Search

Helsingin yliopiston historian oppiaineessa alkoi syksyllä 2019 uusi perinne, vuosittainen Eino Jutikkala -luento. Ensimmäinen luento järjestettiin tiistaina 12.11.2019 ja puhujana oli FT Maiju Wuokko, joka on tutkinut erityisesti talouden politiikan välisiä kytköksiä 1900-luvun Suomessa. Ennen ja nyt julkaisee Wuokon luentotekstin ”Yhteiskunnallisen kehityksen johtavat voimat”. Syksyisin järjestettävän luennon tarkoituksena on muistuttaa Akateemikko Eino Jutikkalan (1907–2006) ja yleisemminkin aiempien historioitsijasukupolvien laajasta elämäntyöstä ja tuoda esiin nykyisten, eri uravaiheissa olevien tutkijoiden työtä historian parissa. Puhujaksi pyydetään vuoroin nuori väitellyt tutkija, vanhempi tutkija ja kansainvälinen tutkija. Syksyllä 2020 luennon pitää Oklahoman valtionyliopiston professori, historioitsija Jason Lavery.

nonPeerReviewed

nonPeerReviewed

Today’s work markets are increasingly shaped by the multilingual reality. The present research offers an intercultural communication perspective on language diversity and power relations at modern work environment. Study investigates how young professionals and their foreign colleagues perceive diversity affecting in their communicative behaviours in culturally heterogeneous workplace. Analysis of data from participants has been conducted through an analysis of open ended self‐report questionnaire in a multinational company where English is used daily as a corporate language. In particular, results of present study indicate that more diverse language skills are attributed to perception of power. Respectively low proficiency in second language communication at workplace seems to cause feelings of alienation and exclusion among employees leading to misunderstandings and conflicts. In addition, the need of standardized language policies in organizational level is raised.

Käsillä olevan tutkimuksen tarkoitus on ollut tutkia tekijöitä jotka vaikuttavat englannin kielen henkilöstökoulutuksen onnistumiseen. Tutkimuksen yleisenä viitekehyksenä toimi humanistinen johtaminen, jossa keskiössä vaikuttavuuden saavuttamiseksi on henkilöstön oppimisen korostaminen kaikissa henkilöstön kehittämistoimissa. Onnistunut koulutus määriteltiin tutkimuksessa koulutuksena, jonka henkilöstö koki merkittäväksi oppimisko- kemukseksi tai muulla tavoin hyödylliseksi työnsä kannalta. Tutkimuksen lähtökohtana toimi teoriapohjainen ”Merkittävät oppimiskokemukset vie- raan kielen henkilöstökoulutuksessa” -malli, jossa yhdistyi aikuiskoulutuksen, vieraan kie- len oppimisen sekä työpaikkaoppimisen kirjallisuus. Kehittääkseen mallia englannin kielen henkilöstökoulutuksen kontekstiin sopivaksi käsillä oleva tutkimus pyrki selvittämään voisiko jo ennestään työpaikkaoppimiseen ja/tai vieraan kielen oppimiseen todetut vaikut- tavat tekijät vaikuttaa myös englannin kielen henkilöstökoulutuksen onnistumiseen. Empiirinen tutkimus toteutettiin eräässä terveydenhuollon palvelualan organisaatiossa. Siihen osallistui yhdeksän työntekijää, jotka olivat osallistuneet keväällä 2014 työnantajansa järjestämään vapaaehtoiseen englannin kielen henkilöstökoulutukseen. Tutkimusaineiston materiaali koottiin henkilökohtaisissa keskusteluissa puolistrukturoiduin teemahaastatte- luin kielikoulutuksen päättymiseen jälkeen. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tekijät, joiden on aikaisemmin todettu vaikuttavan vieraan kielen oppimiseen vaikuttivat myös englannin kielen henkilöstökoulutuksen onnis- tumiseen. Toisaalta tutkimustulokset osoittivat, että työpaikkaoppimiseen ennalta todetut vaikuttavat tekijät poikkesivat englannin kielen henkilöstökoulutuksen onnistumiseen vai- kuttavista tekijöistä. Tuloksissa onnistumiseen vaikuttavina tekijöinä korostuivat työnteki- jän sisäinen motivaatio osallistua koulutukseen, asenne omia oppimismahdollisuuksiaan ja englannin kieltä kohtaan sekä koulutuksen sisältö, koulutusryhmä ja kouluttaja. Tutkimuk- sen tulokset olivat yhdensuuntaisia humanististen oppimisteorioiden kanssa. Globaali englanninkielisen kommunikoinnin kasvutrendi teollisuudessa, kaupassa ja kulttuurin alalla merkitsee erityisesti Suomessa sitä, että englannin kielen henkilöstökoulu- tuksen tarve kasvaa. Tutkimustulokset ja sen pohjalta kehitetty malli toimii apuvälineenä englannin, tai vaihtoehtoisesti muun vieraan kielen, henkilöstökoulutuksen suunnittelussa. Lisäksi mallia voi soveltaa YT-lain mukaisen ”Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoit- teet” -dokumentin pohjana.

Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa tilintarkastajien ja rahastonhoitajien eettisyyttä kyselyhaastattelun keinoin. Lisäksi tavoitteena oli selvittää vastaajien saama eettinen koulutus ja sen vaikutukset heidän eettisyyteensä sekä aikaisempaan tutkimukseen perustuen, mitä eettisiä arvoja vastaajat pitivät tärkeimpinä ammattinsa kannalta. Kyselyyn vastasi yhteensä 75 henkilöä, joista 41 oli tilintarkastajia ja 34 rahastonhoitajia. Tutkimukseen valitut henkilöt edustivat eri organisaatioita kattavan kokonaiskuvan saamiseksi kahdelta toimialalta. Tutkimus on luonteeltaan pääpainoisesti kvantitatiivinen, mutta siitä voidaan löytää myös kvalitatiivisia piirteitä. Vastaukset analysoitiin PASW Statistics 18 -ohjelman avulla. Haastattelujen perusteella löydettiin tutkimusongelmia avaavia tuloksia. Kahden ammattiryhmän eettisessä käyttäytymisessä ei havaittu suurta eroa, mutta rahastonhoitajien voitaisiin sanoa olevan opportunistisempia tilintarkastajiin verrattuina. Toisin sanoen heidän riskinottokykynsä on parempi. Eettisen koulutuksen havaittiin tuottavan eettisempiä vastauksia, jos koulutusta oli saatu paljolti. Aikaisempaan tutkimukseen perustuva arvokysely teki selvän eron poliisien ja rahastonhoitajien ammatin välille. Tilintarkastus sijoittui vastauksissa näiden kahden ammatin välimaastoon. Ammattien väliset arvoerot olivat suurimmillaan tuloksellisuudessa, joka oli rahastonhoitajille tärkeää.

Arvioiden mukaan lähivuosina yli kolmannes maailman ihmisistä käyttää englannin kieltä. Tämä on jo vuosia näkynyt ja tulee myös tulevaisuudessa yhä enemmän näkymään kansainvälisessä liike-elämässä, jossa englantia käytetään lingua francana. Eritoten englannin suullinen taito, kuten julkinen puhuminen ja small talk, näyttelevät suurta roolia tässä kontekstissa. Huomionarvoista on kuitenkin se, että hyvin usein liike-elämän kieli- ja viestintäkoulutuksen opetusmateriaalit epäonnistuvat valmistamaan kansainvälisen liike-elämän toimijoita tosielämän tilanteisiin. Tästä johtuen olen maisterintutkielmassani koonnut opetusmateriaalipaketin, jonka keskiössä on ensinnäkin tulevien liike-elämän toimijoiden kommunikatiivinen kompetenssi englanninkielisen julkisen puhumisen ja small talkin suhteen. Toiseksi, tämän materiaalipaketin lähtökohtana on tehtävälähtöinen kielen oppiminen, sillä se mahdollistaa oppijoiden taitojen kehittymisen juuri niiden työtehtävien osalta, jotka tulevat olemaan keskeisiä heidän tulevalla urallaan. Lisäksi materiaalipaketti ottaa huomioon eritoten julkiseen puhumiseen usein liittyvän ahdistuksen ja pyrkii vahvalla taitoharjoittelulla vähentämään sitä oppijoiden viestinnän parantamiseksi. Itse materiaalipaketti koostuu pääasiallisesti kolmesta moduulista. Jokaisella moduulilla on oma painopisteensä julkisen puhumisen osalta; Moduuli 1 keskittyy informatiiviseen puhumiseen, Moduuli 2 puolestaan nostaa esille vaikuttavan puhumisen kun taas Moduuli 3 esittelee julkista puhumista erityistilanteissa. Näiden julkisen puhumisen tehtävien lisäksi oppijat pääsevät keskustelemaan monista small talk-aiheista sekä aiheista, jotka liittyvät heidän omaan alaansa.

Neuvottelu on erityinen vuorovaikutuksen muoto, jossa sovitetaan yhteen keskenään ristiriitaisia tavoitteita ja näkemyseroja. Taito tunnistaa neuvotteluntarve ja taito neuvotella ovat työelämän keskeisiä menestystekijöitä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on ymmärtää yrittäjien näkemyksiä liikeneuvotteluista ja tuoda esiin heidän liikeneuvottelukokemuksiaan. Tavoitteena on myös kuvata millaista osaamista yrittäjät liittävät liikeneuvotteluihin ja minkä merkityksen vuorovaikutusosaaminen neuvotteluissa saa. Teoreettinen viitekehys muodostuu neuvottelun ja vuorovaikutusosaamisen tutkimuksesta sekä sosiaalisen pääoman merkityksestä yrittäjän menestymiseen. Opinnäytetyön teoreettisessa osiossa pyritään yhdistämään kahden tieteenalan, puheviestintätieteen ja yrittäjyyden tieteellistä keskustelua. Liikeneuvottelun kontekstia lähestytään laadullisella tutkimusotteella, narratiivisen menetelmän keinoin. Tutkimus toteutettiin yrittäjille suunnattuna avoimena verkkokyselynä, ja aineisto koostuu 15 onnistumis- tai epäonnistumistarinasta sekä osaamiskuvauksista. Tutkimus osoitti, että vuorovaikutusosaamisen ulottuvuus on neuvottelutarinoissa vahvasti läsnä. Aineistosta nousseiden keskeisten vuorovaikutusilmiöiden perusteella luotiin viisi tarinatyyppiä, jotka ovat 1) vaikuttamistarinat 2) yhteistyötarinat 3) luottamustarinat 4) suhdetarinat ja 5) valtatarinat. Tarinatyypit kuvaavat niitä vuorovaikutusilmiöitä, jotka ovat yrittäjien liikeneuvotteluissa keskeisellä sijalla. Neuvotteluosaaminen koostuu yrittäjien mielestä asiaosaamisesta, talousosaamisesta ja vuorovaikutusosaamisesta. Tutkimusaineistosta löytyvät vuorovaikutuskompe-tenssin kaikki osa-alueet eli tieto, taito, asenne ja eettisyys. Opinnäytetyö antaa hyvää pohjatietoa liikeneuvotteluun kytkeytyvästä vuorovai-kutusosaamisesta sekä neuvottelutaitojen tarpeesta yrittäjän työssä. Liikeneuvottelun käsite yhdistää tutkimuksen läheisesti työelämän kontekstiin ja taloudelliseen päätöksentekoon liittyvään osaamiseen, mutta aihe kaipaa lisätutkimusta.

The intent of this research was to find out what is the state of Finnish energy policy when reviewing it from the vantage point of biogas as a motor vehicle fuel. It seemed, according to previous research, that Finnish energy policy is lead by an elite and that there was a lack in transparency of energy policy. Therefore, in addition to researching the question of transparency and the possible elite structure, the research questions were: Who are these elites? Why do they exist and what makes others not members of the elite? Within what context do they exist? The question “Who?” will define the elite structure in Finland. “Why?” will tell us why this elite structure exists, thus giving possible solutions to prevent or keep the elite from becoming too strong. “Within what context they exist?” will tell us what are the prerequisites that make it possible for this elite to exist. Within what context do the elites exist? The European Union and the market economy define the framework in which the aforementioned members exist. The EU sets the legislation which defines the political prerequisites and barriers in this area. The market economy sets the financial prerequisites and barriers, but what is profitable and what is not is also related to politics and policies. Policy guides what is profitable and what is not. They are interrelated. This leads to the unified political and economic elite. Who are members of the elite? The power elite of biogas as a motor vehicle fuel consists of the top three ministers and two ministries (Minister and Ministry of Employment and the Economy, Minister and Ministry of Finance and the Prime Minister), the industries which have the biggest effect on the Finnish economy, the interest groups Finnish Energy Industries (ET), the Cabinet, and the political bureaucrats. The level of influence of different actors is related to personal characteristics, education, experience, and knowledge. The actor trying to affect political outcomes has to be strong, educated, and experienced. Experience can also mean being a part of the networks of relevant actors, because becoming a member requires knowing the members of the network. Power is related to the institutional position of the actor or the institution itself. The institution must also be financially strong or be an important institution in society. The more financial resources the actor has to lobby, the more they have influence. The same matters conversely make others not members of the elite. Also, the question about which fuel will be dominant in the future was researched. This was not the intention of this thesis; but, the significance of liquid biofuels arose when doing this research. Liquid biofuels were not directly mentioned in the interviews, but when investigating which fuel the dominant companies produce, and what they have invested in, liquid biofuels were discovered.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. How do central banks communicate, and what are the implications of communication regarding the predictability and uncertainty surrounding monetary policy decisions? This question is examined through communication of two world's leading central banks, the European Central Bank and the US Federal Reserve. This thesis presents in detail two empirical research papers, Andersson's 'Using intraday data to gauge financial market responses to Fed and ECB monetary policy decisions' (2007) and Ehrmann and Fratzscher's 'How should central banks communicate?' (2005). The main findings of Andersson's (2007) paper are an increase in the intraday volatility in bond and stock markets on the day of monetary policy decisions, highly pronounced in the US market. Part of this surge in volatility can be explained by the level of the news and also by the revisions in expected future monetary policy path, but the question about what causes the differences between euro area and the US still remains unsolved. Ehrmann and Fratzscher (2005) find that the ECB and the Federal Reserve differentiate in their communication as Federal Reserve being more individualistic in its communication. From the point of view of the effectiveness of communication, their main finding is that a higher degree of dispersion reduces the predictability of the policy decisions and raises the degree of uncertainty. The empirical part of this thesis partly repeats the work of Ehrmann and Fratzscher (2005) on a different time period, concentrating on the amount of communication, its inclination and the dispersion across committee members. Main findings are that communication overall has increased for both central banks, though this result is subject to the choice of the news service provider used. Another result is that both banks' communication is more inclined towards tightening than neutral statements, and that the dispersion in the communication is at the same level for both central banks. However, compared to Ehrmann and Fratzscher's work, dispersion is not found to have any effect on monetary policy predictability. For future research, it would be interesting to see whether this change has only been temporary and what are its implications to future central bank communication strategies. Miten keskuspankit kommunikoivat ja mitkä ovat viestintästrategioiden seuraukset rahapoliittisten päätösten ennakoitavuudelle? Tämän työn tarkoituksena on tutkia yksittäisten keskuspankin jäsenten antamien lausuntojen avulla keskuspankkien viestintästrategioiden eroja sekä niiden merkitystä rahapolitiikan tehokkuudelle, eli rahapoliittisten päätösten ennakoitavuudelle ja sen välittymiselle sijoitus- ja kulutuspäätöksiin. Vertailuun on valittu kaksi keskuspankkia: Euroopan keskuspankki (myöh. EKP) ja Yhdysvaltojen keskuspankki, Federal Reserve (myöh. Fed). Työssä esitellään kaksi aiempaa empiiristä tutkimusta: Ehrmann & Fratzscher'n työ vuodelta 2005 ('How should central banks communicate?', EKP:n julkaisu 557/2005) sekä Anderssonin työ vuodelta 2007 ('Using intraday data to gauge financial market responses to Fed and ECB monetary policy decisions', EKP:n julkaisu 726/2007). Tutkimuksista saadut tulokset viittaavat siihen, että sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa markkinoiden volatiliteetti kasvaa merkittävästi keskuspankkien rahapoliittisten päätösten yhteydessä vaikka ohjauskorko olisikin ennakoitu täydellisesti (Andersson, 2007). Yhdysvalloissa markkinat reagoivat voimakkaammin muutoksiin tulevan rahapolitiikan linjauksissa kun taas Euroopassa markkinat reagoivat yllätyksiin itse korkopäätöksessä (Andersson, 2007). Tämä piirre on yhteydessä keskuspankkien tehtäviin: EKP:n rahapolitiikan tavoitteena on hintatason vakauden ylläpitäminen kun taas Fedin tehtävänä on hintatason vakauden säilyttämisen lisäksi työllisyyden ja talouden kehityksen tukeminen. Markkinoiden epävarmuutta korkopäätöksiin liittyen selittävät Yhdysvaltojen tapauksessa tulevaan rahapolitiikkaan ja talouden kehitykseen liittyvät muutokset, ja tätä epävarmuutta voidaan vähentää lisäämällä talouden kehitykseen viittaavien lausuntojen laajuutta ja hajontaa (Ehrmann & Fratzscher, 2005). Rahapoliittisiin lausuntoihin liittyvä hajonta sen sijaan huonontaa korkopäätösten ennakoitavuutta ja lisää niihin liittyvää epävarmuutta sekä Euroopan että Yhdysvaltojen keskuspankin tapauksessa (Ehrmann & Fratzscher, 2005). Työn empiirisessä osiossa toistetaan osittain Ehrmann & Fratzscherin (2005) tutkimus ajanjaksolle 2004 - 2008. Tulokset osoittavat, että EKP:n strategia on muuttunut yksilöllisemmäksi ja on näin ollen lähellä Fedin noudattamaa strategiaa. Poiketen Ehrmann & Fratzscherin 2005 tuloksista, tässä työssä tutkitulla ajanjaksolla keskuspankkien jäsenten antamien lausuntojen hajonnan merkitys rahapoliittisten päätösten ennakoitavuuteen on kadonnut, mutta päätösten ennakoitavuus itsessään on parantunut. Tämä viittaa siihen, että markkinat kiinnittävät huomiota keskuspankkien yksittäisten jäsenten antamien lausuntojen lisäksi myös muihin taloudellisen kehityksen indikaattoreihin. Tulevaa tutkimustyötä ajatellen olisi tärkeää selvittää, onko havaittu muutos viestintästrategioissa pysyvä ja mikäli näin on, mitkä ovat sen seuraukset keskuspankkien viestinnälle.

Sähköpostiviestintä ei ole pelkästään tiedonvälitystä, ja etenkin viestiketjuissa kielellinen ohjailu sisältää neuvottelua asioista ja kielellisten ilmausten merkityksistä. Pirjo Alatalo tarkastelee tutkimuksessaan sitä, miten viestien kirjoittajat ohjailevat lukijoiden fyysistä tai verbaalista toimintaa monikansallisen yrityksen englanninkielisessä sisäisessä sähköpostiviestinnässä.Alatalo selvittää, millaisia tilanteenmukaisia direktiivisiä funktioita kielenkäyttäjät ilmaisevat erilaisin kielellisin keinoin sähköpostiviestiketjuissa, toisin sanoen aloitusviesteissä, saman kirjoittajan jatkoviesteissä ja vastaajien kielellisissä reaktioissa eli vastausviesteissä. Alatalo tunnisti sellaisia direktiivisten ilmausten funktioita, joita aikaisemmissa yksittäisten sähköpostiviestien analyysiin keskittyvissä tutkimuksissa ei ole tunnistettu ja kuvattu.Kirjoittajilla ja vastaanottajilla oli omat organisatoriset roolinsa, joiden puitteissa he viestivät keskenään. Tunnistamalla ja kuvaamalla eri direktiiviset funktiot Alatalo analysoi, millaisia vuorovaikutuksellisia rooleja sähköpostiviestintään osallistuville eri osapuolille, niin kirjoittajille kuin vastaanottajille ja viestintään osallistumattomille, rakentui direktiivisessä kielenkäytössä meneillään olevan sähköpostiviestinnän kautta. Eri osapuolten roolit vaihtelivat dynaamisesti sähköpostiviestiketjuissa.Sähköposti viestintävälineenä on tärkeä voimavara monikansallisten yritysten tiedonvälityksessä, mutta myös asioista ja asioiden merkityksistä neuvoteltaessa eri maissa ja eri osastoilla työskentelevien työntekijöiden kesken. This dissertation examines directive language use in English-language cross-border email interaction within a multinational company. Directivity is approached as a social, interactional and linguistic phenomenon in the participants’ sequences of email message initiations and responses. The contextual analysis focuses on 147 emails appearing in different message chains initiated by emails conveying a request for action. The study investigates how directives are realized lexico-grammatically and which contextual functions the diverse manifestations serve in different messages. The study also aims to find out how the interactants’ roles are established, maintained and re-established through different directive realizations, and how different participants are linguistically engaged in the on-going sequences of interactions. A transmethodological approach is used to analyze the email interaction. The linguistic analysis draws from a functional-dialogic approach and the intaractants’ directive behaviour is analyzed through the lens of the grammatical systems of mood and modulation within the interpersonal metafunction. Theoretically, the study aims to test the applicability of and develop two functional networks suggested by previous research. The findings showed that a full variety of congruent and incongruent mood selections were used in realizing directive functions. The two functional networks contributed to identifying, describing, and explaining different contextually nuanced directive functions. The lexico-grammatical realizations conveying the directive functions varied in their functions in different messages and, therefore, it was difficult to pinpoint distinct generalizable tendencies in the use of the mood structures. The in-depth contextual analysis of the nuanced directive functions showed that the identification, description, and interpretation of the different directive functions contributed to positioning the participants interactionally in dynamically shifting roles in the email sequences of initiations and responses. In sum, the functional-dialogic framework used in analyzing directive functions and examining role assignment and role positioning has introduced a new and challenging angle to analyzing naturally occurring email interaction in the business domain.

This study draws together a number of popular issues: images, intercultural communication and Japan. In particular, Japan has been a popular topic for at least the last three decades. The Japanese Economical Miracle awoke a real boom in the Western literature at the end of 1970s, and in the 1980s the Miracle became a fashionable topic in the Western world. Because of this a great amount of studies, books and articles is available for those who want to learn about this nation. The aim of this study is to examine “images of Japan and the Japanese in the Western world” on the basis of the literature targeted at Western audiences during the big boom. Mari Suvanto selvittää väitöstutkimuksessaan populaarikirjallisuuden, lähinnä erilaisten opaskirjojen välittämää stereotyppistä kuvaa Japanista ja japanilaisista länsimaalaisille. Suvanto on tutkinut sekä perinteisiä matkaoppaita ja esitteitä että erityisesti liikemiehille suunnattuja oppaita japanilaisesta liiketapakulttuurista ja yritysmaailmasta. Suvanto pohtii tutkimuksessaan, millaisia kuvia (image) Japanista ja japanilaisista on luotu länsimaalaisille suunnatussa populaarikirjallisuudessa 1980- ja 1990- luvuilla. Hän on etsinyt materiaalista niitä kuvauksia, representaatioita, jotka toimivat rakennusaineina länsimaalaisten luodessa mielikuvaansa Japanista ja japanilaisista. Varsinaiset mielikuvat luodaan hyödyntäen tätä rakennusmateriaalia sekä aikaisempaa tietoa, kokemuksia, tunteita jne. Suvanto kuvaa Japania vastakohtien maaksi, josta syntynyt kuva on ajaton. Japani-kuva, kuvaukset eksoottisesta, erilaisesta ja vaikeasti ymmärrettävästä maasta ovat säilyneet ja toistuneet vuosisatojen ajan. Tämän päivän kuva Japanista on yhdistelmä, jossa teknologinen ja moderni yhteiskunta elää harmoniassa vanhojen traditioiden kanssa. Modernin yhteiskunnan symboleita ovat luotijuna, neonvalot, pilvenpiirtäjät, elektroniikka, vilkkaat kadut, jotka täyttyvät kiireisistä, tummiin pukeutuneista japanilaisista liikemiehistä. Vanhaa, traditionaalista yhteiskuntaa edustavat geishat tai kimonopukuiset naiset, temppelit, kirsikankukat, Fuji-vuori, teeseremoniat ja sumopainijat. Yksi lähdemateriaalissa käytetyimmistä uuden ja vanhan kohtaamisen kuvista on luotijuna ohittamassa Fuji-vuorta, toteaa Suvanto. Japania voisi myös jakaa naisten ja miesten maailmaan. Naisten maailma edustaa traditioita. Naiset kuvataan traditionaalisten symbolien kanssa ja japanilaisesta naisesta kerrotaan yhä samoin adjektiivein kuin 500 vuotta sitten. Japanilainen mies taas edustaa teknologista ja modernia Japania. Hän on tummiin pukeutunut liikemies, jonka tehtävänä on ollut valloittaa maailman markkinat ja ylläpitää Japanin mainetta korkean teknologian maana. Länsimaalaisia kuitenkin varoitetaan siitä, että japanilaisen liikemiehen nykyaikaisen ja länsimaalaisen ulkomuodon takaa voi löytyä vanhan ajan samurai. Kuva yllätyksellisestä ja myös epäluotettavasta japanilaisesta on elänyt pitkään, huomasi Suvanto tutkimuksessaan. Erityisesti liikemaailmalle suunnatun kirjallisuuden tarjoama kuva japanilaisista miehistä on "saraariman": He näyttävät samanlaisilta tummissa puvuissaan, he työskentelevät suurissa yrityksissä koko elinikänsä, he tekevät pitkiä työpäiviä ja matkustavat pitkät työmatkat ruuhkaisissa junissa, he ovat ahkeria, he työskentelevät ryhmissä ja ovat innokkaita oppimaan uutta, heidän yrityskulttuurinsa perustuu senioriitti -järjestelmään, heidän yrityksensä on ensisijaisesti yhteisö, suurperhe, joka huolehtii heistä, he ovat lojaaleja ryhmälleen, he valmistavat korkealaatuisia ja kalliita tuotteita vientiin, luettelee Suvanto tyypillisiä mielikuvia. Länsimaalaisille liikemiehille heidän japanilaiset kollegansa kuvataan Suvannon mukaan samoissa opaskirjoissa seuraavasti: He ovat käytökseltään hyvin muodollisia ja ystävällisiä, heidän kanssaan on hyvin vaikea kommunikoida, ei ainoastaan siksi, että he puhuvat huonosti vieraita kieliä, vaan siksi, että heidän kulttuurinsa on niin erilainen, heillä on tiukka protokolla ja he arvostavat täsmällisyyttä, he ovat harmoniaa kunnioittavia ihmisiä, jotka pyrkivät säilyttämään tämän harmonian välttämällä negatiivisten asioiden ilmaisemista ja kasvojen menettämistä, he ovat ihmisiä, jotka eivät puhu liikaa eivätkä asioiden oikeilla nimillä - kaikkea ei tarvitse sanoa, kuulijan on ymmärrettävä asioita myös ilman sanoja, he ovat rauhallisia ja hiljaisia ihmisiä, jotka eivät mielellään keskustele tuntemattomien kanssa.

Päivi Vaahterikko-Mejía selvittää väitöstutkimuksessaan, millainen kuva latinalais-amerikkalaisilla neuvottelijoilla on kolumbialaisista ja suomalaisista neuvottelijoista, ja minkälaisia kulttuurieroja suomalaisten ja latinalais-amerikkalaisten välisessä kommunikaatiossa esiintyy. --Neuvottelijoiden kansallinen kulttuuri vaikuttaa heidän käytökseensä, neuvotteluihin, heidän havaintoihinsa ja odotuksiinsa kauppasuhteissa. Nämä tekijät taas vaikuttavat kauppasuhteen syntymiseen, kehittymiseen ja itse kauppaan, Vaahterikko-Mejía toteaa.Vaahterikko-Mejían mukaan Suomi-Kolumbia kaupassa on neuvottelijoiden välisiä kulttuurieroista johtuvia viestinnällisiä epäselvyyksiä. Suomalaiset ja kolumbialaiset eivät tunne toisiaan kovin hyvin, ja heillä on erilainen ”mielenkieli” eli he näkevät asiat erilaisista näkökulmista. ”Suomi on hyvin tekninen kulttuuri, latinalaisamerikkalaiset ovat humaanimpia”, totesi eräs Vaahterikko-Mejían haastateltavista. Vaahterikko-Mejía haastettateli tutkimustaan varten 11 Suomi-Kolumbia kaupassa toimivaa latinalaisamerikkalaista yritysjohtajaa Bogotassa vuosina 1997-1999.