Search

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tapaustutkimuksessaan tutkija kuvaa pääkaupunkiseutulaisen "kruisailuklubin" sisäistä dynamiikkaa ja kulttuurisia piirteitä. Tutkija kysyy, miksi rauhan aikana hyvinvointi-Suomessa nuoret miehet liittyvät yhteisöihin ja kulttuureihin, joissa toimintamuoto on kuolemalla leikittely, ilman legitiimin kilpailun mahdollistamaa palkintojärjestelmää. Samalla tutkimus tarkastelee etnografian keinoin korttelirallia ja suomalaisten nuorten viikonloppuliikenteessä tapahtuvaa kaahailua. "Kruisailuklubin" nuorten miesten toiminta keskittyy vanhojen autojen rakenteluun, ajeluun ja niillä kiihdyttelyyn kaupungin kaduilla. Etäisyyksillä eri kaupunkien tai kaupunginosien välillä matkan laittaminen muodostuu kaahailuksi, joka pitää sisällään keskinäistä kilpailua ja auton nopeudella mahtailua. Agraarikulttuurissa ja yhä varhaisessa kaupunkikulttuurissa nuorten miesten väliseen hierarkisoitumiseen ja konfliktinratkaisuun kuului fyysisillä voimilla kilvoittelu (Haavio-Mannila 1958, Helanko 1953). Vuosituhannen vaihteessa, teknologisoituneessa kilpailuyhteiskunnassa, autolla suoritettavat rohkeuskokeet ja nopeustestit ovat syrjäyttäneet tutkimuksen nuorten fyysiset voimainkoitokset. Nuorten autoilukerhot ja korttelirallit pitävät sisällään oman palkintojärjestehnänsä. Maineikkuus, niin hyvä kuin huonokin maine, edistää nuorten miesten suosiota autoiluryhmissä liikkuvien nuorten naisten keskuudessa. Nuorten primaariryhmässä kriteerit, joita legitiimi yhteiskunta ei tunnusta keskeisiksi menestystä tuottaviksi kriteereiksi, ovat arvossaan. Rohkeus, alkoholin sietokyky, auton rakentelutaito ja ajotaito takaavat mahdollisuuden identifioitua kulttuuriin, joka siirtyy yhä uusille ikäluokille kerrottujen ja jäljiteltyjen autoilutarinoiden, legendojen, muodossa. Suomalaisessa kaahailussa ja korttelirallissa välähtävät muinainen kylänkierto, ralliunelmat ajotaidonnäytteineen ja valoisan kesäyön sekä humalan ylistys. Autoharrastusta ja nuorten miesten välistä kilpailua autoilla esiintyy kaikissa autoistuneissa kulttuureissa. Kuitenkin moottoriurheilussa menestyneessä maassa, Suomessa, ajokortin saaminen merkitsee auto-orientoituneille pojille myös vihkiytymistä legitiimiin ajoharjoitteluun ja kaahailuun. Nuoret miehet seuraavat rallikilpailuja ja ihailevat voittajia, sankareita moottoriurheilussa. Sosiaalinen jäljittely purkautuu muiden harrastusten puuttuessa kuvitteelliseksi ralliharrastukseksi yleisillä teillä. Suomalaiseen kansalliskirjallisuuteen kirjoitettu työn eetos (Linna 1968, 1969), jota Kortteinen yhä korostaa teoksissaan (1982, 1992), heijastuu asioiden loppuun asti viemisenä, kovana yrittämisenä ja irrationaalina terveydestä piittaamattomuutena liikennekäyttäytymiseen. Hyvinä työmiehinä tunnetut nuoret miehet siirtävät työn eetoksen viikonloppuisin liikenteeseen. Kun alkoholi ja autoilu kuuluvat yhteen nuorten viikonloppuliikenteessä, moni kuljettajien välinen kilpailu perustuu alkoholin rohkaiseman kuljettajan tahtoon osoittaa ylivertainen ajotaito. Vaikenemisen ja puhumattomuuden kulttuurissa (Aki Kaurismäki 1986, 1990, 1996) verbaalia puolustautumista konfliktitilanteessa ei kyetä hallitsemaan; toiminta korvaa puheen. Tutkimus liittyy teoreettisesti autojen ja moottoripyörien merkityksiä (Stella 1994, Sato 1991, Lamvik 1996, Sernhede 1998) ja nuorten toimintaa (Haavio-Mannila 1958, Ylikangas 1976, Willis 1977, Campbell 1984) tarkastelevaan kulttuurintutkimuksen perinteeseen. Ensimmäinen kuva Petra Nylund, Vasabladet. Muu kuvitus koostuu tutkimuksen nuorten ottamista kuvista. Nuoret eivät halua nimiään julkistettavan.