Search

In this paper the focus is on the representations of “middle-aged” or “aging” women streamers in western media. I analyze discussions in Western online media around a case of Chinese DouYu live-streamer. “Qiaobiluo Dianxia,” as her streamer name goes, became a topic in Western media after a glitch in her live stream revealed her to be a middle-aged woman, rather than young woman she was assumed to be. The discussions are analyzed with critical discourse analysis. It is argued that the aging bodies of women, both their presence and absence, should be read and understood through toxic gaming culture and geek masculinity and the hegemonic discourse they constitute.

This article investigates the construction of gender identities of Pakistani men and women Facebook users given that Facebook has emerged as the prime social media platform through which Pakistani users interact. By employing thematic analysis and taking insights from theory of performativity and intersectionality, the findings of the interview data suggest that the formation, negotiation, and expression of gender identities on Facebook occurs through complex interplay between the discourses of religion, class, culture, and tradition. In some cases, Facebook highlighted the reproduction of the prevalent cultural models of masculinity and femininity while in other cases; there was resistance to the existing socio-religious cultural norms of the society.

nonPeerReviewed

This study analyzes the emotional and aesthetic labor of Finnish military officers. It examines the kinds of valuations officers attach to the notion of an ideal soldier. The meanings that officers give to these ideals are explored within the wider framework of post-Fordist new work. The ideal soldier is traditionally considered to be physically capable and strong, rational, and in control—features culturally coded as masculine. An analysis of 108 military officers’ writings and 12 interviews showed that while the traditional masculine ideal still exists, a vast variety of valuations are related to new work. The notion of the new ideal worker includes attributes, such as empathy, emotional intelligence, and social skills, which are culturally coded as feminine qualities. These feminine valuations may work to female officers’ advantage. However, despite fractures in traditional masculine ideals, there are still some deeply rooted gender stereotypes that work to female officers’ disadvantage. peerReviewed

This title is published in Open Access with the support of the University of Helsinki. This first in-depth study of women’s politeness examines the complex relationship individuals had with the discursive ideals of polite femininity. Contextualising women’s autobiographical writings (journals and letters) with a wide range of eighteenth-century printed didactic material, it analyses the tensions between politeness discourse which aimed to regulate acceptable feminine identities and women’s possibilities to resist this disciplinary regime. Ylivuori focuses on the central role the female body played as both the means through which individuals actively fashioned themselves as polite and feminine, and the supposedly truthful expression of their inner status of polite femininity.

Recent studies have shown that the politics of self–presentation was a contentious issue among feminists. This article, which is based primarily on oral histories, addresses how Finnish second– wave feminists viewed the meanings of dress and appearance for their identity. The focus is on those who believed that feminist ideology liberated them to embrace their femininity and argues that Finnish feminist views about dress liberated women from the orthodox Marxist, pro–Russian Soviet political ideology of the Taistoist movement that was popular among young people in the 1970s, yet also from traditional, conservative female education at home and in school. peerReviewed

Despite feminist concerns about the asymmetrical distribution of power in martial arts and combat sports (MACS), sport psychology research has overlooked issues of inequality and socio-cultural difference, as well as their effects on athletes’ experiences and identity negotiation. The present doctoral dissertation explores the intersection of gender, culture, and identity in judo through the lens of cultural praxis and feminist poststructuralist frameworks. The aim was to explore in what ways the cultural context shapes the experiences and identities of female judoka (judo athletes). Two specific objectives were set: to trace the discourses (systems of knowledge) through which female judoka articulate and make sense of their experiences, and to develop a theoretically informed analytical understanding of how they construct their identities through the negotiation of sociocultural beliefs and gender stereotypes. An ethnographic approach was employed, and data were gathered during fieldwork in Greece and Finland. In conjunction with participant-observation, semi-structured interviews with 10 female judoka ages 17-40 were conducted in Greece, and nine semi-structured interviews with female judoka ages 20-49 were conducted in Finland. A discursive analytic procedure revealed several discourses as relevant to the ways that female judoka make sense of themselves and their experiences, namely, a female biological inferiority discourse, discourses of ideal femininity, a patriarchal discourse of gender roles, a discourse of gender equality, and discourses of athletic performance and elite and mass sport. In this dissertation, I discuss the different and similar ways in which Greek and Finnish athletes are subjected to these discourses. In relation to the subject positions offered to them within these discourses, female judoka strategically construct multiple (and often conflicting) identities, each serving different purposes. I de-construct the successful and feminine athlete and the natural-born fighter to show how the repetition of certain identities assists in the reproduction of gender hierarchies and inequalities. I conclude that there is a need for discursive interventions to move toward gender equity in MACS.

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen Laila Hirvisaaren romaania Minä, Katariina (2011). Tutkimusongelmani on, löytyykö Minä, Katariinasta sukupuolijärjestelmän rajoja rikkovaa feminiinisyyttä tai maskuliinisuutta, eli voivatko teoksen miehet ja naiset astua alueille, joita pidetään perinteisesti toiselle sukupuolelle kuuluvina. Hypoteesini mukaan Minä, Katariinan päähenkilö Katariina peilaa omaa naiseuttaan aviomiehensä Pietarin epäonnistunutta mieheyttä vastaan. Esitän, että teoksen vahvojen naishahmojen vastapareina Minä, Katariinan mieshahmot ovat heikkoja miehiä. Työssäni pääpaino on sukupuolen, niin feminiinisyyden kuin maskuliinisuuden piirteiden analyysissä. Tarkastelen kohdeteosteni maskuliinisuuksia keskittymällä teoksissa esiin nouseviin miehen malleihin, rooleihin ja odotuksiin sekä seksuaalisuuteen ja suhteisiin teoksen naisiin. Samoin tutkin teoksessa esitettyä naiseutta, naisen rooleja kuten äitiyttä, ja naisten suhdetta valtaan. Tutkielmani tuloksissa havaitsin perinteisten sukupuolirajojen rikkomisen olevan teoksen henkilöhahmoille mahdollista, mutta haastavaa. Minä, Katariinan naiset representoituvat vahvoina ja moniulotteisina hahmoina, jotka kapinoivat heille asetettuja sukupuolirooleja vastaan. Minä, Katariinassa sukupuoli näyttäytyy kokoelmana piirteitä, joita sekä naiset että miehet toteuttavat vaihtelevasti. Teoksen naisista löytyy sekä perinteisiä, äidillisiä naishahmoja että naiseuden piirteitä vaihtelevasti toteuttavia, maskuliinisia naisia. Teoksen miehet eivät ole vain hegemonisen maskuliinisuuden toteuttajia, vaan erityisesti Pietarissa näkyy miesfeminiinisyyttä.

Käsittelen tutkimuksessa japanilaisen Final Fantasy -konsolipelisarjan sukupuolikuvia. Sarjan hahmokuvastolle ominaisia ovat kehollisesti feminiiniset miessankarit sekä toimijuudeltaan vahvat naissankarit, jotka pohjaavat japanilaisen mangan ja animen bishonen-perinteestä ammentavaan sukupuoliestetiikkaan. Tutkimusnäkökulmassani Final Fantasy -hahmojen sukupuolirepresentaatiot asettuvat vertailusuhteeseen länsimaisen populaarikulttuurin sankariesitysten kanssa, mitä kautta niiden (länsimaisia) normeja haastavia piirteitä ja elementtejä luetaan auki. Sarjan sukupuolikuvia analysoidaan kolmen ydinaspektin – kehollisuuden, toimijuuden ja seksuaalisuuden – kautta, joille taustakontekstin muodostaa (populaari)sankaruuden tematiikka. Tutkimuksen teoreettisena perustana toimii konstruktionistinen sukupuoliteoria, joka kytkeytyy laajempaan queer-tutkimuksen sateenvarjokäsitteeseen; teoriakentän ytimeksi asettuu tutkimuksessa Judith Butlerin performatiivinen sukupuolimalli. Valitun teoriapohjan lähtökohtana on ajatus sukupuolesta kulttuurisesti rakentuneena konstruktiona, joka tuotetaan ajassa ja historiassa muuntuvien kulttuuristen käytänteiden kautta. Sukupuoli ei tässä ajattelumallissa ole pysyvä ja itsestäänselvä, biologisesti määräytyvä ominaisuus, vaan kulttuurisen tekemisen ja tuottamisen tulos. Teoriapohjan valossa Final Fantasy -sukupuolikuvia lähestytään kulttuuris-esteettisinä konstruktioina, jotka rakentuvat ja saavat merkityksensä kulttuurin ja aikakauden ehdoilla. Tarkastelun polttopisteeseen asettuvat Final Fantasy -hahmojen androgyynit piirteet ja elementit, jotka sekoittavat maskuliinisuuden ja feminiinisyyden, mieheyden ja naiseuden kategorioita (ja haastavat tätä kautta populaariviihteen (länsimaisia) sankarikonventioita). Tutkimusasetelmassa Final Fantasy -hahmot näyttäytyvät sankariesityksinä, jotka häivyttävät ja purkavat binaaristen sukupuolikategorioiden – kuten mies- ja naiskehon sekä mies- ja naisroolien – vastakohta-asetelmia ja rakentavat näin sukupuolten välille vahvaa tasa-arvoisuuden tematiikkaa.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, näkyykö valta Gloria-lehden naisjohtajista kertovissa artikkeleissa: millaista kuvaa naisjohtajista luodaan vallan käyttäjinä sekä miten sukupuoli on läsnä naisjohtajista kertovissa jutuissa. Tutkielma pohjaa naisjohtajuutta, sukupuolen representaatioita ja organisatorista valtaa käsittelevään teoriakirjallisuuteen. Naisjohtajia vallan käyttäjinä lähestytään esimerkiksi erilaisten vallan lähteiden, vallan hankkimisen keinojen sekä johtamisen feminisaatioon liitettyjen piirteiden avulla. Sukupuolen läsnäoloa tutkitaan maskuliinisten ja feminiinisten piirteiden sekä naisjohtajuuden tutkimuksessa esiintyvien käsitteiden kautta. Sukupuolen tutkimisessa on keskeistä myös johtamisen sukupuoliparadoksi. Aineistona on 25 Gloria-lehden artikkelia vuodelta 2004 ja tutkimusmenetelmänä käytetään teorialähtöistä laadullista sisällön analyysiä. Tutkielma edustaa tapaustutkimusta. Glorian sivuilla esiintyvillä naisjohtajilla on monenlaista valtaa. Tutkielmaan valitut vallan lähteet, muodollinen auktoriteetti, resurssien kontrollointi, päätöksentekoprosessien kontrollointi, tiedon hallinta, vastaorganisaatioiden hallinta, epävirallisten organisaatioiden hallinta sekä johtajuuden symbolit näkyivät Glorian sivuilla. Toisaalta lähteiden esiintymisen yleisyys vaihteli, ja usealle nousi aineistosta myös niitä kyseenalaistavia ”vastakkaislähteitä”. Myös vallan hankkimisen keinot, ainutlaatuiset teot ja näkyvyys, näkyivät Glorian jutuissa. Glorian artikkeleista löytyi sekä maskuliinisia (järki, aktiivisuus, voima, riippumattomuus, toiminta, rohkeus, jämäkkyys) että feminiinisiä piirteitä (ikä, ulkonäkö, perhe, äitiys, sukupuolen mukaiset nimitykset, tunteet). Näin ollen molempia kuuluu Glorian representoimaan johtajuuteen. Organisaatioissa on nykyisin keskeistä esimerkiksi tiimityö, joustavuus, sosiaaliset kyvyt ja kommunikaatio. Myös nämä johtamisen feminisaatioon liitetyt piirteet näkyivät Glorian sivuilla. Glorian representoima naisjohtajuus tukisi siis ajatusta joissain tutkimuksissa ilmi tulleesta naisjohtajien yhteistoiminnallisemmasta ja kommunikoivammasta vallankäytöstä. Sukupuoli oli Glorian naisjohtajuusrepresentaatioissa vallan kannalta sekä myönteinen että kielteinen tekijä: Toisaalta kävi ilmi, että perheestä huolehtimisesta voi olla hyötyä johtajan ammatissa, ja myös feminiininen hoiva ja äitiys yhdistettiin työhön. Toisaalta Glorian artikkeleista nousi sukupuoleen liittyvä uskottavuusongelma, jossa johtajan uskottavuutta ja sen kautta myös valtaa kyseenalaistettiin sukupuolen perusteella. Glorian naisjohtajista kertovissa jutuissa näkyi suorittaminen: naisjohtajat saattoivat näyttäytyä väsymättöminä poikkeusyksilöinä. Toisaalta tämä kertoo pätevästä naisjohtajasta. Toisaalta herää kysymys, miksi naisen pitäisi olla poikkeuksellinen ollakseen naisjohtaja? Uskottavuusongelma voi olla tässäkin taustalla. Naisjohtajuuden tutkimuksessa esiintyvät käsitteet, lasikattoilmiö, naisverkostot, ainokaisuus ja perheen ja työn yhdistäminen näkyivät lehden sivuilla melko harvinaisina. Mentoreita ja matalampaa palkkausta ei esiintynyt ollenkaan. Sukupuoliparadoksi eli vaatimus yhtäältä feminiinisten normien täyttämisestä ja toisaalta oikean johtajuuden maskuliinisten normien täyttämisestä näkyi Glorian sivuilla. Ulkonäön ja perheestä huolehtimisen suhteen esiintyi vaade feminiinisyyteen. Toisaalta feminiinisten piirteiden liittäminen työhön on sukupuoliparadoksille vastaista: johtaminen ei määritykään kokonaan maskuliiniseksi.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Pro gradu-tutkielmani tarkastelee tiibetinbuddhalaisten nunnien asemaa ja sukupuolten eroa tiibetiläisen kulttuurin ehkä merkittävimmässä instituutiossa, luostarijärjestelmässä. Tutkimus perustuu kolmen kuukauden mittaiseen etnografiseen kenttätyöhön pakolaisuuteen perustetussa tiibetinbuddhalaisessa nunnaluostarissa Pohjois-Intiassa. Luostarielämään osallistumalla ja nunnia haastattelemalla pyrin selvittämään paisti nunnien asemaa myös heidän sukupuolikäsityksiään sekä näkemyksiään sukupuolen merkityksestä luostarielämään omistautumisessa, luostarielämän vietossa ja valaistumisen saavuttamisessa. Tutkimuksen kohteeksi ja subjekteiksi naiset ja naisten kokemukset ottava tutkimukseni on paikannettavissa feministisen (uskonto)antropologian kysymyksiin sukupuolen merkityksestä naisen aseman määrittäjänä. Sukupuolitietoisen lähestymisen lisäksi tavoitteena on ollut ymmärtää erityisesti ideologiaa, jonka puitteissa tutkimani nunnat ajattelussaan ja toiminnassaan orientoituvat. Tiibetinbuddhalaisen luostarielämän ideologian ja sitä strukturoivan arvon selvittämiseen ovat analyyttiset välineet tarjonneet Louis Dumontin näkemykset modernin ja traditionaalisen ideologian eroista. Tutkimuksessa kävi ilmi, että nunnien empiirinen asema poikkeaa munkkien asemasta, ja nunnat ovat uskonnollisessa hierarkiassa munkkien alapuolella. Buddhalainen auktoriteettikirjallisuus ja tiibetiläinen kulttuuri omaavat ristiriitaisia mielikuvia naisista ja naisten uskonnollisista mahdollisuuksista, ja myös tutkimani nunnat ovat omaksuneet nämä käsitykset. Edes sukupuolieroja minimoivaan luostarielämään liittyminen ei tee tyhjiksi naisiin liitettyjä negatiivisia ja miehiin yhdistettyjä positiivisia ominaisuuksia. Myös nunnien lähtökohdat ja olosuhteet harjoittaa uskontoa poikkeavat munkkien lähtökohdista ja olosuhteista: Tiibetinbuddhalaiset nunnat eivät saa täyttä luostarivihkimystä ja elävät elämänsä noviiseina. Maallikkojen heikommin tukemat nunnaluostarit ovat yleisesti munkkiluostareita köyhempiä, ja nunnien mahdollisuudet saada uskonnollista opetusta ovat munkkeja heikommat. Nunnista tuleekin vain harvoin korkeita uskonnollisia opettajia, lamoja, tai näiden inkarnaatioita. Nunnat uskovat kaikkien voivan valaistua sukupuolesta ja asemasta riippumatta, mutta valtaosa heistä syntyisi seuraavassa elämässä mieluiten mieheksi ja ryhtyisi munkiksi. Nunnat näkevät sukupuolihierarkian, mutta eivät epätasa-arvoa. Nähdäkseni kyseessä ei kuitenkaan ole kykenemättömyys nähdä valtahierarkiaa, kuten feministinen tutkimus on toisinaan esittänyt. Tiibetinbuddhalaisen luostarielämän ideologian tarkastelun perusteella esitän, että individualistisista piirteistä huolimatta siinä ei ensisijaisesti ole kyse maailmasta irrottautumisesta henkilökohtaisten uskonnollisten päämäärien saavuttamiseksi, vaan korkeimmaksi arvoksi nousee universaali myötätunto ja muiden pelastaminen. Toiset ilmentävät myötätuntoa toisia enemmän ja asettuvat siksi hierarkiassa korkeammalle. Uskonnollinen hierarkia ei kuitenkaan ole sama asia kuin yhteiskunnan empiirinen muoto, valtasuhteet ja sosiaalinen stratifikaatio. Universaalia myötätuntoa ruumiillistavien miespuolisten lamojen myötätunnosta pääsevät osallisiksi myös nunnat. Tiibetinbuddhalaisessa ideologiassa ei näin ole kysymys länsimaisen individualismin tapaan autonomisista ja atomistisista yksilöistä koostuvasta totaliteetista, vaan holistisesta kokonaisuudesta, jossa henkilöt ovat relationaalisessa riippuvuussuhteessa. Tätä ideologista kokonaisuutta strukturoi tiibetinbuddhalaisuudessa sen korkein arvo, myötätunto.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Syftet med avhandlingen är att kartlägga hur unga kvinnor (i åldern 19-25) uppfattar, tolkar och förhåller sig till kvinnors bruk av våld. Huvudvikten ligger vid beskrivningar av hur kvinnor definierar kvinnlighet i relation till våld, och hur olika femininiteter i förhållande till våld produceras och värdesätts. Upplevs våld alltid som någonting maskulint, eller kan det även ses som en del av en godkänd femininitet? Vilken roll gruppinteraktionen spelar för de definitionsprocesser som sker i grupperna, är också en central del av avhandlingen. Materialet består av kvalitativa (fokus)gruppintervjuer med tre vängrupper. Gruppintervjuer möjliggör diskussioner om deltagarnas egna uppfattningar och erfarenheter och utförs ofta när man är intresserad av deltagarnas delade meningar om ett ämne. Jag närmar mig kvinnors våld ur ett könsperspektiv, eftersom kön spelar en nyckelposition i kvinnors våldsamhet. Den teoretiska referensramen bygger sig på könssensitiva (feministiska) kriminologiska teorier och konstruktivistisk könsteori. I de nyare feministiskt inriktade kriminologiska studierna har man velat ta i beaktande mångformigheten av kategorier såsom män, kvinnor och våld i olika sociala kontexter. Kvinnorna förstärkte den traditionella uppfattningen om skillnader mellan könen på många plan. Särskilt i fråga om våld ansågs kvinnor vara det svagare könet i förhållande till män, och den manliga överhögheten i förhållande till våld förstärktes. Våld och kvinnlighet visade sig vara en problematisk kombination. Våld förenades med maskulinitet, medan femininitet i förhållande till våld formade en motsats till detta och representerade oftast svaghet. Samtidigt uppkom det brytningar och spänning i kvinnornas diskussioner om våld. Den traditionella kvinnobilden i förhållande till våld utmanades och kvinnorna diskuterade om våld som ett mångdimensionellt fenomen. Det kunde strängt fördömas i en kontext, medan i en annan var dess berättigande en självklarhet. Genussystemets grundprinciper; skillnaden mellan könen och det manliga våldsbeteendets normativitet tycks fortfarande bevaras, men skillnaden har trots allt flyttat på sig. Även kvinnor kan och får nuförtiden vara våldsamma, även om endast män uppfattas verkligen behärska våldsanvändningen. Dagens mera jämlika samhälle ger kvinnor allt oftare en möjlighet att ta del av mäns värld och därmed utvidga gränserna för sin femininitet. Den ökade jämlikheten mellan könen sågs även som en central orsak till kvinnors ökade våldsbenägenhet.