Search

Tutkittu tieto luo vakaan pohjan organisaatioiden, työelämän ja yhteiskunnan kehittämiselle. Tutkittua tietoa arvostetaan (Tiedebarometri, 2022), ja kiinnostus sen hyödyntämiseen on suurta (Rantala ym., 2022). Arvostus ja kiinnostus tutkittua tietoa kohtaan ei kuitenkaan aina muutu toiminnaksi: esimerkiksi yhteistyö yliopistojen ja yritysten välillä on viime aikoina vähentynyt (Koski ym., 2021). Tarkastelemme artikkelissamme tutkitun tiedon hyödyntämisen mahdollisuuksia ja toisaalta esteitä erityisesti viestinnän, vuorovaikutuksen ja yhteisöjen kannalta. Käsittelemme tutkitun tiedon hyödyntämisen esteitä kuudesta näkökulmasta, jotka ovat 1) tiedon määrä, 2) tiedon avoimuus ja löydettävyys, 3) tieteen kieli, 4) tutkimusaiheiden relevanssi, 5) eri toimijoiden osaaminen sekä 6) tutkitun tiedon arvostus. Esitämme tämän jälkeen ratkaisuja ja konkreettisia neuvoja tutkitun tiedon hyödyntämisen lisäämiseksi. Sidomme ratkaisut neljään tutkitun tiedon elinkaaren vaiheeseen, jotka ovat 1) tiedon tuottaminen, 2) tiedon levittäminen, 3) tiedon soveltaminen ja 4) tiedon juurruttaminen. Väitämme, että tutkittu tieto herää henkiin ja löytää vaikuttavuutensa vuorovaikutuksessa. Toivomme, että artikkelimme vahvistaa ymmärrystä ja uskoa tieteen soveltamisen merkityksestä ja mahdollisuuksista työelämässä sekä laajemminkin yhteiskunnassa., The research knowledge creates a solid foundation for the development of organisations, working life, and society. Research knowledge is valued (Tiedebarometri, 2022), and there is a great interest in utilising it (Rantala et al., 2022). Appreciation and interest in research knowledge, however, does not always translate into action: for example, cooperation between universities and companies has decreased recently (Koski et al., 2021). In our article, we examine the facilitators and barriers of utilising research knowledge, especially in terms of communication, interaction, and communities. We discuss the barriers to the utilisation of research knowledge from six perspectives, which are 1) the amount of information, 2) openness and discoverability of information, 3) language of science, 4) relevance of the research topics, 5) competence of different actors, and 6) appreciation of the research knowledge. After that, we present solutions and concrete guidelines to increase the utilisation of research knowledge. We tie the solutions to four phases of the life cycle of research knowledge, which are 1) creating knowledge, 2) disseminating knowledge, 3) applying knowledge, and 4) embedding knowledge. We argue that research knowledge comes to life and finds its impact in social interaction. We hope that our article strengthens the understanding and trust in the significance and possibilities of applying science in working life and in society more generally.

Kiristyvä kilpailu luo painetta yrityksen johdolle kehittää liiketoimintaa oikeaan sekä tehokkaampaan suuntaan. Asiakkaiden kysynnän muutokset sekä tarpeet muuttavat myös toimialoja ja ohjaavat yrityksien kehitystä. Reaaliaikainen tieto, sen seurattavuus sekä jäljitettävyys, ovat valtavasti lisääntynyt ja niiden avulla saadaankin usein luotua kilpailuetua. Etenkin valmistavan teollisuuden yritysten toimitusketjun eri osa-alueiden prosessien jäljitettävyys auttaa yritystä monessa asiassa kuten toimituksien laadunhallinnassa. Tämän diplomityön tarkoituksena oli selvittää Sinebrychoffin lähtevien tuotteiden skannausdatan hyödyntämisen mahdollisuudet. Tavoitteena oli myös tarkastella lastausprosessin tehokkuuden sekä luotettavuuden vaikutusta nykytilaa ja skannausprosessia verrattuna. Lisäksi tutkimustulosten sekä analyysien pohjalta luotiin kehitysehdotuksia lastausprosessiin sekä skannausdatan hyödyntämiseen liittyen. Tutkimuksen tukena käytettiin paljon erilaisia lähdemateriaaleja. Lähdemateriaalit koostuivat pääosin artikkeleista sekä alan kirjallisuudesta. Tutkimuksen ongelmaa lähestyttiin lähdemateriaalien avulla sekä toteutettujen palaverin niin sisäisesti Sinebrychoffin henkilöstön kuin eri sidosryhmien kanssa. Sinebrychoffin lastausprosessin nykytila-analyysiä hyödyntäen, pyrittiin löytämään parhaat mahdolliset ratkaisut kehityksiä varten. Tutkimuksen analyyseistä saatujen tulosten pohjalta huomattiin ensinnäkin se, että lähtevien tuotteiden kolliosoitelappujen skannaaminen soveltuu parhaiten 3PL:n runkokuormiin, sillä niissä olevien yhdisteltävien lavojen määrä on vähäinen. Tällöin varmistutaan paremmin siitä, että skannausprosessin luotettavuus säilyy korkealla tasolla. Eniten haasteita skannaaminen tulee aiheuttamaan suorajakelun kuormiin, sillä niissä kuljettajat tekevät asiakaskohtaisia lava- tai dollynippuja jolloin kolliosoitelappu saattaa jäädä skannaamatta. Skannausdatan hyödyntämisen käyttömahdollisuuksia olisi rajaton määrä, mikäli kustannuksia ei tarvitsisi ottaa huomioon. Kus-tannustehokkuuden näkökulmasta skannausdatan hyödyntämisen mahdollisuudet painottuvat ulkoisten prosessien osalta runkokuormien lähtöajan tiedon saamiseen kuormaa vastaanotta-vaan terminaaliin. Sisäisten prosessien tehokkuuden kannalta skannausdatalla on joitakin käyttökohteita. Kuorman skannaamisen jälkeen, lastausputken vapauttaminen, kuorman lavojen ja dollyjen uloskirjaaminen sekä tietenkin varmistus siitä, että kaikki tuotteet lähtevät oikean kuljetusyksikön mukaan. Tulevaisuudessa, panimoalan muuttuessa yhä ketterämmäksi, lähtevien tuotteiden skannaa-misella on yhä merkityksellisempi vaikutus lähtölogistiikan toimintaan. Skannausdata tulee ottamaan merkittävämpää roolia toimituksien reaaliaikaisuudessa, jolloin skannausdataa pystyttäisiin mahdollisesti tuottamaan niin asiakkaille kuin muille sidosryhmille kuten hyllytysoperaattoreille järkevästi ja kustannustehokkaasti. The intensifying competition creates pressure on the company’s management to develop the business in the right and efficient direction. Changes in customer demand and needs also change industries and guide the development of companies. Real-time information, its monitoring and traceability, have increased enormously, and with their help, a competitive advantage can often be created. In particular, the traceability of the processes in the various parts of the supply chain of companies in the manufacturing industry helps the company in many matters, such as quality control of deliveries. The purpose of this thesis was to find out the possibilities of utilizing the scanning data of Sinebrychoff's outbound deliveries. The goal was also to examine the effect of the efficiency and reliability of the loading process compared to the current state and the scanning process. In addition, based on research results and analyses, development proposals were created regarding the loading process and the utilization of scanning data. A lot of different source materials were used to support this research. The source materials mainly consisted of articles and literature in the field. The problem of the research was approached with the help of source materials and conducted meeting both internally with Sinebrychoff's personnel and with various stakeholders. The meeting was carried out using the brainstorming method, using auxiliary questions to support the meeting. Utilizing the current state analysis of Sinebrychoff's loading process, efforts were made to find the best possible solutions for development. Based on the results obtained from the analysis of the study, it was first noticed that scanning the parcel address labels of outbound deliveries is the best suited for 3PL shipments, be-cause the number of pallets that can be combined in them is quite small. In this case, it is better ensured that the reliability of the scanning process remains at a high level. Scanning will cause the most challenges for direct distribution shipments, because in them the drivers make customer-specific pallet or dollies, so the package address label may not be scanned by the driver. There would be an unlimited number of possibilities for utilizing scanning data, if costs did not have to be considered. From the point of view of cost-effectiveness, the possibilities of utilizing scanning data are focused on getting information about the departure time of line haul to the terminal receiving the shipment. In terms of the efficiency of internal processes, scanning data has some uses. After scanning the shipment, releasing the loading area, checking out the pallets and dollies of the shipment, and of course making sure that all the products leave according to the correct transport unit. In the future, as the brewing industry becomes more and more agile, the scanning of out-bound deliveries will have an increasingly significant impact on the operation of outbound logistics. Scanning data will play a more significant role in real-time deliveries. In this case it would be possible to produce scanning data for both customers and other stakeholders such as shelving operators in a reasonable and cost-effective manner.

The effective implementation of positive behaviour intervention and support (PBIS) requires both organisational and professional change. This means that the whole community including all educators and children commit to shared principles, practices, and structures to create a safe and supportive social climate. In this article, we investigate the initial implementation of the Finnish PBIS ProVaka in eighteen early childhood education and care (ECEC) centres. Our inductive qualitative analysis of longitudinal progress diary data focuses on roles, responsibilities and communication among the ECEC communities. The results show that successful ProVaka development is a matter of successfully expanding the actor network and shared responsibility. The challenges of implementation are related to 1) an equal knowledge base, 2) sufficient concretisation of ProVaka, 3) a balance between theoretically valid and culturally adapted implementation, 4) regulation of motivation and enthusiasm, 5) the constant need for change and stances towards it and 6) the clashes of everyday life realities and implementation. This actor- and communication-focused inductive qualitative study offers new insight into the initial implementation phase of PBIS in Nordic ECEC and can inform the implementation and development of other evidence-based methods in special education. peerReviewed

Kouluyhteisöt joutuvat yhä useammin ratkaisemaan tilanteita, joista ei ole aikaisempaa kokemusta. Tämä edellyttää oppivaa toimintakulttuuria, joka tukee henkilöstön kehittymistä, yhteistyötä ja toimintatapojen uudelleenarviointia, professori Mirja Tarnanen Jyväskylän yliopistosta kirjoittaa. nonPeerReviewed

Companies are increasingly interested in environmental sustainability. Regulation, external pressure, business benefits, and internal motivation are the key drivers for green manufacturing. Sustainability reporting requirements will be tightened in the following years. Companies must measure their environmental performance to meet the new requirements, but performance measurement is also needed from a development perspective. There are several frameworks for sustainability reporting, but GRI is the most used. Based on the framework, environmental sustainability can be divided into seven categories: materials, energy, water and effluents, biodiversity, emissions, waste, and supplier environmental assessment. The maturity stage of green manufacturing also affects the measurement needs. This study aims to form an understanding of environmental sustainability performance measurement in the metal industry and find out how it can be utilized when developing manufacturing processes. In addition, an environmental sustainability dashboard is designed for the case company, and environmental sustainability performance measures for mast manufacturing are defined. This research was conducted mostly as a mixed method case study, but there are also features of multiple-case study since the benchmarked case companies’ and competitors’ environmental sustainability were studied. The data was gathered from interviews and secondary data sources. Internal interviews were held, and internal documentation was analyzed to form an understanding of the current practices in the case company. The benchmarked case companies’ and competitors’ sustainability reports were analyzed, and benchmark interviews were held to understand environmental sustainability performance measurement practices in the metal industry. In addition, a metal waste following period was arranged, and observations were done from the metal waste generation. The data was gathered from the existing dashboard and Excel sheets to develop the dashboard for the case company. The theory was developed abductively since the collected qualitative data were categorized based on literature and the findings were compared to previous research. The findings show that it is common practice to measure environmental sustainability performance rather comprehensively in the metal industry. The regulation sets the minimum requirements for performance measurement, but the companies have additional performance measures that enable them to monitor goals. It is noticed that companies’ environmental sustainability strategies and goals affect performance measures. The companies measure environmental sustainability performance because of certificates and ratings too. There are a lot of similarities in the performance measurement in the companies, but there are also some differences because the ambition of goals differs between companies. The companies measure energy, emissions, and waste rather comprehensively. In addition, they measure water usage and some aspects of material usage. However, biodiversity-related performance measures are missing from the companies’ performance measurement systems. The findings show that environmental sustainability performance measurement is utilized when developing green manufacturing. Performance measurement is essential to understand the current state, notice and quantify development possibilities, and analyze the outcomes of improvements. In the future, environmental sustainability could be studied in other operations than manufacturing. It is especially worth studying environmental sustainability performance measurement in product design because product design significantly affects the product's environmental impact during its life cycle.

Työssä tarkasteltiin tapaustutkimuksen muodossa sopimusvalmistuksen kohdeyritystä, joka tähtää lähivuosina liikevaihdolliseen kasvuun, mutta ei halua, että sen toimitusten laatu, oikeaaikaisuus tai kannattavuus kärsii. Yrityksen tilaus-toimitusprosessi on järjestäytynyt hyvin asiakkuuskohtaiseksi aina läpi koko prosessin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mitä kehitysehdotuksia voitaisiin antaa yrityksen tuotannonsuunnitteluun ja -ohjaukseen. Tutkimus aloitettiin perehtymällä kirjallisuuskatsauksen muodossa tuotantostrategiaan, tuotantomuotoihin painottuen kohdeyrityksen käyttämiin MTO ja MTS malleihin, tuotannonsuunnittelu ja -ohjaus järjestelmään, sopimusvalmistukseen sekä toiminnanohjausjärjestelmä ERP:iin. Tutkimuksen empiirinen osuus aloitettiin selvittämällä, kuinka konsernin neljä eri tehdasta tällä hetkellä tekee tuotannonsuunnitteluaan. Nykytila-analyysi toteutettiin suorittamalla yrityksen tuotantopäälliköille haastattelututkimus, jossa selvitettiin kuinka he toteuttavat tuotannonsuunnitteluaan omien asiakkuuksiensa kohdalla. Nykytilan selvitykseen hyödynnettiin haastattelututkimuksen kautta saatuun laadulliseen tietoon myös havainnointia sekä tietojärjestelmistä (ERP ja PowerBI) saatua dataa. Nykytila-analyysissä selvisi, että konsernin tehtaiden välillä on eroja niin vastuujaoissa kuin tavoissa tehdä tuotannon- tai kapasiteettisuunnittelua. Selvää oli, että kaikille tehtaille haastatteluiden nojalla haasteena oli Supply Chain Managereiden määrittämät vaiheistusajat tuotannon valmistumiselle. Määritellyt tunnit eivät pidä todellisuudessa paikkaansa, joten yrityksen on vaikea tehdä datalähtöistä karkeasuunnittelua toiminnanohjausjärjestelmässä. Haasteeksi koettiin myös se, että tietojärjestelmien kyvykkyyksistä ei tiedetty riittävästi, jotta sitä pystyttäisiin hyödyntämään tuotannonohjaukseen tai kapasiteettisuunnitteluun. Muutoksenhallinta erityisesti revisioinnin kohdalla sekä pullonkaulaksi tunnistettu tuotantodokumentaation tuottaminen olivat tuotannon läpimenoa hidastavia haasteita. Saatavilla olevan datan perusteella yritys ei tällä hetkellä hyödynnä eräkoko-optimointia valmistuksessaan, vaan valmistaa suuren osan tuotteistaan MTO periaatteella. Kehitysehdotusten muodostamiseen hyödynnettiin nykytila-analyysin lisäksi kirjallisuuskasauksen teoriaa. Kehitysehdotuksiksi saatiin työaikojen korjaaminen vastaamaan totuudenmukaista tilannetta, hyödyntämällä tarvittaessa työntutkimusta. Pullonkaulaksi muodostuneen tuotantodokumentaation kehittäminen, karkeasuunnittelun siirtäminen ERP järjestelmään, yhtenevät ja selkeät kapasiteettisuunnittelun toimintatavat, selkeytys muutostenhallinnan osa-alueisiin sekä vaikutuksiin, eräkoko-optimoinnin ja MTS valmistuksen mahdollisuuksien tutkiminen sekä näiden kaikkien muutosten kautta tietojärjestelmien parempi hyödyntäminen osana päätöksentekoa. Mikäli ERP järjestelmän dataa ei ensin korjata, ei sitä pystytä myöskään hyödyntämään päätöksenteossa. The research observes in a form of a case study a contract manufacturing company which aims in future years for the growth in their turnover, but doesn’t want that the quality, timeliness or profitability suffers. Company’s delivery process is organized to be customer specific throughout the whole process. The purpose of the research was to clarify what development proposals could be made to company’s production planning and control. The research began with familiarization of literature review in form of production strategy, different manufacturing strategies emphasizing MTO and MTS models, which are used by the company in question, production planning and control system, contract manufacturing and enterprise resource planning system ERP. Empirical part of the research began by finding out, how the four different factories of the corporation are currently planning their production. The current state analysis was executed in form of interview research to the production manager to find out how each of them is planning their production with their own customer base. The current state analysis utilized the qualitative information obtained from interview research, as well as observations and data from the information systems (ERP & PowerBI). The analysis revealed that there are differences between the factories both in terms of responsibilities and ways of planning either production or capacity. It was clear that based on the interviews the challenge for every factory is that the Supply Chain Managers are determining the hours it takes for production the manufacture the product. The defined hours are not in line with the reality and therefor it is difficult for the company to do datadriven master production scheduling in the enterprise resource planning system. Another perceived challenge was that not enough is known about the capabilities of information system for it to be utilized for either production planning or capacity planning. Change management, especially in form of revisions and production documentation, which was identified as a bottleneck, were perceived as a challenge that had negative impact on production lead times. Based on the available data, the company currently doesn’t use batch size optimization in its manufacturing, as it manufactures large portion of its product according to MTO principle. In addition to the current state analysis, the literature review was used to form the development proposals. Suggestions for development included correcting the working hours to reflect the accurate situation, using work-study if necessary. Development of production documentation from the bottleneck position, transferring master production planning to the ERP system, consistent and clear operating methods of capacity planning, clarification of the aspects of change management, research into the possibilities of batch size optimization and MTS manufacturing, and through all these changes company can improve the utilization of its information systems as part of decision making. If the ERP systems data is not corrected first, it cannot be used for decision making process.

Laaja-alaisesti ymmärretty kuntoutus kohdistuu sellaisiin fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja kognitiivisiin tekijöihin, joiden nähdään rajoittavan yksilöiden toimintakykyä. Kuntoutuksen kehittämiseen kohdistuu monista syistä sellaisia odotuksia, joita nykyisen kuntoutuksen tutkimuksen valtavirta ei täysimittaisesti tue. Tämä tutkimus keskittyy lähinnä terapeuttisten palvelujen vaikutusten tutkimiseen yhdellä toimivalla alalla (esimerkiksi fyysinen tai psyykkinen) ja usein vain yhdellä toimintarajoituksella (esimerkiksi tasapaino tai kävely). Tässä artikkelissa korostetaan tarvetta monialaiseen tieteidenväliseen tutkimukseen, koska myös kuntoutuksen tulisi olla monialaista ja moniammatillista toimintaa, joka pystyy ottamaan huomioon kuntoutujien yksilölliset tarpeet ja tarkastelemaan toimintakykyä monitahoisena biopsykofyysisenä kokonaisuutena. Kuntoutustutkimukselle ja sen kehittämiselle on lisääntyvä tarve, sillä kuntoutuksen tarve on nopeasti kasvamassa jo yksin demografisten muutosten vaikutuksesta. Jotta kuntoutukseen käytettävien resurssien kasvu ei vaaranna kuntoutuksen ja yleisemmin terveydenhoitojärjestelmän kantokykyä ja heikennä sen laatua, on ryhdytty korostamaan tarvetta kehittää toimivia etä- ja virtuaalikuntoutusmenetelmiä, joiden ohella pyritään edistämään ns. omakuntoutusta. Nämä uudet menetelmät ja niiden käyttöön liittyvä kuntoutusammattilaisten koulutustarve edellyttää kuntoutuksen tutkimuksellisen pohjan vahvistamista. Etä- ja virtuaalikuntoutuksen vaikuttavuus edellyttää kuntoutujien vahvaa motivaatiota ja sitoutumista omaan kuntoutusprosessiinsa. Tutkimuksen perusteella kuntoutujien on tällöin tärkeätä nähdä, että kuntoutus tukee vahvasti heidän ihmisarvonsa ja autonomisuutensa säilyttämistä, jotka ovat avaimia merkityksellisen elämän kokemukselle. Kuntoutuksen keskiössä on tällöin oltava yksilöllisenä ihmisenä kohdatuksi tuleminen, itsenäisyyden ja vapauden mahdollistuminen, tavalliseen elämään osallistuminen sekä tulevaisuuden toivon ja uskon herääminen ja ylläpysyminen. Tällaisen ihmisarvoinen kuntoutumisen toteutuminen vaatii onnistuakseen laaja-alaista ja monitahoista toimintaa: tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa, monitieteistä, monialaista, moniammatillista toimintaa sekä moniasiantuntijuutta, yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Ihmisarvoisen kuntouksen varmistamiseksi tarvitaan kuntouksen koulutuksen jatkuvaa uudistamista ja tulevaisuuden osaamisen varmistamista. nonPeerReviewed

Keskustat ovat kaupungin kasvot ja kivijalat kiinteistöjen käyntikortteja. Mitä mahdollisuuksia me luomme keskustassa toimimiselle, olemiselle ja asumiselle, on paljolti riippuvainen kiinteistöistä ja liiketilanomistajista, ja heidän kehittämisen tahtotilastaan. Kaupunkikeskustat elävät suurta murrosta. Myös kiinteistöjen ja liiketilojen omistajien kannattaa olla hereillä muutoksessa ja valmiita muuttamaan omaa ajatteluaan ja kulttuuriaan, jotta keskustat säilyisivät elinvoimaisina. 'Kivijalan parempi saavutettavuus Dikkaa-mallilla' tarjoaa oivalluksia ja käytännöllisiä ehdotuksia, miten kiinteistöjen ja liiketilojen omistajat sekä toimitilavälittäjät voivat esimerkiksi digitalisaation keinoin ja erilaisin älykkäin ratkaisuin vauhdittaa kivijalan saavutettavuutta ja sen myötä parantaa kaupungin keskustan elinvoimaa. Mallin pilottikohteena on ollut Lahden kaupungin ydinkeskusta, mutta mallin ehdotuksia ja vinkkejä voi hyödyntää kivijalan saavutettavuuden parantamiseen myös muualla. Dikkaa-malli on suunnattu kiinteistöjen omistajille, liiketilojen omistajille, toimitilavälittäjille. Välillisesti se palvelee myös erilaisia tilojen käyttäjiä, sekä tarjoaa esimerkiksi kaupunkien sijoittumismarkkinoille näkökulmia keskustan kivijalkatilojen mahdollisuuksiin. Dikkaa-malli on kehitetty Digitaalisuus keskustan kivijalkaliiketilojen tulevaisuuden elinvoiman määrittäjänä korona-ajan jälkeen -hankkeessa, jota ovat toteuttaneet LUT-yliopisto, LAB-ammattikorkeakoulu ja Lahti City ry. Hankkeessa on hyödynnetty erilaisia digitaalisia ratkaisujen kysynnän ja tarjonnan kohtauttamiseen ja sitä kautta pyritty nopeuttamaan tyhjien kivijalkaliiketilojen uudelleen käyttöönottoa. Hanketta on toteutettu osana Euroopan unionin Covid-19 pandemian johdosta rahoittamia toimia (React EU). Publishers version

Strategia ohjaa organisaation toimintaa ja tehtyjä valintoja matkalla kohti asetettua visiotavoitetta. Hyvä strategia antaa vastauksia siihen, miten organisaatio voi muuttuvassa toimintaympäristössään menestyä ja kehittyä. Se myös tuottaa tietoa siitä, onko organisaatiolla käytettävissään menestymiseen tarvittava osaaminen. Hyväkään strategia ei toimi ilman johtamista eikä ihmisten aktiivista osallistumista. Strategian kehittäminen ja sen vieminen käytäntöön edellyttää organisaatiolta henkilöstön osallistamista sekä toimivaa vuorovaikutusta. Tämän tutkimuksen lähtökohtana oli toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjän strategiakauden 2022–2025 yhden keskeisen, strategisen tavoitteen kehittämistyön tutkiminen. Strategisena tavoitteena oli määrittää organisaation pedagogiset ja toiminnalliset valinnat ja kehittämisen työskentelytapana oli valitun kehittämisryhmän toteuttama yhteiskehittäminen. Lisäksi haluttiin, tässä rajatussa strategisen kehittämistyön esiselvitysvaiheessa, kartoittaa koko organisaation opetus- ja ohjaushenkilöstön kokemuksia pedagogisista menetelmistä sekä tietämystä organisaation pedagogisen prosessin vaiheista ja käsitteistä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui strategian ja sen johtamisen sekä pedagogiikan ja sen johtamisen yleisistä teorioista. Erityisesti tarkasteltiin ihmisten johtamisen näkökulmaa. Teoriaosuutta täydennettiin kokeilukulttuurin, innovaatioiden ja ihmisten oivallusten hyödyntämisen tarkastelulla. Lisäksi teoriaosuuteen sisällytettiin pedagogisia malleja ja opetusmenetelmiä selventävä osuus. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa tutkimusmenetelminä käytettiin tutkijan toteuttamaa strategian kehittämisryhmätyöskentelyn osallistuvaa havainnointia sekä organisaation opetus- ja ohjaushenkilöstölle suunnattua kyselytutkimusta. Tapaustutkimus oli monimenetelmäinen, koska se tuotti sekä laadullisesti että määrällisesti käsiteltävää aineistoa. Kehittämisryhmätyöskentelyn tuottama, laadullinen aineisto perustui tutkijan omaan havainnointiin, koska hän itse työskenteli, tutkimuksen aikana, ryhmän vetäjänä. Kyselytutkimuksen avoimet kysymykset litteroitiin, teemoiteltiin ja muutettiin tunnistettujen teemojen perusteella määrälliseksi aineistoksi, jota voitiin tarkastella graafisesti ja tilastollisin menetelmin. Kyselyn monivalinta- ja arvoasteikkokysymykset tuottivat suoraan määrällistä aineistoa. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että asiantuntevien ja aktiivisten henkilöiden osallistaminen strategiseen kehittämistyöhön on tärkeää. Tämä ei yksinään riitä, vaan työskentelyä tulee johtaa suunnitelmallisesti, jotta se etenee ja sille asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Yhdessä kehittäminen eli yhteiskehittämisen menetelmä soveltui strategiseen kehittämistyöhön erittäin hyvin. Se yhdisti erilaiset osaamiset ja näkökulmat sekä haastoi ryhmän jäsenet kehittämään yhteistyötaitojaan. Opetus- ja ohjaushenkilöstölle suunnatun kyselytutkimuksen tulosten perusteella henkilöstö tunnistaa varsin hyvin kohdeorganisaation pedagogiseen prosessiin liittyviä näkökulmia ja toimii niiden mukaisesti. Kyselytutkimus toi esiin jo nyt käytössä olevia, varsin monipuolisia pedagogisia toteutustapoja, mutta toisaalta myös näkökulmia, joita tulee kehittää, jotta esimerkiksi organisaation tavoitteena oleva, verkkopedagogiikan laajempi hyödyntäminen toteutuu. Koko tutkimuksen keskeinen havainto oli, että ilman osallistamista, vuorovaikutusta ja johtamista strategisten tavoitteiden kehittäminen on mahdotonta.

Sales and Operations Planning (S&OP) on monimutkainen ja monialainen päätöksentekoprosessi, joka varmistaa, että taktiset suunnitelmat kaikissa operaatioissa ovat linjassa ja tukevat yrityksen strategiaa, liiketoimintasuunnitelmia ja tavoitteita. Myynnin ja toimintojen suunnittelu onkin yksi kriittisimmistä liiketoimintaprosesseista parhaan suorituskyvyn ja kilpailuedun saavuttamiseksi. S&OP sisältää ylimmän johdon, materiaalitarvesuunnittelun, tuotannonsuunnittelun, tehtaan, toimittajat, valmistuskapasiteetin, alihankinnan ja muun yksityiskohtaisen suunnittelun. Poikkitoiminnallisen tiimin toteuttama S&OP tarkoittaa eri ajatusmaailmojen, myynnin, tuotannon, hankinnan ja talouden, ihmisten saamista yhteisten tavoitteiden ympärille. Tässä tutkimustyössä luodaan teollisuuden pk-yritykselle (pienet ja keskisuuret yritykset) S&OP-pilottiprosessi. Pilottiprosessin luonti alkaa kattavalla kirjallisuuskatsauksella, jonka merkittävin lopputulos on teoreettinen näkemys ideaalisen S&OP-prosessin rungosta. S&OP:in tulee olla poikkitoiminnallinen ja avoin suunnitteluprosessi, jotta sen avulla voidaan tasapainottaa asiakkaiden kysyntä kapasiteetin kanssa. S&OP-menestyksen saavuttamiseksi tiimin on sovitettava yhteen kaikki kysyntä- ja tarjontasuunnitelmat konsensuksessa sekä pysyttävä yhtenäisenä yleisen liiketoimintasuunnitelman kanssa. Aluksi nykyisen S&OP-tiimin jäseniltä kerättiin näkemyksiä myynti- ja operatiivisia toimintoja edustavista toimialoista käyttämällä haastatteluun perustuvaa lähestymistapaa. Haastatteluiden tukena käytettiin havainnointia sekä kohdeyrityksen oheismateriaalin läpikäymistä. Tästä haastatteluiden ja havainnoinnin yhdistelmästä luotiin yritykselle nykytila-analyysi, jonka avulla etsittiin sekä kehityskohteita että mahdollisesti säilytettäviä toimintoja tai käytäntöjä verrattuna kirjallisuuskatsaukseen. Nykytila-analyysin lopputuloksena oli tieto siitä, että nykyinen S&OP-prosessi on lähinnä nimellinen ja rajapinta myynnin ja operaatioiden välillä oli liian vahva. Pilottiprosessin luonti aloitettiin pitkälti alusta hyödyntäen kuitenkin yrityksellä jo olemassa olevia järjestelmiä ja käytäntöjä, kuten myyntiennusteiden käyttöä. Uusi S&OP muodostettiin kohdeyritykselle merkittävimpien tavoitteiden ympärille. Näitä ovat muun muassa läpinäkyvyyden ja proaktiivisuuden lisääntyminen, tuotannon kriittisen pisteen löytäminen, toimitusvarmuuden ja hyvän asiakaspalvelun takaaminen, skenaariosuunnitelmien muodostuminen sekä uusien nimikkeiden yksinkertaisempi implementointi prosessiin. S&OP toteutetaan kuukausittaisena syklinä, jossa kukin funktio (myynti, tuotanto, hankinta ja talous) luovat esi- ja johtavaa S&OP:ia varten vaadittavan aineiston funktioiden omissa kokouksissa. Johtavan S&OP:in lopputulos jaetaan yrityksen johtoryhmälle sekä S&OP-prosessia tukeville toiminnoille. Uusi S&OP-tiimi muodostuu kunkin funktion avainhenkilöistä, joilla on valtuudet toteuttaa S&OP:issa tehdyt muutokset omalla alueellaan. Kukin S&OP-johtajista vastaa omien toimintojensa kokousrakenteista, rooleista ja vastuista, työpanoksesta sekä tuotoksista. Pilottiprosessi otetaan käyttöön kolmivaiheisena asteittain kasvavana prosessina. Alussa mukana on rajattu määrä tarkoin valittuja asiakkuuksia ja näiden määrää lisätään käyttöönoton edetessä. Pilotin perimmäisenä tarkoituksena on valmistella tiimiä ja yritystä todelliseen S&OP-prosessiin tekemällä käytännöistä, raporttipohjista sekä valituista mittareista tuttuja. Tutkimustyön onnistumista arvioidaan markkinatestillä sekä empiriaan perustuvalla haastattelulla. Aluksi pilottiprosessi ja S&OP otetaan käyttöön kohdeyrityksen Tampereen toimipisteellä, mutta tulevaisuudessa S&OP tulee laajentumaan myös Tikkakosken toimintaan. Kirjoittajan oma ennuste luodun S&OP-prosessin tulevaisuudesta on, että se tulee kasvamaan ja kehittymään yrityksen mukana palvellen yhä paremmin yrityksen liiketoimintamallia. Pilotin tarkoituksena on luoda kehykset ja pohja S&OP-prosessille ja ohjata tällä yritystä kohti parempaa ennustettavuutta ja vakaampaa tuotantoa. Sales and Operations Planning (S&OP) is a complex and multidisciplinary decision-making process that ensures that tactical plans in all operations are aligned and support the company's strategy, business plans and goals. S&OP is one of the most critical business processes in achieve the best performance and competitive advantage. S&OP includes management, material requirements planning, production planning, factory, suppliers, manufacturing capacity, subcontracting and other detailed planning. S&OP is implemented by a cross-functional team, which requires collaboration from people with different mindsets such as sales, production, procurement, and finance. In this research work, S&OP pilot process is created for an industrial SME (Small and medium-sized enterprises). The creation of the pilot process begins with a comprehensive literature review, the most significant result of which is a theoretical view of the framework of the ideal S&OP process. S&OP must be a cross-functional and open planning process so that it can be used to balance customer demand with production capacity. To achieve S&OP success, the team must align all supply and demand plans in consensus and remain aligned with the overall business plan. Initially, insights were gathered from members of the current S&OP team about the industries representing sales and operational activities using an interview-based approach. Observation and going through the accompanying material of the target company were used to support the interview questions. From this combination of interviews and observation, a current state analysis was created for the company, which was used to search for both development targets and possibly preserved functions or practices compared to the literature review. The result of the current state analysis was the knowledge that the current S&OP process is mostly nominal and the interface between sales and operations was too strong. The creation of the pilot process was largely started from scratch, however, utilizing systems and practices already in place at the company, such as the use of sales forecasts. The new S&OP was formed around the most significant goals for the target company. These include increasing transparency and proactivity, finding the critical point of production, guaranteeing delivery reliability and good customer service, creating scenario plans and simpler implementation of new items into the process. S&OP is implemented as a monthly cycle, where each function (sales, production, procurement and finance) creates the material required for pre- and leading S&OP in the functions' own meetings. The result of the leading S&OP is shared with the company's management team and the functions that support the S&OP process. The new S&OP team consists of the key personnel of each function, who have the authority to implement the changes made in S&OP in their own area. Each of the S&OP managers is responsible for the meeting structures, roles and responsibilities, work input and outputs of their own operations. The pilot process will be introduced as a three-phase ramp up. At the beginning, a limited number of carefully selected customers are included, and their number will be increased as the implementation progresses. The ultimate purpose of the pilot is to prepare the team and the company for the real S&OP process by making them familiar with practices, report templates and selected metrics. The success of the research work is evaluated with a market test and empirically based interviews. Initially, the pilot process and S&OP will be introduced at the Tampere factory of the target company, but in the future S&OP will also expand to Tikkakoski factory operations. The author's own prediction for the future of the created S&OP process is that it will grow and develop with the company, serving the company's business model even better. The purpose of the pilot is to create the framework and basis for the S&OP process and thereby guide the company towards better predictability and more stable production.

nonPeerReviewed

Tässä pro gradu -tutkielmassa paneudutaan oppimisen johtamisen haasteisiin teknologisessa asiantuntijatyössä hajautetussa organisaatiossa. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Mukamas Learning Desing Oy:n kanssa haastattelemalla heidän kuutta asiakasorganisaatiotaan. Organisaatioiden päätoimialat pohjautuivat teknologiseen asiantuntijuuteen. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää keinoja Mukamas Learning Desing Oy:n tuotekehitykseen oppimisen ja johtamisen koulutuksiin. Tutkimuksessa haastateltiin asiakasorganisaatioiden HR-henkilöitä. Tutkimusaineisto muodostui HR-henkilöiden kokemuksista ja näkemyksistä oman organisaationsa oppimisen tilasta ja käytänteistä. Keskeistä tutkimuksessa oli toimintaympäristön muutoksen vaikutus organisaatioiden osaamisen kehittämiseen ja oppimistarpeisiin. Tutkimus selvensi organisaatioiden oppimiseen liittyviä haasteita ja sen tukemiseen liittyviä tarpeita. Keskeisiä oppimisen tukemisen keinoja olivat monipuoliset tavat yhdistää oppiminen ja työ, oppimista tukevat organisaation rakenteet ja johtajuuden muutos hiearkisesta johtajuudesta valmentavaan johtajuuteen. Selkeillä rakenteilla, arjen kohtaavalla oppimisella sekä suunnitelmallisuudella parannettiin organisaation oppimiskulttuuria. Tutkimuksen tärkeä tulos on kollektiivisen asiantuntijuuden merkityksen ymmärtäminen teknologiaorganisaatiossa. Teknologiaorganisaatiossa yhteisöllisyys korostui oppimisessa ja työn tekemisessä. Oppiminen ja työ oli vuorovaikutteista ja verkostoissa toimivaa. Keskeistä osaamisen kehittämisessä oli osaamisen jakaminen ja reflektointi. Myös psykologinen turvallisuus tuki kokeilevaa oppimista. Tärkeää oli toiminnan tukeminen rakenteilla, jotka vahvistivat itseohjautuvuutta ja yhteisöllisiä toimintaa työssä. Toiminen teknologiaväliteisesti ja monipaikkaisesti ei ollut ongelma, jos organisaation rakenteet olivat selkeät ja vuorovaikutus avointa.

Osaamisrakenne on muuttumassa. Tulevaisuuden megatrendit ja erityisesti kiihtyvä digitalisaatio asettavat yrityksille vaateita kehittää osaamispääomaa tavoilla, jotka tukevat työntekijöiden jatkuvaa oppimista. Samaan aikaan yritykset kilpailevat huippuosaajista, ja osaamisen kehittämisen mahdollisuudet kytkeytyvät vahvasti heidän houkuttelemiseensa sekä sitouttamiseen organisaatioissa. Tarve ymmärtää oppimisen johtamisen malleja sekä niihin kytköksissä olevia ilmiöitä on kiihdyttänyt myös sitä käsittelevää tutkimuskenttää, johon tämä tutkimus kuuluu. Tämä laadullinen tutkimus tarkastelee henkilöstöpäällikköjen näkemyksiä oppimisen johtamisesta kotimaisessa suuryrityksessä. Tarkastelun kohteena on myös henkilöstöpäällikköjen näkemykset heidän roolistaan oppimisen johtamisen kokonaisuudessa. Tavoitteena on muodostaa näkemys miltä toimiva oppimisen johtaminen näyttää organisaaton systeemitasolla, ja mikä on henkilöstöpäällikön rooli tässä systeemissä. Haastattelin tutkimusta varten seitsemää henkilöstöpäällikköä, jotka työskentelevät samassa kotimaisessa suuryrityksessä. Haastatteluaineisto on analysoitu systemaattisella sisällönanalyysillä. Määrittelin oppimisen johtamisen kokonaisuuden näkemykset kolmeen osaan; lähtökohdat, rakenteet ja merkitys. Näiden avulla tarkastelen mitä edellytyksiä organisaatiossa tulee olla oppimisen johtamiselle, mitkä ovat konkreettiset toimet ja rakenteet, joilla käytänteitä ylläpidetään sekä kehitetään sekä mihin asioihin oppimisen johtamisen merkitys tiivistyy. Tutkimustuloksia käsitellessä avaan ilmiöiden systeemisyyttä, eli huolimatta siitä, että ne ovat jaoteltuna kolmeen, ovat ne väistämättä vuorovaikutuksellisessa yhteydessä toisiinsa. Henkilöstöpäälliköt ovat merkittävässä asemassa oppimisen johtamisessa. Tuloksissa se näyttäytyi osaamisdialogin ja yhteistyön, oppimisen johtamisen prosessien suunnittelun ja toimivuuden arvioinnin sekä oppimisen asiantuntijan roolien kautta. Tämä tutkimus tuo tuoreen näkökulman oppimisen johtamisen tutkimuskentälle tarkastelemalla samaan aikaan oppimisen johtamista kokonaisuutena sekä henkilöstöpäällikön roolia siinnä suomalaisen suuryrityksen kontekstissa. Oppimisen johtamisen kompleksisuus näkyi tuloksissa. Esimerkiksi toimiva oppimisen johtamisen rakenne voi tuottaa tulosta. Oppimisesta saadulla tuloksellisuudella voidaan osoittaa sen merkityksellisyys organisaatiolle. Oppimisen ja sen johtamisen merkityksellisyydellä on taas mahdollisuus vahvistaa organisaation lähtökohtia oppimisen johtamiselle. Vankat lähtökohdat edesauttavat uusien rakenteiden luomista. Toisena merkittävänä johtopäätöksenä on henkilöstöpäällikön erityinen rooli, joka sitoutuu moniin oppimisen johtamisen ydinilmiöihin.

In today´s manufacturing operations it is still common for companies to rely on disconnected pro-duction IT-systems and paper documentation that makes the process data quickly outdated and the process flow complicated. Manufacturing execution systems can highly improve the flow of data in the process and the collaboration of different process functions over different management level IT-systems. The target company for this thesis is one example of a company that could possibly benefit from such a system, but it is uncertain how such system should be implemented in their processes and what the benefits might be. The thesis aims to provide the company with a comprehensive understanding of manufactur-ing execution systems and the process of specifying user requirements for such system. The focus of the study is on process quality development for the plastics injection molding process. Analysing its current state and challenges posed by the implementation of manufacturing execu-tion system and defining example user requirements specification for such system establishes a framework for the company to continue the development and specification to their other pro-cesses. By conducting a detailed analysis, a deeper knowledge of the manufacturing process is obtained, facilitating future development plans. The thesis begins with a comprehensive literature review of related topics. It forms a basis for understanding manufacturing operations management, process and quality control, and manu-facturing execution systems and their requirement specification. The literature review also gives insight of how manufacturing execution systems might enhance the existing processes and what development opportunities such systems can bring for example with the real-time data collection they introduce. Through an in-depth examination of the current manufacturing process, including direct ob-servation and interviews of process participants, detailed process models are formed. Further analysis and validation of the formed process models identifies challenges, inefficiencies, and areas for improvement within the process. Next the research continues to development phase of the case study. First, workshops are arranged with personnel involved in the production process and its support functions to address the challenges and improvement possibilities identified earlier. The workshops concentrate on their individual themes of development of the current production process, quality assurance and control process and product traceability development. Based on the results of the workshops, a thorough set of development opportunities for the existing process is proposed. Lastly, the development opportunities are analysed and evaluated based on their implemen-tation complexity and relevance to manufacturing execution system. This evaluation is then used to form the example manufacturing execution system user requirement specification clauses list for the company. The results of the thesis prepare the company for the possible future specification process for a manufacturing execution system. It also proposes a set of practicable development opportuni-ties for the studied process and provides a foundation for the company to continue the definition of current processes and identifying the development opportunities to other functions within the company. The presented results are a proposal of how the company could prepare the examined part of the process and do not represent a definite and complete list of needed enhancements for the manufacturing execution system to function properly.

Korkeakouluille, niin yliopistoille kuin ammattikorkeakouluille, on asetettu koulutustehtävän ja tutkimuksen lisäsi tehtäväksi toimia vuorovaikutuksessa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kanssa. Niiden perusrahoitus tai tutkimusprojektit antavat kuitenkin hyvin rajallisesti mahdollisuuksia osallistua oman ammattialan käytännön kehittämiseen erilaisissa yhteistyöverkostoissa. Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry:n monivuotinen hankeyhteistyörahoitus on monipuolinen resurssi korkeakoulujen toiminnan tukemiseen ja kehittämiseen. Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston saama rahoitus vuosille 2018 - 2022 mahdollisti joustavan ja monipuolisen kehitystoiminnan hyvin ajankohtaisen teeman, sähköistyvä energiajärjestelmä, aihealueella. Hankeyhteistyön keskeisenä tavoitteena oli vahvistaa ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteistyötä liittyen aihealueen koulutukseen, tutkimushankkeiden kehittämiseen sekä osallistumiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja erilaisiin asiantuntijaryhmiin. Hankeyhteistyörahoitus mahdollisti merkittävästi resursseja sellaiseen kehitystoimintaan, johon korkeakoulujen perusrahoitusta vähän ohjataan ja jolla kuitenkin olisi merkitystä sekä opettajien ja tutkijoiden ammattitaidon ylläpitämiseen sekä verkostojen luomiseen elinkeinoelämän kanssa. Sen avulla osallistuttiin asiantuntija- ja kehitysryhmiin, laadittiin lausuntoja ja kannanottoja alan lainsäädäntöön, tehtiin tieteellisiä julkaisuja, kirjoitettiin lehtiartikkeleita, annettiin haastattelua tai asiantuntijalausuntoa lehdistölle, tehtiin useita opinnäytetöitä sekä osallistuttiin seminaariesityksiin ja paneelikeskusteluihin. Lisäksi pilotoitiin 2.asteen koulutuksen kanssa yhteistyötä projektikurssien ja teemaluentojen avulla. Yhteistyössä tehtiin useita yhteisiä TKI-hankehakuja, joiden taustatyöhön ja toisaalta tulosten jalkauttamiseen käytettiin saatua kehitysresurssia. Hankekauden aikana tulleet yllättävät toimintaympäristön muutokset, ennen kaikkea pandemia ja energiakriisi, vaativat pikaisia muutoksia suunniteltuihin toimenpiteisiin ja toimintamuotoihin. Vuoden 2022 aikana energiakriisi nosti ennennäkemättömällä tavalla sähköenergian ja sen merkityksen esiin yhteiskunnallisessa keskustelussa. Hankeyhteistyö antoi hyvät mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa aktiivisesti sekä jakaa laajasti aiheeseen liittyviä tutkimus- ja selvitystuloksia, joita erillisissä hankkeissa oli saatu tuloksina.

Tuotekehitys on yksi yrityksen keskeisimpiä toimintoja etenkin omia tuotteita kehitettäessä, mutta myös asiakasrajapinnassa toimiessa, kun halutaan tarjota mahdollisimman laajoja kokonaisratkaisuja. Onnistuneen tuotekehityksen takaamiseksi, sen taustalle tarvitaan tarkasti määritelty prosessi. Tässä työssä selvitettiin kohdeyrityksen tuotekehityksen nykytilaa ja käytäntöjä tuotekehitysprosessin näkökulmasta ja pyrittiin löytämään paras mahdollinen prosessimalli yrityksen tarpeisiin sekä kehittämään tuotekehitysprosessi valitun mallin pohjalta. Lisäksi työssä esiteltiin muutama työkalu tuotekehityksen avuksi. Tuotekehitysprosessin ja käytäntöjen nykytilaa selvitettiin analysoimalla nykyisiä prosessimalleja sekä toteutuneita projekteja. Yrityksen tarpeisiin soveltuva prosessi etsittiin kirjallisuustutkimuksen avulla ja prosessin tehtävät haastattelujen, kirjallisuustutkimuksen sekä nykytilan analyysin avulla. Nykytilanteesta löydettiin useita kehityskohteita etenkin monialaisen osaamisen käytössä ja projektien ohjaamisessa. Prosessimalliksi valikoitui virtausmalli, joka kuvattiin mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Virtausmallissa projektin ohjaus toteutettiin tunnistamalla kriittiset pisteet ja liittämällä raportointi ja ohjauspäätökset osaksi niitä. Lisäksi prosessimalliin sisällytettiin kuvaus suunnittelupäätösten synnystä, eli suunnitteluperiaatteet. Prosessin tueksi löydettiin useita työkaluja muun muassa projektien väliseen vertailuun ja resurssointiin liittyen. Työn tärkeimpänä tuloksena syntyi uusi prosessikuvaus, jossa virtausmallin avulla prosessin tehtävät pystyttiin jakamaan tarpeeksi pieniin, hallittaviin kokonaisuuksiin. Lisäksi prosessikuvauksen avulla pystytään helposti toteamaan vaikutukset asiakastarpeiden muutoksissa projektin kokonaisaikatauluun ja kustannukseen.

Digitalisaatio muuttaa tutkitusti työelämää niin työn tekemisen kuin työhön suhtautumisenkin osalta. Muutoksessa onnistumisessa olennaista on työhyvinvoinnin huomioiminen ja ymmärrys digitalisaation vaikutuksista työhyvinvointiin. Digitalisaatio ei automaattisesti joko lisää tai heikennä työhyvinvointia, mutta vaikutusta sillä on aina jompaankumpaan suuntaan. Tutkimukseni on selvittänyt digitalisaation ja työhyvinvoinnin rajapintoja toisiinsa nähden. Tutkimukseni on toteutettu koronapandemian jälkeisessä ajassa, mikä näkyy vääjäämättä myös tuloksissa. Olen selvittänyt laadullisen tutkimuksen keinoin, miten osa pienistä ja keskisuurista yrityksistä on onnistunut kehittämään digitalisaatiota samalla työhyvinvointia edistäen. Olen haastatellut kuuden pk-yrityksen edustajaa hyvin eri toimialoilta. Haastattelemieni yritysten edustajat olivat digitalisaation kehittämisestä kiinnostuneita ja edustivat edelläkävijämäisesti ajattelevia organisaatioita. Yritysten edelläkävijyys näkyi muun muassa uteliaisuutena ja haluna hyödyntää ja ottaa käyttöön digitaalisia työvälineitä. Tekemieni haastatteluiden tuloksia olen läpikäynyt sisällönanalyysin keinoin ja muodostanut näistä teemoja, joista on selvästi löydettävissä yhtäläisyyksiä niin onnistumisten kuin haasteiden voittamisen osalta. Tutkimukseni pohjalta voin todeta, että digitalisaation kehittäminen organisaatioissa on mahdollista myös työhyvinvointia edistäen. Tämä ei kuitenkaan ole itsestään selvyys, vaan edellyttää selkeitä tavoitteita, johdonmukaisia ja sujuvia prosesseja sekä henkilöstön vahvaa mukaan ottamista kehittämistyöhön. Digitalisaation kehittämisessä erityisesti on ymmärrettävä, että prosessi on jatkuva ja korjausliikkeitä on matkan varrella uskallettava tehdä saadun palautteen perusteella. Virheitä ei tule pelätä tai peitellä. Oman tutkimukseni tulokset tukivat aiempaa tutkimustietoa, jonka mukaan digitalisaatiomurroksen onnistumisen edellytyksinä pidettiin osaavaa henkilöstöä, hyviä digikumppaneita sekä rohkeutta toteuttaa ketteriä kokeiluja ja taitoa hyödyntää niistä saatuja oppeja. Lisäksi tarvittiin johdonmukainen kehittämisprosessi, nimetyt vastuuhenkilöt ja selkeät roolit eri toimijoiden kesken. Onnistumisen kannalta olennaista oli, että haastattelemani organisaatiot olivat sisäistäneet työhyvinvoinnin käsitteen ja jalkauttaneet työhyvinvoinnin kehittämisen osaksi omaa toimintaansa. Digitalisaation kehittämisen osalta noudatettiin samaa käytäntöä. Työhyvinvoinnin ymmärrys ja tukeminen olivat siis merkittäviä tekijöitä myös digitalisaation kehittämisen onnistumisessa. Ydin onkin työn kehittämisessä hyvinvointia tukevaksi eikä itse digitalisaation kehittämisessä. Haastattelemissani organisaatioissa kannustettiin henkilöstöä avoimuuteen ja jatkuvaan vuoropuheluun, henkilöstöltä kerättiin säännönmukaisesti palautetta ja annettuun palautteeseen reagoitiin. Henkilöstöä kuultiin laajasti ja osaamista arvostettiin. Henkilöstö nähtiin selvästi arvokkaana voimavarana. Huomioitavaa onkin, että digitalisaatiolla ja työhyvinvoinnilla on selvä yhteys eikä niitä voi irrottaa toisistaan, mikäli digitalisaatiomuutos halutaan viedä organisaatiossa läpi onnistuneesti, mutta myös tuottavasti.

Korkeakoulupedagogiikan päivät – Pedaforum 2023 on vuosittain järjestettävä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen pedagogiikan konferenssi. Korkeakoulupedagogiikan päivien – Pedaforum 2023:n tavoitteena on jakaa kokemuksia hyvistä käytännöistä ja tietoa korkeakoulupedagogisesta tutkimuksesta laadukkaan oppimisen edistämiseksi ja opetuksen kehittämiseksi. Pedaforum kokoaa monipuolisesti opetuksen, ohjauksen, opintohallinnon asiantuntijoita sekä muita korkeakouluopetuksesta ja -tutkimuksesta kiinnostuneita osallistujia. Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun 6.–8.6. järjestämän konferenssin teemana oli ”Kohti kestävää korkeakoulupedagogiikan toimintakulttuuria”. Teema valikoitiin korkeakoulupedagogiikan kentän ajankohtaisten keskusteluaiheiden pohjalta. Ensimmäisessä alateemassa "Osallistava ja inklusiivinen korkeakoulupedagogiikka" haettiin vastauksia korkeakoulutuksen saavutettavuuden ja eettisyyden kysymyksiin sekä tarkasteltiin moninaisuuden ja dekolonisaation huomioimista korkeakoulupedagogiikassa. Toisessa alateemassa ”Korkeakouluyhteisön hyvinvointi” tarkasteltiin puolestaan opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointia sekä jaksamista mm. kestävän johtamisen näkökulmasta. Kolmannessa alateemassa ”Toimintakulttuurit ja pedagoginen johtaminen” käsiteltiin korkeakoulupedagogian käytänteitä ja johtamista mm. avoimuuden, osallistavuuden, kestävyyden ja kansainvälisyyden näkökulmista. Tähän julkaisuun on koottu yhteen abstraktit kaikista vuoden 2023 Pedaforumin esityksistä. Abstraktikirja on monipuolinen yhteenveto matkasta kestävään korkeakoulupedagogiikkaan.

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos on julkaissut raportin, jossa tarkastellaan kansalliseen ja kansainväliseen kirjallisuuteen pohjautuen urasuunnittelutaitojen vahvistumista eri elämänvaiheissa ja konteksteissa. nonPeerReviewed

Diplomityön kohdeyritys Stera Technologies Oy toimii sopimusvalmistajana ohutlevymekanii kan ja elektroniikan saralla. Erään asiakkaan uusien tuotteiden määrä oli kasvussa, mikä nosti esille tarpeen selkeyttää nykyistä prototyyppien valmistusprosessia tuotannon sujuvoittamiseksi. Lähtötilanteen prosessi oli määrittämätön ja tuotti vaihtelevaa laatua tuotteissa. Tämän työn tar koituksena oli määrittää tapaustutkimuksena käytetty prosessikuvaus sekä uuden, optimoidun prosessikuvauksen luominen kirjallisuuskatsauksen avulla. Tärkeimpinä tavoitteina tässä työssä olivat prosessin optimoidun tilan kuvaaminen sekä suu rimpien ongelmakohtien ja pullonkaulojen sekä niiden juurisyiden selvittäminen. Työkaluina käy tettiin ongelmien luokittelua, datan analysointia, vertailututkimusta ja haastatteluja. Prosessin ta voitetila sisälsi selkeämmät linjat, joilla toimia prosessin vaiheissa. Lisäksi uusien kommunikoin tiväylien ja -tapojen luominen ja kehitys tuotannon ja toimihenkilöiden välillä oli tärkeä tarkastelun kohde. Muodostetuissa selkeytetyissä linjoissa on mukana yhteistyö asiakkaan kanssa, jotta mo lemmilla osapuolilla on yhtenevä käsitys, kuinka esimerkiksi tilausten ja kuvatiedostojen kanssa toimitaan. Prosessin suurimmat ongelmat liittyivät epäselvään kommunikointiin. Tämä johti ongelmiin eri vaiheissa prosessia. Asiakkaan kanssa se johti epäselvyyksiin tilauksissa ja kuvien katselmoin nissa. Ongelmat kuvien kanssa kertautuivat tuotannossa, jos niitä ei saatu tarpeeksi aikaisin kiinni esimerkiksi valmistuskatselmoinnissa. Toimihenkilöillä ja tuotannon henkilöillä oli haastattelujen perusteella epävarmuutta eri prosessin osien hoitovastuusta. Ongelmatilanteissa asioista ei kom munikoitu välittömästi, vaan niiden vaikutuksia jäätiin herkästi odottamaan. Tällöin prosessin on gelmiin reagointi tapahtui myös liian myöhään. Lisäksi kokemusperäisiä tietoja tuotteiden haas teista ei aina dokumentoitu tai välitetty eteenpäin. Parannusehdotuksina prosessin vakauttamiseksi on useita. Tärkeimmät näistä liittyvät yhteis ten pelisääntöjen luomiseen asiakkaan kanssa sekä kommunikoinnin parantamiseen koko pro sessissa. Asiakkaan kanssa keskustelu johtaa yhtenäisempään toimintatapaan ja sitä kautta vaihtelu vähenee tässä osassa prosessia. Kommunikointikanavia on luotu laatulaboratorion kanssa ja tuomalla matalan kynnyksen tapa kommunikoida tuotannosta toimihenkilöille Teams chatin välityksellä on luotu. Uusien tuotteiden aloittaminen tulee aina aloittaa keskustelemalla asiasta vastaavan henkilön kanssa. Asioita tulee dokumentoida aikaisempaa enemmän ja aktii visemmin. Esimerkiksi hiljaisen tiedon eksplisiittiseen muotoon saattaminen on jatkuva prosessi. Prosessia tulee jatkossakin ylläpitää ja pitää huolta, ettei se rapistu. Tämän työn pohjalta kehitetty prosessi ei ole valmis, vaan se toimii pohjana jatkuvalle kehittämiselle ja asioiden parantamiselle. The target company of the Master of Science Thesis, Stera Technologies Oy, operates as a contract manufacturer in the field of sheet metal mechanics and electronics. The number of new products of one of Stera’s customer is increasing, which has led to a need for clarification of the current prototype production process. The existing process was undefined and hence produced products with variable quality. In addition, ground rules had not been agreed upon with the customer. This thesis aimed to determine the current process description as a case study and to generate new, optimized process description based on the knowledge in the literature. The goal was to describe the wanted state of the process, but also to find out the biggest problems and restraints of the process and their causes. Problem classification, data analysis, comparative research and interviews were used as base methodologies. The optimized process description included clearer ways to act in the different phases of the process. It was also important to create and implement new communication channels and ways with the personnel. Clearer policies in the drafted process included better cooperation with the customer to guarantee common understanding on order and image handling. The biggest problems in the process were related to unclear communication, which led to problems at different stages of the process. With the customer, it led to ambiguities in orders and drawings. This problem was often encountered again in the different production stages, if not corrected beforehand. Staff and production personnel reported to have some uncertainties in the division of responsibility on different process phases. Furthermore, issues were not communicated immediately but were often left as they were until production problems ensued. This way reacting to the situation also happened too late. In addition, the challenges with the products were not documented properly and hence were not passed on. As for improvement suggestions, there are several things to do for stabilizing and streamlining the process. The most important ones are communicating and creating common policies with the customer, both before and during the process. The conversation with the customer leads to a more unified action and consequently the variation in this part of the process is reduced. Communication channels have been established with the quality laboratory, but a low-threshold way to communicate with production employees using the Teams chat has been introduced. The production of new products should always start with a discussion with the person responsible for the phase. Things should be documented more consistently and in detail than before i.e., putting tacit information into an explicit form in a continuous process. The process must continue to be maintained and care must be taken that it does not decay. The process developed on the basis of this work is not finished, but serves as a basis for continuous development and improvement.

Physical activity is important for children’s health. However, evidence suggests that many children and adults do not meet international physical activity recommendations. Current school-based interventions have had limited effect on physical activity and alternative approaches are needed. Context, which includes school setting, ethos, staff, and sociodemographic factors, is a key and largely ignored contributing factor to school-based physical activity intervention effectiveness, impacting in several interacting ways.ConceptualizationCurrent programs focus on tightly-constructed content that ignores the context in which the program will be delivered, thereby limiting effectiveness. We propose a move away from uniform interventions that maximize internal validity toward a flexible approach that enables schools to tailor content to their specific context.Evaluation designsEvaluation of context-specific interventions should explicitly consider context. This is challenging in cluster randomized controlled trial designs. Thus, alternative designs such as natural experiment and stepped-wedge designs warrant further consideration.Primary outcomeA collective focus on average minutes of moderate-to-vigorous intensity physical activity may not always be the most appropriate choice. A wider range of outcomes may improve children’s physical activity and health in the long-term. In this paper, we argue that greater consideration of school context is key in the design and analysis of school-based physical activity interventions and may help overcome existing limitations in the design of effective interventions and thus progress the field. While this focus on context-specific interventions and evaluation is untested, we hope to stimulate debate of the key issues to improve future physical activity intervention development and implementation.

Agile methodologies are sometimes adopted, with the assumption that benefits can be attained by only using a set of best practices, which can sometimes work to a degree. In this paper, a case is discussed where a software-producing organization of seven teams achieved significant improvements. The goal of the research was to answer two questions: how an already agile organization could improve its performance further and what is the impact of promoting quality aspects? The questions were answered by implementing interventions based on prior literature and data emerging from semi-structured interviews. The context was an established business with a complex revenue stream structure, meaning the mix of various project/service/product based work rendered the adoption of agile methods a challenge. Action research comprising three rounds of interventions was conducted to improve the organization and its quality culture while enforcing code review practices. Interventions resulted in a significant improvement in quality, as measured by reported defects. Therefore, it is suggested that agile methods are not sufficient on their own to take software business forward unless a quality-focused culture is simultaneously achieved through a mindset change and organizational structures to enforce quality practices. The paper contributes to research on the managerial practices of software business and agile transformation by providing empirical support to introducing formal quality improvement to the agile mix as a method for practitioners to improve organizations with complex business models and multiple teams. peerReviewed

Nya undervisningsplaner åstadkommer nya utmaningar i gymnasieundervsiningen. Individens uppväxt som och till en medborgare betonas ännu mer än tidigare vilket ställer krav på inlärningsmiljön: den bör möjliggöra individuell utveckling inom flera olika delområden av livet, inte bara inom substans inom ett visst läroämne. I grunderna för läroplanen beskrivs färdigheterna inom mångsidig kompetens. Genom att öva i och tillämpa dessa färdigheter blir individen välmående, ansvarstagande, motiverad, nyfiken, samarbetsvillig samt kritiskt tänkande. Därtill utvecklas individens problemlösningsförmåga. Inlärningsmålen inom mångsidig kompetens omfattar även etiskt, globalt, kulturellt och miljötänkande och -agerande. En punkt till som lyfts upp är multidisciplinär verksamhet. Samtidigt som målen inom mångsidig kompetens är tydliga och precisa är vissa ämnesspecifika innehållsbeskrivningar tämligen ospecifika i läroämnet svenska. Förverkligandet och innovation av dessa punkter är lärarens ansvar vilket kräver både tid, planering och kreativitet av läraren. Projektarbete kan erbjuda lösningen till att tillgodose behoven inom så väl mångsidig kompetens som läroämnets substans. Denna pro gradu -avhandling har två mål. Det ena målet är med hjälp av läroplansanalys och beskrivning av målen inom mångsidig kompetens motivera behovet av ett hjälpmedel som kan användas för att integrera projektarbeten i undervisningen (mål 1). Det andra målet är att skapa en visuell projektstig och instruktioner som hjälper svensklärare i finska gymnasier att inkludera projekt i undervisningen (mål 2). Forskningsfrågorna är: 1) På vilken grund finns det ett behov av att designa ett hjälpmedel för att integrera projektarbeten till undervisningen? 2) Hur kan en projektstig designas för att stödja lärare att genomföra projekt i undervisningen? 3) Hur upplever eventuella användare den designade produkten? Både den teoretiska referensramen och produkten svarar på dessa frågor. Studien utnyttjar principerna från designbaserad forskning samt aktionsforskning, som båda kombinerar teori och praxis. Till dessa metoder kombinerades även intervju samt tematisk och materialbaserad innehållsanalys. Med hjälp av teoretisk bakgrund och situationsbeskrivningar motiveras behovet och den innoverade produkten. Produkten som utvecklades i denna studie är en projektstig. Åsikter om produkten visar att den är tydlig, funktionell och användbar men att den inte går att använda på grundkurser. Däremot kunde produkten enligt svaren hellre användas på fördjupade kurser eller på kurser med betoning på innovation, projekt eller muntlig kommunikation.

Siltojen ylityksen valvonnan on tarkoitus säästää siltojen ennenaikaista loppuun kulumista. Ylittämisen suorittaminen valvottuna rakenteellisesti oikealta kohdalta voi vähentää sillan kuormitusta verrattuna tavanomaisen kaistan ajolinjaan. Nykyinen raskaiden erikoiskuljetusten sillan ylitysten valvonta tapahtuu tien kunnossapitäjän silmämääräisellä valvonnalla. Prosessia halutaan kehittää ja luoda mahdollisuuksia tulevaisuuden valvonnan automatisoinnille. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisilla menetelmillä voidaan tuottaa ajolinjatietoa käytettävään muotoon Suomen tiesilloista. Työ koostuu kirjallisuuskatsauksesta, haastatteluista, työpajasta sekä kokeellisesta osiosta. Kirjallisuuskatsauksessa selvitettiin nykyistä prosessia, ajolinjatiedon ominaisuuksia, datan vaatimuksia ja vertailukriteerien ominaisuuksia. Kirjallisuuskatsauksen perusteella Suomessa ei nykyisin kerätä ajolinjatietoa. Ajolinjatiedolla voi kirjallisuuskatsauksen perusteella olla erilaisia esitystapoja, kuten absoluuttinen paikkatieto tai suhteellinen tieto sillan rakenteisiin nähden. Haastattelujen ja työpajan perusteella selvitettiin asiantuntijoiden näkemyksiä kehityssuunnista, referenssimaiden vastaavia prosesseja, sekä eri menetelmiin liittyviä etuja ja haasteita. Haastatteluista nousi esiin, ettei Virossa, Ruotsissa tai Tanskassa ole myöskään kehitetty vastaavaa menetelmää siltojen ajolinjatiedon tuottamiselle. Asiantuntijoiden haastattelujen ja työpajan perusteella selvitettiin erilaisia menetelmävaihtoehtoja ajolinjatiedon tuottamiselle. Kiinnostavimpia ajolinjatiedon esittämistapoja olivat sillan kannen kuvaan, ilmakuvaan tai satelliittipaikannusdatana tuotettu ajolinjatieto. Valikoituneet menetelmät olivat sillan kannesta otettuun kuvaan manuaalisesti piirtäminen, kuvantunnistusjärjestelmän käyttäminen, tunnettujen geometriapisteiden avulla laskeminen, ilmakuvaan digitoiminen ja tarkkuuspaikantimella mittaaminen. Kokeellisessa osuudessa testattiin tarkasteltavaksi valikoituneita menetelmiä tarkempien havaintojen keräämiseksi. Eri menetelmävaihtoehdot testattiin osittain ensimmäiselle testisillalle ja kaikki toiselle, kuvantunnistusjärjestelmää lukuun ottamatta. Geometriatietoa tuottavista menetelmistä tarkkuuspaikannus osoittautui testauksen perusteella ainoaksi menetelmäksi, joka vastasi haluttua tarkkuuden tasoa. Eri menetelmien välillä voitiin havaita selkeitä eroja vaaditun manuaalisen työn määrässä, mikä heijastuu kustannuksiin ja muihin vaadittuihin resursseihin. Maastokäyntiä vaativat menetelmät ovat usein kustannuksiltaan korkeita. Maastokäyntien kustannuksia voidaan kuitenkin hallita toteuttamalla mittaukset muun käynnin yhteydessä, kuten sillan tarkastusten aikana. Vain kuvaan tuotettu ajolinjatieto palvelee paremmin monia muita käyttötarkoituksia, kuten ajoneuvon kuljettajan ajolinjan valintaa, mutta ei tue yhtä vahvasti sillan ylityksen valvonnan automatisointia satelliittipaikannuspohjaisesti. The monitoring of bridge crossings is intended to save the premature wear-out of bridges. Performing crossings on a controlled structurally durable driving line may reduce the load on the bridge compared to the normal driving lane line. The current monitoring of the crossing of the special heavy goods traffic bridge is carried out by visual control of the road operator. The aim is to develop the process and create opportunities for automation of future supervision. The purpose of this study was to find out what methods can be used to produce the driving line information to be used on the Finnish road bridges. The work consists of literature review, interviews, workshop and an experimental section. The literature review examined the current process, the characteristics of the driving line data, the data requirements and the characteristics of the reference criteria. According to the literature review, no driving line data are collected in Finland at present. On the basis of the literature review, the driving line information may have different forms of presentations, such as absolute spatial data or relative data proportionate to bridge structures. Based on the interviews and the workshop, experts' views on development trends, similar processes in reference countries, as well as benefits and challenges related to different methods were examined. It emerged from the interviews that no similar method has been developed in Estonia, Sweden and Denmark for the production of driving line information on bridges. On the basis of interviews with experts and the workshop, various methods for the production of driving line information were examined. One of the most interesting ways of presenting the driving line information was the driving line data produced on the bridge cover, aerial image or satellite positioning data. The selected methods were manual drawing on the bridge cover photo, using the image recognition system, counting by means of known geometry points, digitizing the aerial image and measuring with precision positioning system. The experimental part tested selected methods for the collection of more accurate observa tions. The different method options were partly tested on the first test bridge and all on the second, except for the image recognition system. On the basis of the testing methods that produce geometrical information about the driving line, precision detection proved to be the only method that corresponded to the desired level of accuracy. The imaged based driving line information products serves many other uses better, such as the choice of the vehicle driver's driving line but does not support the automation of bridge crossing control. Clear differences in the volume of manual work required between the different methods could be identified, reflecting costs and other resources required. Methods requiring visits on the bridges are often of higher cost. However, the costs of visits can be managed by gathering the measurements during other visits, such as bridge inspections. Driving line information produced only in the image better serves many other purposes, such as the driver's choice of driving line, but does not support as strongly the automation of bridge crossing monitoring based on satellite positioning.

Tässä luvussa tarkastelemme Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen, Kulutustutkimuksen seuran ja ympäristöministeriön yhdessä järjestämän työpajan ”Kiertotalouden kuluttajapalvelut” havaintoja. Työpaja järjestettiin Helsingissä Kulutustutkimuksen seuran kevätseminaarin yhteydessä 5.5.2022. Siihen kutsuttiin akateemisia tutkijoita, joiden pääasiallinen tutkimusala on kulutustutkimus. Työpajaan osallistui yhteensä yhdeksän tutkijaa neljästä eri suomalaisesta yliopistosta ja kaksi tutkijataustaista kiertotalouden asiantuntijaa ympäristöministeriöstä. Osallistujien asiantuntemus liittyi monipuolisesti kuluttajakysymyksiin, markkinointiin, kestävyyteen ja kiertotalouskysymyksiin useista näkökulmista. nonPeerReviewed

Tässä käytäntökuvauksessa avataan sosiaalipedagogista työotetta Harjulan Setlementti ry:n hallinnoimassa Olopiste – aktiivisuudella tasapainoista arkea -hankkeessa ja kuvataan LAB-ammattikorkeakoulun Lahden kampuksen sosionomiopiskelijoiden mahdollisuuksia rakentaa omaa sosiaalipedagogista asiantuntijuuttaan ja toimintapätevyyttään aidossa työelämäympäristössä. Käytäntökuvauksessa esitellään vaihtoehtoisen työelämään integroidun oppimistehtävän toteutusta Sosiaalinen osallisuus -opintojaksolla lukuvuonna 2020–2021. Oppimistehtävä toteutettiin paritehtävänä ja se sisälsi opintojakson teoriaan perehtymistä ja kaksi työpäivää Olopisteellä. Tekstissä tarkastellaan, miten opiskelijoiden sosiaalipedagoginen toimintapätevyys rakentui oppimistehtävän myötä. Opintojakson lopuksi opiskelijat tuottivat teoriaa ja käytäntöä yhdistäviä reflektioita, joita tässä käytäntökuvauksessa on jäsennetty Madsenin sosiaalipedagogisen toimintapätevyyden mallin mukaan. Reflektioiden pohjalta keskeiseksi havainnoksi muodostui se, että opiskelijoiden toimintapätevyys lähti kehittymään. Opettajien ja valmentajien yhteistyöllä oli merkittävä rooli oppimistehtävän toteuttamisessa ja opiskelijoiden ohjaamisessa. Matalan kynnyksen paikkana Olopiste tarjosi turvallisia oppimismahdollisuuksia alkuvaiheen opiskelijoille. Vaihtoehtoinen suoritustapa tuki opiskelijoiden osallisuutta ja toimijuutta. Opiskelijoiden oppimisprosessista antama palaute oli monipuolista ja lisäsi opettajien ja valmentajien ymmärrystä siitä, miten erilaisia opiskelijoiden oppimisprosessit olivat., This text describes how social pedagogical work is implemented in the Olopiste - balanced everyday life project managed by Harjula Settlementti ry. It also describes the learning possibilities that have been offered to Degree Programme of Social Services students in LAB University of Applied Sciences’ to build their own social pedagogical expertise and operational competence as a dialogue of practice and theory in a real working environment. The text describes the implementation of an alternative learning task integrated into working life in the Social Inclusion course in the academic year 2020–2021. The learning task was carried out as a pair task and included an introduction to the theory of the course and two working days at Olopiste. The text examines how the students’ social pedagogical competence started to build under the guidance of a learning task. At the end of the course, students produced a reflection combining theory and practice, which in this practice description is structured according to Madsen’s model of social pedagogical operational competence. On the basis of the reflections, a key observation was that the students got a foundation for building social pedagogical expertise. The collaboration of teachers and coaches played a significant role in carrying out the learning task and guiding the students. As a low-threshold place, Olopiste offered safe learning opportunities for earlystage students. The alternative learning task supported student participation and human agency. The feedback from students on the learning process was versatile and provided teachers and coaches with an understanding of the different learning processes of students.

Tekoälyä hyödyntävät digitaaliset ratkaisut ovat yhä keskeisemmässä roolissa oppimisen ja kehittämisen tukemisessa työpaikoilla. Tätä katsausartikkelia varten teimme systemaattisen kirjallisuushaun, jonka pohjalta selvitimme, millaista tutkimustietoa on kertynyt tekoälyn hyödyntämisestä työpaikan oppimis- ja kehittämistoiminnassa. Tarkastelimme tämänhetkisen empiirisen tutkimuksen laajuutta ja metodologisia ratkaisuja sekä analysoimme, mistä oppimisen viitekehyksistä ilmiöitä on tarkasteltu. Analyysimme osoittaa, että tutkimusta on vielä vähän ja se on hajanaista. Katsaukseen valikoitui seitsemän artikkelia, joissa esitettiin tekoälyn soveltamismahdollisuuksia työelämän erilaisissa kehittämis- ja koulutustilanteissa. Tutkimuksissa oli käytetty monenlaisia tiedonkeruun menetelmiä ja aineistoja. Tutkimuskysymyksiä ei kuitenkaan kytketty oppimisteorioihin tai aikaisempaan oppimista koskevaan tutkimuskirjallisuuteen. Esiin nousi monia oppimisen ilmiöitä erityisesti tiedonhankinnan ja osallistumisen oppimisteoreettisista näkökulmista, mutta oppimisteoriat eivät olleet tutkimusten lähtökohtana. Tämänhetkinen työelämän digitaalista oppimis- ja kehittämistoimintaa koskeva tutkimustieto tarjoaa vain hajanaisia esimerkkejä tekoälyn hyödyntämisestä. Jotta tulevaisuudessa voidaan kehittää vaikuttavia työelämäkehittämisen tekoälyratkaisuja, tarvitaan teoreettista otetta ja käyttäytymistieteellistä tutkimusta, joka kytkeytyy aikaisempaan oppimistutkimukseen, hyödyntää kertynyttä tutkimustietoa sekä lähestyy ilmiöitä moninäkökulmaisesti. Tarvitaan uutta tietoa siitä, milloin ja miten tekoälyratkaisut tukevat osaamisen ja työn kehittämistä työpaikoilla., Digital solutions that utilize artificial intelligence play an increasingly central role in workplace learning and development. For this review article, we conducted a systematic literature search to find out what research data have been accumulated on the use of artificial intelligence to support learning and competence development in the workplace. We examined the scope and methodological solutions of current empirical research and analyzed from which learning frameworks the phenomena had been examined. Based on the results, the research is still limited and fragmented. Only seven articles were selected for the review. Based on these articles, there are wide possibilities to apply artificial intelligence in various development and training situations in working life. A variety of data collection methods and materials were used in the studies. However, research questions were not linked to learning theories or previous research literature on learning. Many learning phenomena emerged that touch on workplace learning from the perspectives of knowledge acquisition and participation, but learning theories were not the starting point for the studies. Current research on digital learning and development activities in work life context provide only fragmented examples of the use of artificial intelligence. In order to develop effective artificial intelligence solutions for learning and development in a work life context, a theoretical approach and behavioral research, that is linked, and utilizes accumulated research and approaches the phenomena from a multifaceted perspective, is needed. New information is needed on when and how artificial intelligence solutions support skills and competence development in the workplace.

Potilaiden ja asiakkaiden osallisuus vahvistuu terveydenhuollossa. Erikoissairaanhoidossa osallisuustoimintaa on viime vuosina toteutettu potilasfoorumeiden tai asiakasraatien muodossa, tavoitteena kehittää sairaalan palveluita asiakaslähtöisemmiksi. Suomen ensimmäiset lääke-, hoito- ja terveystieteellisen tutkimuksen kehittämiseen keskittyvät tutkimusraadit perustettiin HUSiin vuonna 2020. Kokemukset pilottihankkeesta ovat olleet myönteisiä sekä tutkijoiden, raatien koordinaattoreiden että raatien jäsenten näkökulmista. Tietoisuutta tutkimusraadeista ja yhteistyömahdollisuuksista tulee kuitenkin lisätä tutkijoiden keskuudessa. Tutkimusraatitoimintaa arvioidaan ja kehitetään HUSissa pitkäjänteisesti. Toiminnan vaikuttavuudesta organisaatiotasolla tarvitaan mitattavaa tietoa.

The association between sustainability and learning in organizations and workplaces represents a current articulated grand challenge for human resource development (HRD) and learning studies and practice, which calls for integrated inquiries. However, studies of learning in organizations and workplaces deal with sustainability in scattered and diverse ways that promote calls for more integrated understandings of the different approaches and associations. This article outlines the results from a scoping thematic review mapping out leading perspectives within the research fields of HRD, organizational learning (OL) and workplace learning (WPL). This article thus explores the perspectives that have been used in approaching sustainability in OL and WPL studies. The analysis of the identified studies shows that OL and WPL research has utilized four different perspectives in the approach to sustainability associated with learning: (1) balance perspective, (2) dimensional perspective, (3) integral perspective, and (4) outcome perspective. Findings are discussed with the purpose of producing a deeper understanding of how sustainability and OL and WPL are associated. In so doing, this scoping review clarifies and deepens existing knowledge and themes, and provides potential for future practical action and theoretical advancement for HRD and learning studies.

Amidst societal, demographic and educational changes, teachers are expected to engage in professional development and learning (PDL) throughout their careers. This study explores school teachers’ mental models about their work in the framework of Senge’s learning organisation, aiming to support their PDL during curriculum reform and organisational changes. The study’s data comprise 41 semi-structured interviews with each teacher in one school community. These interviews were analysed using qualitative, data-driven yet theory-informed content analysis. In the first analysis phase, fragments of mental models concerning teachers’ work and their school community were explored. These fragments included themes such as school rules, principal’s role and working with colleagues. The findings show that the teachers’ mental models regarding their work and school community can be characterised as contradictory and even opposite. In the second phase, these fragments were brought together to form a systemic, holistic picture of the school community, consisting of mental models on system management, teaching community, classroom, students and leadership. Finally, the teachers’ mental models are discussed vis-à-vis their importance in individually and socially supporting teachers’ PDL when the school community is undergoing diverse changes. peerReviewed

Koronapandemiaan ajoittunut eteläsavolainen matkailualan osaamisen kehittämishanke muutti alan toimijoiden prioriteetteja. Digitaalinen myynti, vastuullisuus ja verkostoituminen nousivat kehittämisen kärjiksi. Pandemia vahvisti matkailualan toimijoiden yhteisöllisyyttä ja toi esiin alueellisten verkostojen merkityksen osaamisen jakamisessa ja rakenteiden kehittämisessä.

Kaikkien lasten osallisuuden tukeminen edellyttää tarvittavan kehityksen ja oppimisen tuen järjestämistä varhaiskasvatukseen. Osallistavan varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin kehittämisellä tuetaan koko lapsiryhmän kanssa toteutettavia toimintatapoja tukemaan kaikkien lasten käyttäytymistä ja sosioemotionaalisia taitoja. Käyttäytymispsykologinen Positiivisesti ryhmässä oppiva varhaiskasvatus (ProVaka) -toimintamalli edistää tutkimusnäyttöön pohjautuvien menetelmien käyttöönottoa sosiaalisen käyttäytymisen tukemisessa. ProVaka-toiminnassa korostuvat yhteisesti sovitut ja selkeät käyttäytymisodotukset, toivotun käyttäytymisen systemaattinen opettaminen ja käyttäytymiseen kohdennetulla positiivisella palautteella ohjaaminen. Monimenetelmäisessä tutkimuksessa kuvataan ProVaka-kehittämistyöhön osallistuneiden päiväkotien edistymistä toimintamallin käyttöönotossa ja lasten osallisuuden kehittymistä puolentoista vuoden pilottihankkeen aikana. Tutkimuksen aineiston muodostavat ProVaka-ohjaajien arviot päiväkodeilla saavutetusta fideliteetistä, henkilökunnan täyttämät hyväksyttävyyskyselyt sekä päiväkodin kehittämistyöstä vastanneen ProVaka-tiimin tuottamat kehittymiskertomukset (N = 18). Tuloksissa ilmenee, että päiväkodit saavuttivat koulutus- ja ohjauskokonaisuuden aikana hyvän fideliteetin ja toimintamallin sosiaalinen validiteetti koettiin hyväksi. Kehittymiskertomusten laadullinen analyysi avaa ProVaka-toimintamallin soveltamisen prosessia suomalaiseen varhaiskasvatukseen korostaen erityisesti lasten osallisuuden rakentumista yhteisten pedagogisten käytänteiden luomisessa., Supporting the participation of all children requires organizing adequate developmental and pedagogical support in early childhood education and care (ECEC) units. Development of inclusive early childhood education pedagogy and policies aims to support all children’s behaviour and social skills. Pre-school Wide Positive Behaviour Support (PWPBS, referred as ProVaka in Finland) is a proactive early intervention that promotes the adoption of evidence-based interventions to support children´s social behaviour in ECEC units. The main objective of ProVaka is to develop clear behavioural expectations, use direct teaching of appropriate behaviours and add positive feedback in ECEC units. In this multiple-method study, we illustrate the implementation of ProVaka intervention and the development of children’s participation in Finnish ECEC over a year and a half pilot project. Data include fidelity measures assessed by ProVaka coach, acceptability surveys completed by staff, and progress reports (N = 18) that professionals in the participating ECEC units have written. The results illustrate that both the fidelity of the ProVaka implementation and its social validity were at high level. The qualitative analysis of progress reports illustrates the process of the ProVaka implementation in Finnish ECEC focusing on the participation of children in developing new shared pedagogical practices in ECEC units.