Search

Research on corporate decline and turnarounds as well as the strategic use of history have so far remained two separate research fields. We integrate these two fields with a thought experiment, proposing ways in which strategists can work with, and through time in managing and turning around declines. Our thought experiment involves two very different types of analogies: a textual one from Philip K. Dick’s science fiction novels, on the one hand, and a visual one from Einsteinian relativity science, on the other hand. Inspired and informed by these different conceptualizations of the past and time, we develop four forms of backward strategizing to successfully manage a struggling corporation on the brink of environmental collapse. The strategic options, presuming that managers are historically conscious agents embedded in time, direct corporations to go back in history, in actual terms, or in a fictional or mythological one – and thus to initiate a past-related rebirth. By offering a more nuanced and complex understanding of temporality and history, our perspective urges scholars to further unpack historical dimensions in managerial cognition of time.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Olen käsitellyt pro gradu- työssäni energiakriisiä Suomessa. Lähestymistapani on ollut se, että olen tutkinut aihetta suomalaisessa julkisuudessa esiintyneiden reaktioiden kautta. Tämän takia päälähdemateriaaleinani ovat olleet energiakriisin aikana syksyn 1973- ja alkuvuoden 1974 aikana julkisuudessa julkaistut materiaalit. Kronologisen kuvan energiakriisin etenemisestä muodostaakseni olen lukenut tarkasti läpi tuon ajankohdan Helsingin Sanomien numerot. Lähdemateriaalina olen käyttänyt myös Yleisradion arkiston VHS -nauhoja ja lisäksi olen haastatellut neljää tuon ajan keskeistä vaikuttajaa eli vuorineuvos Jaakko Ihamuotilaa, joka oli tuohon aikaan Valmetin johdossa ja vuodesta 1979 Nesteen johdossa, Pekka Tarjannetta joka toimi tuolloin liikenneministerinä, emeritusprofessori Pentti Malaskaa, joka on ollut mukana monessa energia-alalla ja Ralf Fribergiä, joka toimi tuolloin kansanedustajana. Nämä vaikuttajat olen valinnut tietoisesti eri yhteiskunnallisilta tasoilta, joihin olen jakanut tarkasteluni. Näinä tasoina olen käyttänyt poliittista tasoa, teollisuus- ja elinkeinoelämää, asiantuntijatasoa sekä paikallis- ja kansalaistasoa. Olen tarkastellut pro gradussani sekä lähitulevaisuuden, että kaukaisemman tulevaisuuden kokemuksia, jotka ovat välittyneet tuon ajan julkisuuden kautta. Paikallis- ja kansalaistason tarkastelua varten olen käyttänyt lähdemateriaaleina paikallislehtiä, joista tärkeimpänä Valkeakosken Sanomia. Poliittisen tason tarkastelua varten olen taas tutustunut valtiopäiväpöytäkirjoihin. Taustan rakentamiseksi aiheelleni olen käyttänyt apunani myös aiheesta aiemmin tehtyjä tieteellisiä tutkimuksia, kuten esimerkiksi Erkki Tuomiojan sivulaudaturtyötä valtio-opin saralta. Johtopäätöksissäni olen päätynyt siihen, että energiakriisi aiheutti Suomessa monimuotoisia vaikutuksia. Välittömästi energiakriisin aikana talvella 1973-74 tulevaisuus nähtiin yleisesti synkkänä, mutta kun selvisi, että kriisi olikin pääasiassa hintakriisi, niin tunnelma rauhoittui. Teollisuuden alalla energiakriisi aiheutti myös positiivisia vaikutuksia, kun esimerkiksi metalliteollisuudessa kysyntä kasvoi, kun Neuvostoliittoon jouduttiin toimittamaan enemmän tavaraa kohonneen öljyn hinnan kattamiseksi. Eli loppujen lopuksi energiakriisi ei ollutkaan niin yksioikoisen paha asia nimenomaan Suomen kannalta.