Search

Tässä laadullisessa tapaustutkimuksessa on kartoitettu kokkolalaisten huoltajien kouluvalintoja ohjaavia arvoja sekä kuvailtu näiden huoltajien näkemyksiä peruskoulun tärkeimmästä tehtävästä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selittää ja kuvata tätä kouluvalintaan liittyvää ilmiötä kokkolalaisten huoltajien näkökulmasta mahdollisimman kattavasti. Aineistosta etsittiin vastauksia siihen, minkälaiset arvot ohjaavat huoltajia lasten kouluvalinnoissa ja ilmeneekö valintoja ohjaavilla arvoilla yhteneväisyyksiä huoltajien koulutustaustaan sekä millaisia tavoitteita huoltajat kuvaavat peruskoulun tärkeimmiksi tehtäviksi ja tuleeko esille edellä mainittuihin arvoihin tai koulutustaustaan liittyviä painotuksia. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kirjoituspyynnöllä ja se käsittää kaikkiaan 72 kirjallista vastausta. Tutkimukseen osallistuneet ovat kokkolalaisia peruskoululaisten (1–6 lk.) huoltajia, jotka ovat hakeneet lapselleen/lapsilleen painotettua perusopetuspaikkaa. Ei-korkeakoulutettujen huoltajien osuus osallistujista oli 24 % kun taas korkeakoulutettujen huoltajien osuus oli 76 %. Tutkimuksessa arvojen käsitteellistämiseen käytetään professori Shalom H. Schwartzin arvoteoriamallia, johon sisältyy kymmenen ylikulttuurisesti tunnistettua perusarvoa: itseohjautuvuus, hyväntahtoisuus, suoriutuminen, valta, hedonismi, universalismi, perinteet, turvallisuus, virikkeisyys ja yhdenmukaisuus. Tutkimusaineisto analysointiin käyttämällä sekä teorialähtöistä että aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Huoltajien kouluvalinnan taustalla voidaan aineiston perusteella nähdä vaikutusta kaikista Schwartzin arvoteorian perusarvoista, universalismi pois lukien. Aineiston analyysin perusteella koulutustaustalla ja huoltajien nimeämillä arvoilla ei ollut yhteneväisyyksiä. Huoltajat nimesivät peruskoululle kymmenen erilaista tehtävää: tietojen ja taitojen opettaminen, lasten ajattelun kehittäminen, lasten kehityksen tukeminen, lasten oppimisen edistäminen, opetuksen yksilöllinen järjestäminen, jatko-opintoihin valmistaminen, uuden opettaminen, lasten kasvattaminen yhteistyössä kotien kanssa, ekososialisaatio ja työelämävalmiuden opettaminen. Lasten kehityksen tukemista, uuden opettamista, oppimisen edistämistä sekä kodin kanssa yhteistyössä kasvattamista painottivat kertomuksissaan korkeakoulutetut huoltajat. Kasvatustehtävää ei mainittu ei-korkeakoulutettujen ryhmässä lainkaan. Ei-korkeakoulutetut painottivat kertomuksissaan työelämävalmiuksia, jatko-opintoja sekä yksilöllistä opetusta. Arvoista ainoastaan hedonismi ja valta jäivät nimeämättä peruskoulun tärkeintä tehtävää käsittelevissä kertomuksissa.

Koulutuskysymysten ymmärtäminen edellyttää yhteiskuntatieteellistä ymmärrystä, kun koulutus kytkeytyy yhä tiiviimmin talouteen, elinkeino- ja työvoimapolitiikkaan sekä väestöjen ja osaamisen hallintaan. Kasvatus- ja koulutussosiologinen tutkimus on Suomessa vahvistunut 1980-luvulta lähtien merkittävästi. Kasvatussosiologiselle ymmärrykselle on tilausta, joskin koulutuspolitiikkaa tehdään paljolti tutkimustuloksista piittaamatta, mikä sekin on sosiologisesti kiinnostava ja yhteiskuntatieteellistä analyysia kaipaava asia! Sosiologisen koulutustutkimuksen vahvistuminen näkyy hyvin kotimaisten tieteellisten konferenssien esitelmätarjonnassa. Suomessa järjestetään vuosittain useita tieteellisiä konferensseja, joissa kasvatustieteen, historian, politiikantutkimuksen ja yhteiskuntatieteen kentillä työskentelevät tutkijat kokoontuvat esittelemään meneillään olevia tutkimuksia ja uusia tuloksia. Suomen kasvatustieteellisen seuran vuodesta 1979 alkaen järjestämille Kasvatustieteen päiville osallistuu vuosittain viitisensataa tutkijaa ja alan tutkimuksesta kiinnostunutta. Suomalaisen sosiologian klassikon Edvard Westermarckin oppilaiden vuonna 1940 perustaman Westermarck-seuran Sosiologipäivät kokoavat samoin viitisensataa osallistujaa vuosittain. Vetämämme kasvatussosiologian ja koulutuspolitiikan työryhmä kokoontuu sekä Kasvatustieteen päivillä että Sosiologipäivillä, joissa kummassakin pidetään10–20 esitelmää. Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura ATS on vuodesta 1989 alkaen järjestänyt joka toinen vuosi vastaavan tapahtuman, Aikuiskasvatuksen tutkijatapaamisen, jonka monissa esitelmissä aikuiskasvatusta ja -koulutusta tarkastellaan niin koulutuspolitiikan tutkimuksen kuin sosiologiankin näkökulmasta. Nyttemmin myös Ammatillisen koulutuksen tutkimusseura, OTTU ry, on ottanut järjestääkseen vuosittain AMK- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät. Kasvatustieteen päivien yhteydessä kokoontuu kasvatussosiologian SIG-ryhmä keskustelemaan kasvatussosiologisen tutkimuksen ja koulutuksen ajankohtaisista kysymyksistä sekä pohtimaan alan tutkimuksen ja julkaisutoiminnan edistämistä. Ajatus kasvatussosiologian vuosikirjasta syntyi kasvatussosiologian SIG-ryhmässä vuonna 2013. Joka toinen vuosi ilmestyvä vuosikirja tarjoaa julkaisufoorumin muun muassa niille tutkijoille, jotka haluavat työstää konferenssipaperinsa tieteelliseksi artikkeliksi. Kirjoituskutsu lähtee myös muille alan tutkijoille, jotta tieteellisesti korkeatasoinen kirja voidaan kulloinkin koota jonkin kokoavan teeman ympärille. Ensimmäisen vuosikirjan teema, koulutuksen tasa-arvo, on kasvatussosiologian ja koulutuspolitiikan ydinaluetta, mutta juuri nyt myös erityisen ajankohtainen. Vuosikirja käy läpi normaalin referee-menettelyn. Vuosikirjan julkaisemiselle saadusta tuesta kiitämme Suomen kasvatustieteellistä seuraa, Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitosta ja opettajankoulutuslaitosta sekä Turun yliopiston kasvatustieteiden laitosta. Kiitämme erityisesti myös kirjoittajia ja toi-vomme nyt käsillä olevan ensimmäisen kasvatussosiologian vuosikirjan innostavan tutkijoita tarjoamaan artikkeleita seuraaviin vuosikirjoihin. Vuosikirjan toimittajat Heikki Silvennoinen, Mira Kalalahti ja Janne Varjo Helsingissä ja Turussa perjantaina 30. syyskuuta 2016