Search

Kokemuksellisen oppimisen muodot, kuten draamalähtöinen oppiminen, tarjoavat lähtökohtia yleisten työelämätaitojen kehittämiseen yliopistoissa. Draama voi myös avata opiskelijoille uusia näkökulmia teoreettiseen tietoon ja jopa omaan minuuteen.

John Deweyn kokemusfilosofia / Kai Alhanen. Helsinki : Gaudeamus, 2013.

Toinen tapa käydä koulua : kokemuksen, kielen ja tiedon suhde oppimisessa / toimittaneet Tiina Nikkola, Matti Rautiainen & Pekka Räihä. Tampere : Vastapaino, 2013.

Arja Pakkalan väitöstutkimus käsittelee työyhteisövalmentajan kehittymistä aikuiskasvattajaksi pitkäaikaisessa työyhteisövalmennuksessa. Tällöin hahmottui pedagogisen koulutuksen kautta aikuiskasvattajaksi tulemiselle vaihtoehtoinen, kokemuksellista oppimista esiintuova työyhteisövalmentajan kehityspolku. – Tämä kirjoitus on Arja Pakkalan lectio præcursoria Tampereen yliopistossa 20.6.2011. Hänen väitöstutkimuksensa on Osallistavaksi työyhteisövalmentajaksi kehittyminen : tapaustutkimus henkilöstönkehittäjän kasvattajuuden löytymisestä (Tampereen yliopisto 2011).

Viimeisten vuosikymmenien aikana on ongelmaperustainen oppiminen PBL nähty pedagogisena strategiana työelämän ja koulutuksen välisessä yhteistyössä ja työelämää palvelevassa koulutuksessa. Tämän artikkelin tavoitteena on tarkastella opetussuunnitelmayhteistyöhön osallistuneiden henkilöiden välisen yhteistyön luonnetta ja tuottaa uutta tietoa PBL-opetussuunnitelmatyön tarpeisiin.

Kinesteettinen, liikkeeseen ja ruumiinkokemuksiin perustuva työnohjauksen menetelmä perustuu siihen, että kaikki kokemuksemme varastoituvat ruumiin muistiin. Artikkeli kuvaa, millaisia kokemuksia kirjoittaja sai kinesteettisestä työnohjauksesta, johon osallistui psykiatriassa ja työterveydessä työskenteleviä lääkäreitä. On vaikea pitää itseään hyvänä, jos ei pidä itseään hyvänä. (Meri)

Ongelmista oppimisen iloa : ongelmaperustaisen pedagogiikan kokeiluja ja kehittämistä, Esa Poikela & Sari Poikela (toim.), Tampere (2005)

Tarinallisuus on loogisen ajattelun rinnalla toinen keskeinen tapa jäsentää kokemusta. Kun toiminnalliset menetelmät perustuvat siihen, että kokemukseen varastoituneesta aineistosta rakennetaan kertomus eri tekniikoin, voidaan puhua myös kokemuksellisista tai tarinallisista menetelmistä. Toiminnallisissa tai tarinallisissa menetelmissä pyritään tarinan avulla luomaan yhteys omaan emotionaaliseen kokemukseen, sisäiseen tarinaan.

Kokemusoppiminen (Experiencial Learning) on omaksunut aikuisen ihmisen persoonallisuuden kehityksen hahmottavan käsitteistön humanistiselta psykologialta. Vaikka Abraham Maslowin humanistinen psykologia eroaa Carl Jungin analyyttisestä psykologiasta, niitä yhdistää artikkelin kannalta keskeinen perusolettamus. Kumpikin kehittelee yksilön kehityksen kannalta ratkaisevan, sisäisen kokemuksen käsitettä. Tämän kokemuksen perusteluna on teoria ihmisen biologisesta olemuksesta Eroistaan huolimatta kumpikin teoria edustaa romantiikan traditiota, joka näkee luonnon ihmisen identiteetin ja yksilöllisyyden lähteenä. Tässä artikkelissa tarkastelen, miten mainitut teoreetikot johtivat ja perustelivat kokemuskäsitteensä. Kahden psykologin, Abraham Maslowin ja Carl Jungin, teorioihin sisältyy useita yhteisiä perusolettamuksia. Kumpikin asettaa tehtäväkseen ratkaista yksilöksi ja persoonaksi tulemisen ongelman. Ratkaiseva käsite on sisäinen kokemus. Aikuiskasvatuksen näkökulmasta oleellista on se, että juuri humanistinen psykologia on perustellut kokemusperäisen oppimisen käsitystä.

Artikkelissa käsitellään sitä, miten David Kolb perustelee teoksessaan Experiential Learning kokemusoppimisen malliaan, mitä hän esittää John Deweyn siitä sanoneen, sekä verrataan tätä esitystä Dewey-tutkijoiden tulkintaan kokemuksen ja reflektiivisen ajattelun luonteesta Deweyn filosofiassa.

Nykyaikaisessa konsultaatiossa, työnohjauksessa ja työn kehittämisessä on yhä enemmän pantu painoa luoville, intuitiivisuutta korostaville työmenetelmille ja ryhmäprosessin tietoiselle hyväksikäytölle. Oikein ja tehokkaasti käytettyinä nämä menetelmät tuottavat intensiivistä kokemuksellista oppimista sekä lisäävät roolien ja ryhmädynamiikan ymmärtämistä. – Artikkelissa kerrotaan konsultaatiossa, työnohjauksessa ja työn kehittämisessä käytetyistä luovista, intuitiivisuutta korostavista työmenetelmistä ja ryhmäprosessin tietoisesta käytöstä.

Artikkelissa kuvataan humanistisen psykologian kehitystä ja keskeisiä aatteita sekä aikuiskasvatuksessa suosittua ns. kokemuksellista oppimista niihin perustuvana menetelmänä. Humanistisessa psykologiassa korostetaan yksilön henkistä kasvua, hänen minänsä (self) kehittymistä ja ”itsensä toteuttamista”, joita kokemuksellisen oppimisen nähdään edistävän. Osittain samanlaisiin, reflektiivisten prosessien merkitystä tähdentäviin kokemuksellisen oppimisen menetelmiin on toisaalta päädytty myös konstruktivistisen oppimiskäsityksen pohjalta. Tällöin ko. menetelmien ei kuitenkaan katsota ”sinänsä” edistävän mitään erityistä tavoitetta: kulloinkin omaksutut tavoitteet ja menetelmien käyttötavat säätelevät oppimisprosessin muotoutumista., The article describes the development and central tenets of humanistic psychology, and “experiential leaming” as a method derived from these tenets and used mainly in the field of adult education. The method has been associated with an emphasis on personal growth and the development of the individual’s self. Partly similar methods of experiential learning, stressing the importance of reflective processes, have also been developed on the basis of constructivistic views of learning. In this case, however, the methods are independent of the commitments of humanistic psychology: the goals of the leaming/teaching process have to be constructed, too, and the process is steered by these goals.

Artikkeli on tutkimus oppimisen filosofiasta. Siinä esitetään vain muutamia väitteitä itse oppimisesta mutta yritetään löytää sen suhde inhimilliseen olemiseen. Suurimman osan ajasta ihmiset oppivat, sillä he eivät elä sopusoinnussa ympäristönsä kanssa. Juuri tämä saa aikaan ongelmatilanteen, josta oppimisprosessi alkaa., The article is an exploration into the philosophy of learning. It makes few claims for learning itself but seeks to locate it in relationship to human existence. All people leam, much of the time, for it is a part of the nature of the human condition, which is of not being in harmony with the surrounding environment. It is this that creates the questioning situation which is at the start of the process of human learning.

Tässä kirjoituksessa pyritään osoittamaan Suomen elektroniikkateollisuuden innovaatioita koskevan tutkimuksen ja taloustieteellisen teknologisia muutoksia koskevan kirjallisuuden avulla, kuinka huomattava merkitys käytännön kokemuksesta oppimisella on teknologisten järjestelmien toiminnassa ja kehittämisessä.

This paper is an analysis of different forms of! earning in their social context. The forms of learning emerged from a research project into the ways that adults learn and the subsequent analysis endeavours to locate the types of learning within the wider social context. It is a tentative movement in the direction of a sociology of learning. There is not really sufficient space during this presentation to argue for a definition of learning and so one is suggested here: that learning is the transformation of experience into knowledge, skills and attitudes. The first part of the paper briefly describes the research project itself and its findings; thereafter there are three parts which discuss the three main forms of learning; finally, there is a brief concluding discussion., peer-reviewed