Search

Your search keyword '"lainsäädäntöprosessi"' showing total 10 results
Start Over Descriptor "lainsäädäntöprosessi"
10 results on '"lainsäädäntöprosessi"'

1. Maanhankintalaki ja ruotsinkielisten ja kaksikielisten kuntien asutustoiminnan linjat 1945–1946

Author

Riku Kauhanen

Subjects
siirtoväki, kaksikielisyys, lainsäädäntöprosessi, kriisit, sodanjälkeinen aika, asutustoiminta, History (General) and history of Europe, History (General), D1-2009
Abstract

Jatkosodan jälkeen vuonna 1945 säädettyyn maanhankintalakiin kuului kielipykälä, joka rajoitti suomenkielisen siirtoväen asutustoimintaa ruotsin- ja kaksikielisissä kunnissa. Pykälä ja sen merkitys nousivat 1945–1946 merkittävän keskustelun alaisiksi, etenkin pääministeri J .K. Paasikiven taistellessa pykälän puolesta. Artikkelissa käydään läpi kielipykälän syntyyn johtanutta keskustelua, pykälän perusteella laadittuja sijoitussuunnitelmia ja kielipykälän muita vaiheita. Artikkeli perustuu vähän käytettyihin J. K. Paasikiven ja maatalousministeriön asutusasiainosaston arkistojen asiakirjoihin. Tarkemmassa tutkimuksessa useat asiaan vaikuttaneet tahot osoittautuvat huomattavasti moniulotteisemmiksi ja ongelmia ennakoivimmiksi kuin on uskottu. Kielipykälä ja sen perusteella tehdyt sijoitussuunnitelmat olivat jo omana aikanaan hyvin tulkinnanvaraisia, mikä johti pitkään kiistelyyn ja konkreettiseen asutustoiminnan hidastumiseen. Tämä vaihe on huonosti tunnettu osa sodan jälkeistä asutustoimintaa, mikä on johtanut historiantutkijoita useisiin väärintulkintoihin. Keskeistä oli tulkinta epäselvän pykälän sanamuodon merkityksestä ja tätä seurannut kiistely siitä, saisiko kuntiin sijoittaa suomenkielistä siirtoväkeä 2 % vai 4 % puitteissa. Samalla kiisteltiin myös siitä, koskiko kielipykälä vain suurempia tilamuotoja vai myös pienempiä. Käytännössä kielipykälän ankarin, toteutunut versio esti yli 10 000 suomenkielisen evakon asuttamisen maanhankintalain nojalla. Maanhankintalain kanssa samaan aikaan suunniteltu maankäyttölaki osoittaa, että asutusviranomaiset pitivät maanhankintalakia selvästi poikkeuslakina asutuslainsäädännössä, eivät sen jatkumona, ja osasivat ennakoida tulevaisuutta yllättävän hyvin. Tämän lainsäädännön yhteydessä ruotsinkieliset yrittivät laajentaa asutustoimintaa rajoittavan kielipykälän myös muuhun asutuslainsäädäntöön.

Published
2021
Full Text
View/download PDF

2. Julkisuuslain puutteet ja miksei niitä korjata

Author

Koski, Aleksi

Subjects
lainsäädäntöprosessi, tietosuoja, lainsäädäntö, uudistaminen, päätöksenteko, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta, asiakirjajulkisuus, julkinen hallinto, viranomaiset, salassapitovelvollisuus, julkisuus
Abstract

Oikeusministeriö tiedotti helmikuussa, että uusi työryhmä aloittaa julkisuuslain “ajantasaistamisen”. Uudistaminen onkin tärkeää, mutta on syytä epäillä, että tulevat lakimuutokset eivät ole riittävän laajoja sekä toteutuvat hyvin hitaasti. nonPeerReviewed

Published
2021

4. Prosessin kehittämisen rooli julkisen hallinnon IT-hankkeessa : näkökulmana lainsäädäntöprosessi

Author

Patrikainen, Jaana

Subjects
lainsäädäntöprosessi, business process redesign, sähköinen julkinen hallinto, regulatory requirements management, eAdministration, liiketoimintaprosessien uudistaminen, legislative process, lainsäädännön vaatimusten hallinta
Abstract

Tutkielmassa tarkastelen prosessin kehittämistä lainsäädäntöprosessin ja julkisen hallinnon tietotekniikan (IT:n) uudistamisen näkökulmista. Tutkielmassa yhdistyvät toimintaprosessien kehittämisen ja sähköisen julkisen hallinnon tieteellisen tutkimisen näkökulmat. Tarkastelen lainsäädäntöprosessin kehittämistä osana julkisen hallinnon arkkitehtuurikehyksen mukaista toiminta-arkkitehtuuria. Tutkielma on kirjallisuuskatsaus lainsäädäntöprosessin ja sen tietojärjestelmätuen kehittämiseen liittyvään tietojärjestelmätieteen tutkimukseen. Esitän tutkielmassa tuloksia myös liiketaloustieteen ja oikeusinformatiikan ja -lingvistiikan tutkimuksista. Pyrin hyödyntämään aihepiiriin liittyvää laadullista ja määrällistä tieteellistä tutkimusta. Tutkielman lähtökohtana on aiempi hollantilaisen lainsäädäntöprosessin tutkimus, jossa hyödynnettiin toimintaprosessin kehittämismenetelmiä. Kartoitan tutkielmassa myös ajankohtaisia käytännön näkökulmia lainsäädäntöprosessin tietojärjestelmätuen kehittämiseen. Tutkielman tavoitteena on vastata siihen, miten lainsäädäntöprosessin kehittäminen kytkeytyy julkisen hallinnon arkkitehtuurikehykseen ja tietoteknisten palvelujen kehittämiseen. Arkkitehtuurikehyksen periaatteellinen taso ohjaa lainsäädäntöprosessin kehittämistä osana toiminta-arkkitehtuurin näkökulmaa. Käsitteellisen ja loogisen tason kuvaaminen luo perustan lainsäädäntöprosessin ja sen tietoteknisten palveluiden ja liittymärajapintojen kehittämiselle. Lainsäädäntöprosessin menettelyjä määräävä lainsäädäntö on tärkeässä roolissa, kun parannetaan lainsääntöprosessin kehittämisen edellytyksiä ja mahdollisuuksia. Tutkielman lopputuloksena totean, että lainsäädäntöprosessia määräävien lainsäädännön vaatimusten hallinnalla voidaan lisätä kehittämisen joustavuutta ja ketteryyttä. This paper examines the business process redesign from the legislative process and public administration information technology (IT) reform perspectives. This thesis combines examination of the business process research and the scientific aspects of public eAdministration development. The thesis focuses on the development of the legislative process as a part of the business architecture domain in accordance with the Finnish Public Administration Enterprise Architecture Framework. The thesis is a literature review on the Information Systems Science research concerning the legislative process and its information technology services development. There are also research findings in Business Economics and Legal Informatics and Linguistics presented in this study. The thesis aims to take advantage of results on both the qualitative and quantitative scientific research. The thesis is based on the previous scientific research of the Dutch legislative process, where business process management methods were utilized. This thesis identifies also current practical aspects of the legislative process on the development of information technology enabled services. The thesis aims to answer the question of how the legislative process development is linked to the Finnish Public Administration Enterprise Architecture Framework and information technology services development. The contextual level of architecture framework guides the development of the legislative process as a part of the viewpoint of the business architecture. Describing the conceptual and logical levels creates the basis for the development of the legislative process and its information technology services and interfaces. The legislation, which is regulating the legislative process, plays an important role in improving preconditions and opportunities for the legislative process re-engineering. The study result indicates that flexibility and agility in the development can be increased by the regulatory requirements management.

Published
2015

5. Lex Nokia. Sähköisen viestinnän tietosuojalain valmistelu hallinnan näkökulmasta

Author

Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Poliittinen historia., Räsänen, Pekka, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Poliittinen historia., and Räsänen, Pekka

Abstract

Tutkin poliittisen historian pro gradu -työssäni vuonna 2009 säädetyn Lex Nokiana tunnetun sähköisen viestinnän tietosuojalain ja eräiden siihen liittyvien lakien valmistelua hallinnan analyysin kautta. Historiallisena kontekstina tutkielmassani on useiden tutkijoiden raportoima viimeisen parinkymmenen vuoden aikana tapahtunut politiikan katoaminen vallan käytöstä ja sen korvautuminen valmentajavaltiolla. Valmentajavaltiossa päätökset pyritään tekemään ilman ideologisia painotuksia perustellen ne taloudellisina välttämättömyyksinä. Pyrin selvittämään, olivatko valmentajavaltion hallinnan strategiat läpäisseet lainsäädäntökoneiston niin tehokkaasti, että Lex Nokia perusteltiin epäpoliittisella rationalisoinnilla ilman ideologisia painotuksia. Olin kiinnostunut tutkielmassani myös lain valmisteluasiakirjojen hallituksen esityksen ja eduskunnan vastauksen hallinnan tapojen mahdollisista eroista. Tutkielmani alkuperäislähteinä toimivat Lex Nokian valmisteluasiakirjat Hallituksen esitys 48/2008 vp ja Eduskunnan vastaus 3/2009 vp. Tarkastelin aineistoani hallinnan näkökulman kautta. Hallinnan näkökulma on yhteiskuntatieteellinen tutkimussuuntaus, johon on vaikuttanut ranskalaisen filosofin Michel Foucault’n ajattelun perintö. Hallinnan analyysissä hallinnan tapoja voidaan analysoida tutkimalla puhetapoja, käsitteitä ja tiedon tuottamisen tapoja. Minua kiinnostikin erityisesti lain valmistelussa ilmenneet uusliberaalin paradigman mukaiset hallinnan tavat, joita pyrin erittelemään aineistostani analysoimalla tiedon tuottamisen strategioita ja käsitteitä. Valmentajavaltion hallinnan eetos oli ilmeinen Lex Nokian valmistelussa. Lakia perusteltiin yritysten eduilla, kilpailukyvyn säilyttämisellä ja välttämättömyytenä. Jonkin verran lakia myös kritisoitiin eduskunnan vastauksessa toteamalla sen lähtevän yritysten tarpeista. Lakia moitittiin myös suoraan käyttökelvottomaksi. Kritiikissäkin muistettiin kuitenkin usein mainita yrityksillä olevan oikeus omaisuuteensa. Johtopäätöksi, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.

Published
2013

6. Lainsäädännön verkostot – riskeihin liittyvän tieteellisen tiedon hyödyntämisen rakenteelliset edellytykset elintarvikesektorin lainsäädäntöprosessissa

Author

Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Yleinen valtio-oppi, hallinnon ja organisaatioiden tutkimus., Salmela, Satu, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Yleinen valtio-oppi, hallinnon ja organisaatioiden tutkimus., and Salmela, Satu

Abstract

Elintarvikelainsäädäntö edellyttää tieteeseen perustuvaa riskiperustaisuutta lainsäädäntöprosessissa. Tieteellisen tiedon tulee asetuksen (EY) N:o 178/2002 mukaan olla keskeisellä sijalla elintarvikelainsäädännön laatimisessa. Suomessa elintarvikelainsäädännön valmisteluun osallistuu huomattava joukko eri toimijoita, jotka edustavat niin elintarvikeketjun eri vaiheita ”pellolta pöytään” kuin eri toimijatahojen edustajia tutkimuksesta kuluttajiin. Jotta tieteellistä tietoa voitaisiin hyödyntää lainsäädäntöprosessissa, tulee sen tavoittaa lainsäädäntöä valmisteleva ministeriö. Useista toimijoista muodostuvan verkoston rakenne voi niin edesauttaa kuin toisaalta vaikeuttaakin tiedon siirtymistä sen tuottajalta – tutkimuksen tekijältä, riskinarvioitsijalta tai tietoa muutoin omaavalta taholta – sen hyödyntäjälle, ministeriölle. Jotta tietoa voitaisiin hyödyntää, tulee verkoston mahdollistaa interaktio eri toimijoiden välillä. Toisaalta lainsäädäntöprosessissa tapahtuvan interaktion eri muodot voivat luoda erilaisia edellytyksiä eri toimijoiden välille. Tässä tutkimuksessa lainsäädäntöprosessin verkoston rakenteen luomia edellytyksiä tieteellisen tiedon hyödyntämiselle elintarvikelainsäädännön valmistelussa tarkasteltiin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla. Tarkastelu kohdistui vuosina 2006–2011 käynnissä olleisiin lainsäädäntöön liittyviin hankkeisiin – lainsäädännön valmisteluun liittyvään lausuntomenettelyyn sekä erilaisten toimielinten jäsenyyksiin. Analyysissä tarkasteltiin niin verkoston rakennetta, eri tapahtumatyyppien vaikutusta verkoston luomien kommunikaatiomahdollisuuksien muodostumisessa kuin verkoston rakenteen luomia edellytyksiä tieteellisen tiedon välittymiselle toimijoiden välillä. Elintarvikesektorin lainsäädäntöprosessin verkoston tarkastelussa keskeisimpiä toimijatahoja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla ovat ministeriöt ja valtion tutkimusta ja/tai riskinarviointeja tekevät keskusviranomaiset, mutta myös muut toimijatahot, ku, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.

Published
2012

7. Tekijänoikeuslaki eduskunnan käsittelyssä : digitaalisten oikeuksien hallinnan teknologiat päätöksenteon kohteena

Author

Maanselkä, Asmo

Subjects
Eduskunta, lainsäädäntöprosessi, DRM, politisoituminen, politiikka, tekijänoikeuslaki, ristiriidat
Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan digitaalisten oikeuksien hallinnan teknologioita eduskunnan päätöksenteon kohteena. Tutkimusongelmina selvitän ensiksi kuluttajan ja tuottajan intressejä digitaalisten oikeuksien hallinnan teknologioilla (engl. digital rights management, DRM) suojattuun aineistoon. Toisena tutkimusongelmana selvitän miten ja mitkä kuluttajien ja tuottajien intressit politisoituvat kansanedustajien argumentaatiossa, sekä kolmanneksi tarkastelen miten kansanedustajat politikoivat, toimivat poliittisesti säätäessään tekijänoikeuslain. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen aineistona ovat tieteelliset artikkelit, toisen ja kolmannen tutkimuskysymyksen aineistona ovat tekijänoikeuslakikäsittelyn kolme puheaineistoa. Tutkielma osoittaa tuottajan ja kuluttajan intressien eriytyvän hinnoittelun, kontrollin, yksityisyyden ja riippuvuuden välillä. Kontrollin, riippuvuuden ja hinnoittelun ongelmat politisoituivat kansanedustajien argumentaatiossa. Eduskuntakäsittelyn aikana kansanedustajat politikoivat kansallisella liikkumavaralla, intressiryhmillä sekä ajalla. Kansanedustajien heikko käsityskyky teknologisista asioista, asiantuntijavallan korostuminen sekä tietämättömyys lainsäädännön kansallisesta liikkumavarasta saavat eduskunnan jättämään kuluttajan ja tuottajan välisen intressiristiriidan tasapainottamisen markkinoiden tehtäväksi. Tutkielma osoitti puutteita eduskunnan toiminnassa. Eduskunnan tulisi kehittää teknologian arviointitoimintaa, osallistaa intressiryhmät keskusteluun lainsäädännöstä sekä lisätä tietoisuutta lainsäädännön kansallisesta liikkumavarasta.

Published
2007

8. Asiantuntijalausunto perustuslakivaliokunnalle

Author

Antola, Esko, Nieminen, Liisa, Ojanen, Tuomas, Laakso, Seppo, Mäenpää, Olli, Viljanen, Veli-Pekka, Antola, Esko, Nieminen, Liisa, Ojanen, Tuomas, Laakso, Seppo, Mäenpää, Olli, and Viljanen, Veli-Pekka

Abstract

E 20/2002 vp, Valtioneuvoston selvitys avoimesta koordinaatiosta (Lähde: PeV 2002 vp, ptk 29-41 ja ptk 42-63)

Published
2009

Catalog

Books, media, physical & digital resources
See catalog results