests but also suggests a way these can be accounted for. As regards practical implications, the findings suggest that the assessment/tutoring system created in the course of the study, or a similar one, using a similar approach to mediating learners’ performance, can be used in the classroom.

Oppiminen on vahvasti sidoksissa identiteettiin, sillä se voi saada aikaan muutoksen ihmisessä niin ajatuksen, toiminnan kuin tekojenkin tasolla. Vieraan kielen oppimista onkin verrattu uuden identiteetin omaksumiseen, sillä sen myötä oppijan käsitys itsestään muuttuu. Tarkempaa tietoa siitä, miten oppijat kokevat muuttuvansa ja millaisia identiteettejä heillä on kielen oppimisen myötä, löytyy kuitenkin hyvin vähän. Tämän lisäksi suurin osa kielen oppimisen ja identiteetin yhdistävistä tutkimuksista on tehty toisen kielen kontekstissa, jolloin kohderyhmänä ovat pääsääntöisesti olleet maahanmuuttajat, joiden vieraan kielen identiteetin muodostamiseen liittyy kuitenkin hyvin erilaisia prosesseja ja tavoitteita kuin luokkahuonekontekstissa opiskelevien. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia identiteettejä liittyy vieraan kielen oppimiseen aikuisiällä. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Tutkimukseen osallistui neljä 30-50 – vuotiasta suomalaista vieraan kielen oppijaa Jyväskylän kansalaisopistosta, jotka kertoivat kielen oppimiskokemuksistaan menneisyydessä ja nykyhetkessä sekä kuvailivat tulevaisuuden suunnitelmiaan kielen parissa. Aineisto analysoitiin narratiivisesti, eli oppijoiden kokemuksista koottiin yksilölliset tarinat, jotka kuvasivat heidän identiteettejään. Tutkimuksen tulosten mukaan kielen opiskelu oli muuttanut oppijoita monella tavalla. Kielitaidon sekä kielen parissa syntyneiden kokemusten kautta jokaiselle oppijalle oli kehittynyt vieraan kielen identiteetti, joka koostui oppijoiden henkilökohtaisesta, työ-, oppija-, sekä kielellisestä identiteetistä. Identiteetit liittyivät vahvasti niihin yhteisöihin, joihin oppijat kokivat tai toivoivat kuuluvansa. Lisääntyneen kielitaitonsa sekä kulttuuritietoutensa myötä merkityksellisin yhteisöistä oli kohdekielisten ryhmä, mutta myös kansalaisopiston merkitys oppimisympäristönä näkyi kieliopinnoissa, sillä kenelläkään oppijoista ei ollut säännöllisiä kontakteja natiiveihin. Aikuisoppijoiden identiteettien muodostumista ennalta auttoi heidän positiivinen suhtautumisensa kielen opiskeluun, motivaatio sekä tulevaisuudensuunnitelmat. Vieras kieli nähtiin vahvasti sijoituksena omaan tulevaisuuteen, etenkin työelämän näkökulmasta katsottuna, mutta myös tärkeänä ja hyödyllisenä harrastuksena. Tutkimuksia vieraan kielen identiteeteistä tarvitaan kuitenkin lisää yksilöllisten muutosprosessien ymmärtämistä sekä opetuksen kehittämistä varten.